Eropäätöksen käsittely
Jos eroajatukset ovat nousseet suhteessanne esiin, kamppailette todennäköisesti samanaikaisesti vuorovaikutuksen ongelmien, käytännön huolien ja tunteiden myllerryksen kanssa. Keskustelu erosta kiristää ja kuormittaa yleensä koko perheen ilmapiiriä.
Voitte hakea keskusteluapua niin parisuhteen kriisin ratkomiseen kuin jo käynnissä olevan eron työstämiseen. Myös lapsille voi olla tarpeen hakea asiantuntija-apua, jos välinne ovat riitaisat ja lapset tilanteesta kuormittuneita.
On tavallista, että parit punnitsevat eron ja yhdessä jatkamisen välillä pitkään. Eropäätöksen jälkeenkin voi mennä pitkä aika ennen kuin koet, että ero oli oikea päätös. Usein oma elämä tasoittuu muutaman vuoden sisällä. Tällöin monelle muodostuu kokemus, että oma elämä on eron jälkeen ollut helpompaa ja tasapainoisempaa.
Lue tunteiden eri vaiheista erossa (Mielenterveystalo)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Työstä eroa Erokriisin omahoito-ohjelmassa (Mielenterveystalo)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Apua käytännön asioiden järjestämiseen
Eropäätökseen liittyy paljon epävarmuuksia, joita teidän pitää setviä yhteistyössä. Pohdinnassa voivat olla esimerkiksi:
- Miten saamme sovittua käytännön asioista ikävien tunteiden ja erimielisyyksien keskellä?
- Miten lapsiperhearki toimii eron jälkeen?
- Miten lapset pärjäävät erossa ja sen jälkeen?
Löydätte tukea ja työkaluja pohdintoihinne esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämältä Apua Eroon -sivustolta. Sivusto tarjoaa runsaasti käytännöllisiä ohjeita, maksuttomia verkkokursseja ja webinaareja sekä henkilökohtaista keskusteluapua.
Siirry Apua Eroon -sivustolle(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Pohdinnoissa auttaa myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen laatima Vanhemmuussuunnitelma. Suunnitelmalomake helpottaa teitä sopimaan käytännön asioiden järjestämistä ja keskinäisestä työnjaosta uudessa perhetilanteessa.
Lue lisää Vanhemmuussuunnitelmasta (THL)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lapsen tukeminen erossa
Mannerheimin lastensuojeluliiton videolta löydät konkreettisia ohjeita lasten tukemiseen vanhempien erossa. Keskeistä on, että korostatte lapselle, ettei ero ole hänen syytään ja että rakastatte häntä kumpikin yhtä paljon kuin ennenkin.
MLL: Ero lapsiperheessä -videosarja
Video on osa viiden jakson kokonaisuutta tueksi ja tiedoksi eroaville vanhemmille.
Katso kaikki videot MLL:n sivulta Ero lapsiperheessä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lapsen arjesta sovittavat asiat
Erossa teidän tulee sopia keskenänne muun muassa lapsen asumisesta, elatuksesta, huoltajuudesta ja tapaamisesta. Sopimusten ei tarvitse välttämättä olla kirjallisia, mutta esimerkiksi Kelan elatustukea varten tarvitsette viralliset asiakirjat sovituista asioista.
Voitte käyttää asioiden sopimisen tukena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimaa Vanhemmuussuunnitelmaa. Virallisia asiakirjoja varten tarvitsette ajan lastenvalvojalle.
Lue lisää Vanhemmuussuunnitelmasta (THL) (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Vanhempina olette vastuussa lastenne hyvinvoinnista. Velvollisuutenne on turvata lasten tasapainoinen kehitys myös eron jälkeen.
Teidän pitää pohtia ja sopia keskenänne erossa muun muassa seuraavat asiat:
- Miten hoidetaan lapsen huoltajuus eron jälkeen?
- Kuinka lapsen asuminen järjestetään?
- Kuinka muualla asuvan vanhemman tapaamiset lapsen kanssa järjestetään?
