Kaikki lapset ovat erilaisia, samoin kuin vanhemmat. On tavallista, että lapsi välillä kiukuttelee, ilmaisee omaa tahtoaan ja hakee rajojaan. Joskus lapsen levottomuus, pulmat tunteiden tai käyttäytymisen säätelyssä, taitojen oppimisessa tai aistitiedon jäsentelyssä kuormittavat arkea kuitenkin tavallista enemmän.
Syitä tilanteeseen voi olla monia, mutta voit helpottaa arkeanne monilla tavoilla taustalla olevista syistä riippumatta. Kaikkien lasten kasvun ja kehityksen tukemisessa keskeinen kivijalka on arkinen tuki kotona sekä varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa. Myös kodin ja päiväkodin tai koulun välinen hyvä yhteistyö on tärkeä toimivan arjen työkalu.
Haasteiden taustalla voivat vaikuttaa monenlaiset asiat, kuten tilanne perheessä, lapsen kielen kehityksen pulmat tai nepsy-piirteet. Toisinaan lapsen pitkäkestoisiin ja laajasti arkeen vaikuttaviin haasteisiin laaditaan erikoissairaanhoidossa oireiden pohjalta diagnoosi sekä erillinen hoitosuunnitelma.
Erityislapsen hoito tai kuntoutus täydentää ja tehostaa arjen tukea mutta ei korvaa sitä. Kehityksellisten haasteiden kuntoutus toteutuu pääosin tavallisissa arkisissa tilanteissa tietoisesti ja pitkäjänteisen systemaattisesti yhdessä sovituilla tavoilla toimien.
Toimiva arki on tuen tärkein kivijalka
Oli lapsesi sitten vaikeassa kehitysvaiheessa, nepy-piirteinen tai diagnosoitu erityislapsi, tärkein lapsen tuki on kodin turvallinen, säännöllinen arki.
Vanhempana voit vaikuttaa
- lapsen uni- ja ruokailurytmiin, ulkoiluun ja liikkumiseen
- lapsen leikki- ja ruutuaikaan
- siihen, saako lapsesi sinulta tarpeeksi jakamatonta myönteistä huomiota
- siihen, onko lapsesi arki ennustettavaa ja onko kasvatus johdonmukaista
- siihen, puhutko perheen muutoksista ja huolista lapsellesi ikätasoisesti
- siihen, että huolehdit omasta jaksamisestasi ja kokeilet tarvittaessa erilaisia tapoja olla vuorovaikutuksessa lapsesi kanssa.
Yhteistyö päiväkodin tai koulun kanssa
Tärkeätä on myös, että vaihdat tietoa varhaiskasvatuksen ja koululuokan opettajan kanssa:
- Toistuvatko samat haasteet kodin ulkopuolella?
- Onko lapsella koulussa tai varhaiskasvatuksessa haasteita, joita et kohtaa kotona?
- Jos haasteet ovat samanlaisia, mitä tukea tarjoatte lapselle eri tilanteessa ja mikä tuki auttaa lasta? Toimivat ratkaisut kannattaa kopioida myös muualle.
- Jos haasteissa on eroja tai niitä on vain toisessa ympäristössä, mistä erot voisivat johtua?
Opettajilla on usein osaamista ja resursseja ratkoa lapsen tilannetta. Tarvittaessa opettaja voi kääntyä esimerkiksi erityisopettajan tai koulun oppilashuollon puoleen ja ideoita tukea heidän kanssaan yhteistyössä.
Tukitoimet auttavat tarvittaessa
Voit hakea apua, jos lapsesi käytös on huomattavan levotonta, aggressiivista ja uhmakasta. Apua on saatavilla myös, jos lapsi on erityisen arka tai hänen on poikkeuksellisen vaikea keskittyä asioihin.
Tukitoimet, kuten puheterapia, toimintaterapia ja erityisopetus, voivat auttaa lastasi kehittämään taitojaan ja toimimaan paremmin arjessa. Voit pyytää apua neuvolasta, lapsiperheiden sosiaalineuvonnasta tai lapsesi koulun oppilashuollosta.
Tukipalvelut ovat yleensä riittävä apu myös silloin, kun lapsella on nepsy-piirteitä tai muita yksilöllisiä tekijöitä vaikuttamassa arjen pulmien taustalla.
Erityistilanteissa laajemmat tutkimukset
On myös lapsia, jotka tarvitsevat erityisen hoitosuunnitelman koulun tukipalvelujen ja tavallisen kotona järjestettävän tuen vahvistukseksi. Jokaisen lapsen kohdalla tämä tarve todetaan omalla tavallaan ja asia tulee ajankohtaiseksi tilanteesta riippuen eri ikävaiheissa.
Joskus erityisyys tulee ilmi jo tutkimuksissa raskausaikana. Tällöin saat hoitoon liittyvää tietoa jo ennen lapsen syntymää. Lue lisää sivulta Ensitieto lapsen erityisyydestä.
Osalla lapsista erityisyys tulee ilmi vasta hänen varttuessaan. Lisätutkimuksen tarve voi tulla vastaan esimerkiksi, jos lapsen oppimisen tai kehityksen haasteet ovat tavallista laajemmat tai lapsen nepsy-piirteet huomattavan voimakkaasti arkeen vaikuttavia.
Tutkimuksen tarpeen toteavat aina terveydenhuollon asiantuntijat, jotka tekevät lähetteen eteenpäin sopivalle taholle. Perusteet tutkimukselle rakentuvat yleensä monesta lähteestä: kun perhe, opettajat, neuvolan terveydenhoitaja, oppilashuolto ja/tai sosiaaliohjaaja yhteistyössä toteavat, että lapsi hyötyisi lisätutkimuksesta ja psykologin tai lääkärin laatimasta hoitosuunnitelmasta.
Tutustu lasten ADHD:n omahoito-ohjelmaan (Mielenterveystalo)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tutustu nepsylasten omahoito-ohjelmaan (Mielenterveystalo)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tutustu vammaispalvelujen sivustoon Tukea elämän varrelle: Vauvaikä ja lapsuus
