Koululaisen kanssa
Koululaisen kanssaKouluiässä lapsesi päättää yhä enemmän itse arjestaan. Sinulla on silti merkittävä rooli lapsesi perhe- ja kaverisuhteissa, koulunkäynnissä kuin mielekkäässä vapaa-ajan vietossa.
Koululaisen mielen hyvinvointi
Koulun alku ja uudet kaverisuhteet voivat haastaa lapsen kehittyvää itsetuntoa. Tarjoa lapsellesi paljon onnistumisia, myönteistä palautetta ja rakkautta.
Kasvun myötä lapsen elämään tulee uusia, paikoin ikäviäkin tunteita. Kaikenlaisten tunteiden kokeminen vahvistaa lapsen kykyä kohdata vastoinkäymisiä ja kehittää tunnesäätelyä.
Vaikka lapsi luo yhä enemmän ihmissuhteita omin päin, voit yhä tietoisesti tukea lapsesi kaveritaitojen kehitystä.
Kun lapsi alkaa pohtia sukupuoli- tai seksuaali-identiteettiään, kuuntele hänen ajatuksiaan ja anna hänen tuntea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin hän on.
Kouluikäisten keskittymisen ja toiminnanohjauksen pulmat kuuluvat ikään. Voit vanhempana tukea kehitystä ja tarvittaessa saada myös apua.
Voit rohkaista lastasi mielen hyvinvointia lisääviin käytännön tekoihin, kuten luontoretkiin, höpsöttelyyn ja myönteisiin ajatuksiin epäonnisissa tilanteissa.
Koululaisen kasvu ja terveys
Alakoulun alkuvuosina lapsen mittasuhteet muuttuvat, liikunnalliset taidot vahvistuvat ja hampaat vaihtuvat rautahampaisiin. Alakoulun viimeisillä luokilla alkavat usein näkyä murrosiän ensimerkit.
Säännöllisyys ja monipuolisuus ovat koululaisen terveellisen ruokailun tärkeimmät rakennuspilarit. Arkisin monipuolinen aamupala ja kouluruokailu helpottavat näiden toteutumista.
Kouluikäisen lapsen tulisi liikkua joka päivä ainakin tunnin verran. Liikkuminen voi jakautua useaan eri pätkään pitkin päivää. Tärkeintä on, lapsi liikkuu itselleen mieluisalla tavalla, monipuolisesti ja ympäri vuoden.
Alakouluikäinen tarvitsee unta noin 9–11 tuntia. Riittävä uni tukee oppimista, kasvua, keskittymistä, jaksamista ja mielialaa.
Kouluikäinen lapsi harjoittelee itsenäistä hampaiden hoitoa. Hammasvälien puhdistus tulee ajankohtaiseksi 10–12 vuoden iässä.
Jo alakoululainen saattaa kokeilla päihteitä. Jos näin käy tai epäilet, että riski tähän on olemassa, keskustelu ja turvallinen ilmapiiri ovat parhaat keinosi suojella lastasi
Koululaisen arki ja vapaa-aika
Tue lapsen itsenäistymistä ikätasoisesti. Anna lapsellesi uusia vastuita ja vapauksia, mutta pysy silti perheen aikuisena: koululaisen itsenäistymisellä ei ole vielä kiirettä.
Harrastus tuo lapsen elämään ystäviä ja hyvinvointia, ja opettaa vastuunkantoa ja sinnikkyyttä. Jos lapsesi harrastaa paljon, muista varmistaa, että hän ehtii myös palautua.
Voitte ajoittaa lapsen ensimmäisen puhelimen hankintaa noin 7–12 ikävuoden tienoille. Keskustelkaa yhdessä ennen hankintaa puhelimen käyttötarkoituksesta ja käytön rajoista.
Netti ja pelit ovat osa lasten arkipäivää. Ole siis avoimen kiinnostunut lapsen käyttämistä peli- ja medialaitteista sekä lapsen niiden kautta kuluttamista sisällöistä.
Selkeät ohjeet ja kannustus auttavat lasta keskittymään koulussa. Keskittymisen kanssa ponnisteleva lapsi ei tarvitse diagnoosia saadakseen tukea.
Jokaisella peruskoululaisella on oikeus saada tukea oppimiseensa. Jos lapsellasi on haasteita omaksua koulussa vaadittavia taitoja ja tietoja, voitte etsiä koulun kanssa yhteistyössä sopivia keinoja tukea lapsen opintoja.
Selvitä syy lapsen poissaoloihin ja hae tarvittaessa tukea lapsellesi tilanteen ratkaisemiseksi. Koulunkäynnin varmistaminen on sinun vastuusi vanhempana.
Tietoa koulunkäynnistä
Koulun aloittaminen
Kouluasiointi
Tietoa opetuksesta
Tekemistä kouluikäisille
Kirjastot, nuorisotalot ja peruskoulut järjestävät maksutonta ohjelmaa alakouluikäisille ympäri Helsinkiä. Valitsemalla "harrastukset" voit myös löytää lapsellesi edullista viikkotekemistä lähialueen tarjonnasta.
Tutustu myös Harrastamisen Suomen malliin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