- Miten lapsen elatus tulisi hoitaa?
Epäviralliset ja viralliset sopimukset
Voitte sopia lapsen asioista keskenänne ilman virallisia sopimuksia. Kannattaa muistaa, että keskenään tehdyt sopimukset eivät ole täytäntöönpanokelpoisia asiakirjoja – esimerkiksi Kela tarvitsee mahdollista elatustuen maksamista varten erillisen virallisen asiakirjan.
Jos haluatte vahvistaa lapsen asioita koskevat sopimukset, teidän pitää varata aika lastenvalvojalle. Lastenvalvoja laatii teille täytäntöönpanokelpoiset sopimukset lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevista asioista.
Jos asutte eri kunnissa, suosittelemme hyödyntämään lapsen kotikunnan lastenvalvojaa. Voitte myös sopia yksityiskohdista keskenänne ja laatia sopimukset erikseen omissa kotikunnissanne.
Vinkkejä sopimiseen
Laatikaa sopimukset siinä vaiheessa, kun muutatte erilleen ja arjen muutokset ovat selkiytyneet siinä määrin, että pystytte ratkaisemaan myös lastanne koskevat järjestelyt.
Voitte käyttää suunnitelmien tukena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimaa Vanhemmuussuunnitelmaa.
Lue lisää Vanhemmuussuunnitelmasta (THL)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lataa Vanhemmuussuunnitelma (PDF)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lapsen mielipiteellä on väliä
Te vanhempina tiedätte, mikä on paras tapa järjestää lapsenne arki muuttuneessa tilanteessa. Teidän tulee kuitenkin kuulla myös lapsenne näkemyksiä asioista hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden.
Keskustelkaa lapsenne kanssa suunnitelmistanne ennen kuin päätätte lopullisesti häntä koskevista huolto-, asumis- tai tapaamisoikeusasioista. Kerro hänelle tulevista muutoksista mahdollisimman konkreettisesti ja anna hänelle aikaa hahmottaa ja jakaa omat mielipiteensä ja toiveensa niistä. Älä moiti lasta, vaikka hänen ajatuksensa olisivat ristiriidassa sinun ja toisen vanhemman suunnitelman kanssa.
Lapsi saa myös olla kertomatta näkemyksiään. Tärkeintä on, että tarjoatte hänelle mahdollisuuden jakaa mielipiteensä. Lasta ei saa painostaa muodostamaan mielipidettä.
Lastenvalvoja varmistaa, että lapsi on saanut mahdollisuuden ilmaista kantansa häntä koskevissa sopimusasioissa. Lapsen eriävä mielipide ei välttämättä tarkoita, etteikö vanhempien laatimaa sopimusta voitaisi vahvistaa.
Jos sopiminen on vaikeaa
Jos yhteisymmärrykseen pääseminen tuntuu haastavalta, voitte hyödyntää Perheasioiden sovittelun tarjoamaa asiantuntija-apua. Perheasioiden sovittelija auttaa teitä ratkaisemaan ristiriitanne ja turvaamaan lapsenne oikeudet.
Jos sopiminen osoittautuu erityisen vaikeaksi, voitte hakea apua myös Helsingin käräjäoikeuden sovittelusta. Kaikissa käräjäoikeuksissa toimii perhetyön asiantuntijoista koostuva tuomioistuinsovittelu, jota johtaa perheasioihin perehtynyt tuomari.
Voitte hakea tuomioistuinsovittelua käräjäoikeudelle toimitetulla vapaamuotoisella hakemuksella tai käräjäoikeuden kansliasta saatavalla kaavakkeella.
Jos sovittelu ei edelleenkään onnistu, jompikumpi teistä tai te yhdessä voitte viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Asia pannaan vireille siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
Tarvitsette tilanteessa oikeudellista apua. Voitte hakea oikeudellisen avustajan asiantuntija-apua yksityiseltä palveluntarjoajalta. Jos olet vähävarainen, voit kääntyä myös Helsingin oikeusaputoimiston puoleen.
