Myönteinen kasvatus tukee tunnesäätelyä
Kehu lastasi paljon ja kiinnitä huomiota lapsesi hyviin hetkiin. Jos hän saa tarpeeksi myönteistä huomiota, hänen ei tarvitse hakea huomiota hankalalla käyttäytymisellä.
Huomion kiinnittämisellä lapsen toivottuun käyttäytymiseen on monia hyötyjä.
- Hyvän kehuminen opettaa oikeaa ja väärää.
- Lapsi toistaa käytöstä, josta kiitetään.
- Lapsi alkaa uskoa, että osaa toimia oikein ja selviää itse tunteidensa ja vaikeiden tilanteiden kanssa.
Pyri leikkimään lapsesi kanssa edes pieni hetki päivittäin hänen ehdoillaan. Tarkastele lasta hänen näkökulmastaan: mitä lapsi miettii ja miksi hän toimii, kuten toimii. Eläytymällä lapsen näkökulmaan sinun on helpompi kohdata hänet tavalla, joka tukee lapsen itsearvostusta ja ymmärretyksi tulemisen kokemusta.
Lapsi ei kiukuttele kiusatakseen sinua, vaan hänellä on omat syynsä tunteeseen. Hän ei vielä osaa säädellä itse tunnetilojaan, vaan tarvitsee siihen apuasi. Pohjimmiltaan kasvatuksessa onkin kyse paljon siitä, että tuet lastasi oppimaan, miten hän tulee toimeen omien tunnetilojensa kanssa.
Lue lisää sivulta Pienen lapsen tunne- ja kaveritaidot
Selkeät rajat ja säännöt
Lapsellasi on turvallisempi olo, kun hän tietää, mitä hän saa tehdä ja mitä ei. Voit joustaa ja neuvotella, mutta sinä päätät, missä asioissa ja millaisin reunaehdoin.
Sääntöjä kannattaa olla melko vähän ja niiden tulee olla lapselle selkeitä. Hyvä sääntö on esimerkiksi ”toisia ei saa lyödä”, koska siinä kerrotaan yleispätevästi ja selkeästi lyömättömyys kaikissa tilanteissa. Huono sääntö puolestaan on ”käyttäydy kunnolla”, koska se on erittäin monitulkintainen.
Pidä huolta, että lapsesi voi ennustaa, millaisin periaattein sääntöjä noudatetaan. Jos toisinaan pidät tiukasti kiinni säännöistä ja toisinaan taas katsot asioita läpi sormien, lapsesi saa ristiriitaista tietoa siitä, miten hänen pitäisi toimia.
Jos lapsi vastustelee tai ei tottele, ohjaa lasta esimerkiksi käsilläsi oikeaan suuntaan. Älä turhaan huuda tai säti lastasi tottelemattomuudesta. Lapsi tarvitsee tukea sääntöjen noudattamisessa.
On luonnollista, että kiireessä ja väsymyksessä saatat tehdä poikkeamia sääntöihin. Lapsesi kuitenkin muistaa seuraavalla kerralla poikkeaman ja saattaa vedota siihen tai vastustella sääntöä aiempaa enemmän. Johdonmukainen ohjaaminen on siis sekä helpompaa sinulle että selkeämpää lapsellesi.
Omatoimisuuden tukeminen
Kannusta, tue ja ohjaa lasta tekemään asioita itse. Kehu harjoittelevaa lasta yrittämisestä, ei vain onnistumisista.
Anna lapsen yrittää ensin itse ennen kuin autat. Valitse lapsen ikään ja taitojen tasoon sopivia askareita. Anna myös aikaa taitojen opettelemiseen: lapsella kuluu luultavasti enemmän aikaa askareiden suorittamiseen kuin aikuisella. Ole kärsivällinen, kannusta ja anna paljon myönteistä palautetta.
Keinoja tukea pienen omatoimisuutta
- Pukeutuminen: Anna lapsen pukea itse ja auta tarvittaessa. Tarjoa tarvittaessa helposti puettavia vaatteita, jotta lapsi saa onnistumisen kokemuksia.
- WC-taidot: Käsien pesu ja kuivaus omin päin ovat hyviä perustaitoja, joita lapsi voi oppia jo taaperona. Lapsi voi myös harjoitella potan tuotoksen kaatamista pönttöön itse.
- Ruokailu: Anna lapsen syödä omatoimisesti. Anna lapsen kaataa juoma lasiin, voidella leipä ja annostella ruokaa lusikalla lautaselle.
- Siivoaminen: Ota lapsi mukaan siivoushetkiin antamalla hänelle pieniä tehtäviä. Voit pienestä pitäen opettaa lapsellesi omien lelujen siivoamista paikoilleen ja ulkovaatteiden siirtämistä lattialta naulakkoon tai kaappiin.
- Muut kotityöt: Ota lasta kodin askareisiin mukaan mahdollisimman varhain. Kerro samalla, kuinka kodin askareet kuuluvat koko perheelle. Kasvata tehtävien vaativuutta ja määrää hiljalleen lapsen varttuessa.
Lapsen ohjaaminen haastavissa tilanteissa
Kun lapsesi tekee jotain, mitä pidät huonona, arvioi ensin, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Jos lapsesi esimerkiksi lyö toista, ole tiukkana ja ohjaa käytöstä oikeaan. Lievempi huono käytös saattaa taas korjaantua paremmin, kun et reagoi tai ohjaat lapsen omaa huomiota johonkin parempaan tekemiseen.
Esimerkiksi kiroilun saat yleensä loppumaan parhaiten sillä, kun et anna lapselle hänen odottamaansa paheksuvaa reaktiota. Lapsen "mä haluun" -inttämisen taas saat loppumaan tehokkaammin, kun pelkän kieltämisen sijaan tarjoat hänelle tilalle muita vaihtoehtoja.
Pyri ohjaamaan lasta kunnioittaen ja rauhallisesti, vaikka se tuntuisi vaikealta. Jämäkkyys ei saa olla ilkeää. Lapsesi myös kuulee viestisi paremmin, kun hänen huomionsa ei kiinnity sinun suuttumukseesi.
Jos annat lapsellesi seuraamuksen huonosta käytöksestä, sen tulee olla tilanteeseen liittyvä. Tarjoa samalla mahdollisuus toimia oikein ja korjata tilanne.
Muista myös, että raivoistunut tai surullinen lapsi ei yleensä ole hyvä ottamaan oppia vastaan. Auta tunteen vallassa olevaa lasta rauhoittumaan ja pysähtymään.
Jos esimerkiksi 5-vuotias viskoo ruokansa lattialla, anna hänen ensin vähän rauhoittua ja sitten tilaisuus siivota jälkensä. Älä palaa tilanteeseen piikittelemällä – se ei tue lapsesi kehitystä. Voit sen sijan kehua, kun lapsi myöhemmin ruokailee rauhallisemmin ja säilyttää malttinsa.