Huolto- ja tapaamisasiat ratkaistaan lapsen edun mukaisesti. Lapsen etu ei kuitenkaan ole sama asia kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat vain yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka.
Lue lisää Perheasioiden sovittelusta
Tutustu tuomioistuinsovitteluun(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Ota yhteyttä Helsingin oikeusaputoimistoon(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu.
Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Hänellä on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta. Lapsen huoltaja toimii myös lapsen edunvalvojana ja hoitaa lapsen taloudellisia asioita.
Huoltomuoto ei vaikuta verotukseen tai sosiaaliturvaan. Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai lapsi sitä ennen avioituu.
Yhteishuoltajuus
Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Yhteishuolto ei tarkoita, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona.
Yhteishuolto edellyttää sinulta ja toiselta vanhemmalta kykyä keskustella ja päättää lasta koskevista asioista yhdessä.
Jos asut lapsen kanssa, voit kuitenkin itse huolehtia ja päättää lapsen arkisista asioista, päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta.
Myös yhteishuoltajuudessa voi tulla tilanteita, joissa lapsen etu menee toisen vanhemman tekemien linjausten edelle. Jos esimerkiksi toinen vanhempi kieltää lapselta passin, sellainen voidaan silti myöntää, jos se on alaikäisen lapsen edun mukaista. Voit tällöin matkustaa lapsen kanssa vain tilapäisesti toiseen valtioon. Passin myöntävä viranomainen selvittää kussakin tapauksessa, mikä on lapsen edun mukaista.
Yksinhuoltajuus
Yksinhuoltajana olet lapsen ainoa huoltaja ja teet yksin kaikki lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhuolto, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain sinulle ja vain sinun erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle.
Silloin kun lapsi on toisen vanhemman luona, hän kuitenkin saa päättää lapsen päivittäisen hoidon ja kasvatuksen asioista.
Yksinhuoltajuutesi ei vaikuta lapsen ja toisen vanhemman tapaamisoikeuteen eikä elatusvelvollisuuteen.
Oheishuoltajuus
Oheishuoltaja toimii jommankumman tai kummankin vanhemman ohella lapsen huoltajana. Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella yhdelle tai useammalle suostumuksensa antaneelle ihmiselle. Edellytyksenä on, että oheishuoltajuus on lapsen edun mukaista.
Oheishuolto ei vapauta sinua eikä toista vanhempaa elatusvastuusta eikä oheishuoltaja ole elatusvelvollinen.
Lastenvalvoja voi vahvistaa oheishuoltosopimuksen, mikäli vanhemmat ovat asiasta samaa mieltä. Oheishuoltoa voidaan hakea myös käräjäoikeudesta.
Kenelle huoltajuus menee vanhempien kuollessa?
Et voi päättää itse, kenelle lapsen huolto siirtyy, jos sinulle tai toiselle vanhemmalle sattuu jotain.
Vanhempina voitte kirjata toiveenne lapsen huollon uskomisesta jollekin tietylle ihmiselle, mutta toive ei sido viranomaisia. Tuomioistuin ratkaisee asian aina lopulta lapsen edun mukaisesti.
Teidän tulee päättää, miten lapsen asuminen järjestyy ja kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla.
Neuvotelkaa tilanteesta yhdessä ja tarkastelkaa vaihtoehtoja erityisesti lapsen kannalta. Huomioikaa suunnitelmissa, miten lapsen arki järjestyy käytännössä parhaiten. Suunnitelmien lähtökohtana tulee olla lapsen etu.
Vaihtoehtona vuoroasuminen
Vuoroasuminen tarkoittaa, että lapsi asuu puolet tai lähes puolet ajastaan vuorotellen sinun ja toisen vanhemman luona. Vuoroasuminen toimii parhaiten, kun kykenette eronkin jälkeen yhteistyöhön ja joustamaan puolin ja toisin.
Lapsi voi kuitenkin olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa. Muun muassa lapsen lähikoulu ja koulukuljetukset määräytyvät tämän paikan mukaan.
Esimerkiksi asumistukea myönnettäessä lapsi otetaan huomioon vain jommankumman vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Myös lapsilisää maksetaan vain yhdelle vanhemmalle, lähtökohtaisesti sille, jonka luona lapsi on kirjoilla.
Tutkimusten mukaan vuoroasuminen toimii parhaiten, jos tehdyn ratkaisun taustalla ovat lapsen tarpeet ja jos
- vanhemmat jakavat vanhemmuuden ja huolehtivat lapsen arjen sujumisesta yhdessä
- vanhempien välit ovat hyvät ja heidän yhteistyönsä toimii
- vanhemmat suhtautuvat myönteisesti ja joustavasti lapsen oleskeluun toisen vanhemman luona
- vanhemmat välittävät toisilleen tietoja lapsen arjesta toisessa kodissa.
Lapsen näkökulmasta on olennaista, että hän on itse halukas ja kykenee vuoroasumisjärjestelyyn sekä pystyy ikänsä puolesta hahmottamaan elämäänsä.
Lisäksi on tärkeää, että asutte niin lähekkäin, että lapsen päiväkoti tai koulu ja tärkeimmät sosiaaliset suhteet pysyvät samana.
Muutto toiselle paikkakunnalle
Jos päätät muuttaa toiselle paikkakunnalle lapsen kanssa perheen yhteisestä kodista ja teillä on toisen vanhemman kanssa yhteishuoltajuus, tarvitset muuttoilmoitukseen kummankin huoltajan allekirjoituksen tai toisen huoltajan erillinen suostumuksen.
Jos lapsi asuu jo valmiiksi kanssasi, et tarvitse erillistä suostumusta, vaikka teillä olisi yhteishuoltajuus. Muutto saattaa kuitenkin olla niin olennainen muutos, että lapsen tapaamissopimus ja tarvittaessa elatussopimus tulee neuvotella uudelleen.
Voitte sopia myös, että lapsi jatkaa muuttosi jälkeen arkeaan toisen vanhemman luona, jos se on lapsen edun mukaista. Lapsen asumisratkaisussa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon, että lapsella säilyy oikeus tavata ja pitää yhteyttä toiseen vanhempaan.
Jos asumisasioista on erimielisyyttä
Jos Vanhemmuussopimus ja lastenvalvojan tuki eivät riitä yhteisen sävelen löytämiseen, voitte hakea apua perheasioiden sovittelusta sovintoratkaisuun pääsemiseksi.
Jos sekään ei onnistu, asia on vietävä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Mutta vielä tässäkin vaiheessa voitte pyytää käräjäoikeudesta tuomioistuinsovittelua.
Tuomioistuin voi päättää täytäntöönpanosta myös tilanteessa, jossa lapsen kanssa asuva vanhempi vaatii lapsen palauttamista luokseen.
Lisää tietoa vaikeassa tilanteessa sopimisesta löydät kohdasta "Sopimukset lapsen asioista".
Lue lisää Perheasioiden sovittelusta
Tutustu tuomioistuinsovitteluun(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lapsen tapaamisoikeus turvaa lapselle oikeuden pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa huolimatta siitä, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei.
Tapaamissopimuksessa otetaan huomioon lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Sopimuksessa on hyvä sopia normaalin viikkorytmin lisäksi myös harrastuksiin kuljettamisista sekä lomien ja juhlapyhien vietosta.
Tapaamissopimuksessa voidaan sopia myös muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta toisen vanhemman luokse, tarvittaessa myös tapaamismatkakulujen jakamisesta.
Vaikka sinusta tai toisesta vanhemmasta tuntuisi, että tapaamisoikeutta ei tarvitse määrittää tai kirjata, se on usein suositeltavaa. Kun tapaamisoikeus määritellään mahdollisimman tarkasti, teidän on helpompi välttää erimielisyyksiä tulevaisuudessakin. Lisäksi Kela vaatii tapaamissopimuksen, mikäli tapaamiskuluihin haetaan toimeentulotukea.
Tapaamisen kulut
Keskustelkaa ja pyrkikää sopimaan yhdessä, miten tapaamisten kulut kustannetaan. Voitte sopia, että vastaatte tapaamisten kuluista yhdessä.
Jos jompikumpi teistä muuttaa kauemmaksi, voi olla aiheellista neuvotella tapaamisoikeudesta uudelleen ja samalla sopia uudelleen tapaamismatkakustannusten jakamisesta.
Jos tapaamiskulut ovat pitkän välimatkan vuoksi hyvin suuret, kustannukset voidaan ottaa huomioon elatusapulaskelmassa.
Jos sopimus tapaamisoikeudesta ei toimi käytännössä
Lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu – huolimatta siitä, millaiset keskinäiset välit teillä on. Tehtyä sopimusta tulee noudattaa.
Jos toinen vanhempi ei kuitenkaan suostu tapaamaan lasta sopimuksesta huolimatta, häntä ei voi siihen pakottaa. Ei ole lapsen edun mukaista tavata vastahankoista, tapaamiseen pakotettua aikuista.
Tapaajavanhemman tulee ymmärtää, että kyse ei ole oikeudesta, jota hän voi mielensä mukaan käyttää. Sen sijaan kyse on velvollisuudesta, jonka jatkuva ja toistuva laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen.
Jos tapaamisoikeus ei ole enää lapsen edun mukainen, käräjäoikeus voi evätä tapaamisoikeuden kokonaan.
Tällaisessa tilanteessa sinun kannattaa olla yhteydessä lastenvalvojaan tai voitte yhdessä toisen vanhemman kanssa hakeutua perheasioiden sovitteluun.
Jos taas lapsen kanssa asuva vanhempi estää sinun ja lapsen tapaamiset, sinun on haettava tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta. Toimita tätä koskeva kirjallinen hakemus käräjäoikeuden kansliaan.
Jos vahvistettu sopimus ei vastaa todellisuutta, aiempaa sopimusta tai päätöstä voidaan muuttaa joko uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Lue lisää Perheasioiden sovittelusta
Tutustu tuomioistuinsovitteluun(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Jos lapsi ei halua tavata toista vanhempaa
Jos lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa, sinun ja toisen vanhemman tulisi pyrkiä selvittämään syytä tilanteeseen. Tarvittaessa voitte kääntyä perheneuvolan puoleen tai hakeutua perheasioiden sovitteluun.
Tapaamisoikeus on ensisijaisesti lapsen oikeus. Vanhempien velvollisuus on turvata myönteinen ja läheinen suhde kumpaankin vanhempaan. 12-vuotiasta (tai sitä nuorempaa mutta riittävän kehittynyttä lasta) ei voi pakottaa tapaamisiin, jos hän itse vastustaa niitä.
Jos vanhempi ei palauta lasta tapaamisen jälkeen
Muualla asuva vanhempi voi pitää lasta luonaan vain tapaamisoikeuden määrittämissä rajoissa, elleivät vanhemmat sovi toisin.
Jos päätöstä tai sopimusta ei noudateta, sen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa. Lapsen lähihuoltajana voit vaatia lapsen palauttamista luoksesi ja toimittaa tätä varten kirjallisen hakemuksen käräjäoikeuden kansliaan.
Jos olet huolissasi lapsesi tilanteesta, ole yhteydessä sosiaalipäivystykseen. Jos kyseessä on lapsen kaappausuhka tai maasta vienti, ota yhteyttä poliisiin.
Jos olet huolissasi lapsesi turvallisuudesta
Tapaamiset eivät saa uhata lapsen hyvinvointia tai turvallisuutta. Sinun ei tarvitse antaa lasta esimerkiksi päihtyneelle tai uhkaavasti käyttäytyvälle vanhemmalle.
Jos tapaamiset eivät ole turvallisia, tapaamisoikeuden ehdoista tulisi myös sopia uudestaan. Voitte esimerkiksi sopia, että tapaamiset järjestetään tapaamispaikassa. Järjestämme tapaamispaikoissa tarvittaessa valvottuja ja tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja.
Tuettujen ja valvottujen tapaamisten toteuttamisen edellytyksenä on, että niistä on sovittu lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Valvottu tapaaminen
Valvottu tapaaminen voidaan järjestää esimerkiksi, jos perheessä on ollut väkivaltaa tai kaappausuhka. Tapaamisessa on läsnä valvova henkilö koko tapaamisen ajan joko samassa tilassa tai jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä.
Tuettu tapaaminen
Tuettu tapaaminen voidaan järjestää, kun vanhemmuudessa tarvitaan tukea tai kun vanhemmat eivät luota toisiinsa. Silloin ulkopuolinen henkilö on tarvittaessa saatavilla. Hän huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä ja seuraa tilannetta. Tuella varmistetaan, että tapaaminen sujuu lapsen edun mukaisesti.
Valvottu vaihto
Valvottu vaihto taas voidaan järjestää, kun vanhempien välillä on lähestymiskielto tai kun lapsen vaihtotilanteet ovat toistuvasti riitaisia. Valvotun vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi turvallisesti siirtyä toisen vanhemman luokse.
Toinen vanhempi maksaa elatusapua lapselle, kun lapsi ei asu pysyvästi tämän luona eikä vanhempi muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Elatusavun määrä ja maksamistapa vahvistetaan sopimuksella tai tuomiolla.
Elatusavun saaja käyttää elatusavun lapsen menoihin. Lähtökohtaisesti alaikäisen lapsen elatusapu maksetaan huoltajalle. Mikäli alle 18-vuotias nuori asuu itsenäisesti, vanhemmat voivat sopia elatusavun maksamisesta nuorelle.
Elatusapu vahvistetaan lastenvalvojan sopimuksella tai käräjäoikeuden tuomiolla. Voimassa olevia elatussopimuksia voitte päivittää myös asioimalla yhdessä kaupungin Elatusasioiden Walk in -palvelussa.
Lue lisää Elatusasioiden Walk in -palvelusta
Elatusapu ja elatustuki
Elatusapu on kuukausittain maksettava rahasumma, jonka muualla asuva vanhempi maksaa lapselle ja huolehtii näin omalta osaltaan lapsen elatuksesta. Elatusapu vahvistetaan sopimuksella tai käräjäoikeuden tuomiolla.
Elatustuki taas on Kelan kuukausittain maksama rahasumma lapselle, kun elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen tai elatusapu on vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi.
Kelan elatustukeen on oikeus myös silloin, kun lapsella ei ole toista elatusvelvollista vanhempaa siksi, että lapsi on yhden ihmisen adoptoima tai lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.
Elatusavun määrä
Elatuksesta annetussa laissa määrätään, että vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan.
Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön. Huomioon otetaan myös käytettävissä olevat varat sekä muu elatusvastuu. Lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan otetaan myös huomioon.
Jos jommankumman vanhemman elatuskyky tai lasten elatuksen tarve olennaisesti muuttuu pitkäaikaisesti, elatusavun määrää voidaan muuttaa uudella lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella.
Olemassa
Lataa oikeusministeriön ohje elatusavun laskemisesta (PDF)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Elatusavun arvioinnin tositteet lastenvalvojalle
Jos olette sopimassa elatusasioista lastenvalvojalla, tarvitsette mukaan tositteet, jotka kertovat taloudellisesta tilanteestanne. Ota tositteet mukaan myös, jos olet elatusvelvollinen ja arvioit maksukykysi heikoksi.
Elatustietojen tositteet lastenvalvojalle
- voimassa oleva elatussopimus tai käräjäoikeuden elatusapupäätös
- tuorein verotuspäätös
- ajantasainen selvitys kuluvan vuoden palkkatuloista ja edellisen vuoden koko vuoden palkkakertymästä
- selvitys elinkeinotoiminnan tuloista
- päätös ja maksuilmoitus eläketulosta
- päätös ja maksuilmoitus sosiaalisista etuuksista
- tositteet muista tuloista
- todistus opiskelun kestosta ja päätös opintotuesta
- tosite maksettavasta opintolainan lyhennyksestä ja korosta
- tositteet vakituisen asunnon asumiskustannuksista
- selvitys työmatkakuluista
- mahdollinen toimeentulotukipäätös
- tositteet lapsen harrastuskustannuksista sekä päivähoitomaksuista
Lastenvalvoja voi tarvittaessa tarkistaa palkka- ja etuustietonne tulorekisteristä.
Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua sovitusti
Jos lapsi asuu kanssasi etkä saa toiselta elatusvelvolliselta elatusapua, toimita vahvistettu alkuperäinen elatussopimus Kelalle ja hae elatustukea elatusavun laiminlyönnin perusteella.
Elatusapu voidaan periä myös ulosotossa.
Vahvistettua elatusapua ei voi yksipuolisesti jättää maksamatta.
Lue lisää elatustuesta (Kela)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Keskustelkaa sopimusten sisällöstä etukäteen ennen lastenvalvojan tapaamista. Voitte käyttää keskustelun tukena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimaa Vanhemmuussuunnitelmaa.
Voitte myös tarvittaessa yhdessä vierailla perheasioiden sovittelijan luona ennen lastenvalvojalle hakeutumista. Perheasioiden sovittelussa saatte maksutta ohjausta ja neuvontaa lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien ristiriitojen ratkaisemiseksi.
Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä, vaan hänen tehtävänsä on avustaa teitä vanhempia pääsemään asioista sopimukseen. Kun asioista on sovittu, lastenvalvoja laatii sovituista asioista täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan. Tällöin teidän kummankin on lähtökohtaisesti oltava yhtä aikaa paikalla.
Lastenvalvoja voi vahvistaa vain vanhempien yksimielisiä sopimuksia.
Lue lisää Vanhemmuussuunnitelmasta (THL) (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Vaikea erotilanne
Riitaisat välit toiseen vanhempaan tai erimielisyydet lasten asioista hankaloittavat mahdollisuuksianne tukea lapsianne erossa. Erossa olisi tärkeää pyrkiä puhumaan lapsille toisesta vanhemmasta kunnioittavasti ja tarjoamaan olosuhteet huomioiden ennakoitavaa ja turvallista arkea.
Muistilista vaikeaan erotilanteeseen
- Kerro lapselle, että ero ei ollut hänen syytään ja että rakastatte häntä yhtä paljon kuin aina ennenkin.
- Puhu lapselle ja lapsen kuullen kunnioittavasti toisesta vanhemmasta.
- Huolehdi omasta jaksamisestasi ja tunnista omat vaikeat tunteet eroon liittyen.
- Pyri asialliseen ja selkeään viestintään toisen vanhemman kanssa.
- Pyri hyväksymään toisen vanhemman erilainen tapa olla vanhempi.
- Lapsi reagoi erossa kukin omalla tavallaan. Jos reagointi on vaikeaa tai pitkittyy, hae apua tilanteeseen.
Yhteys toiseen vanhempaan
Riitaisassa tilanteessa teidän voi olla vaikea tarkastella omaa toimintaanne. Saatatte sortua syyttelemään toisianne. On kuitenkin lapsen edun mukaista, että pystyisitte sovittelemaan ja löytämään yhdessä toimivat arjen ratkaisut.
Yhteyttä voi vaikeuttaa se, että olet huolissasi toisen vanhemman vanhemmuudesta ja lasten kotioloista tämän luona. Jos taustalla on huolta päihteiden käytöstä tai mielenterveyden ongelmista, hakekaa apua tilanteeseen. Lapsen arjen tulee olla turvallista ja ennakoitavaa molempien vanhempien kanssa.
Myös se, että toinen rikkoo aiemmin sovittuja sopimuksia, voi kuormittaa tilannetta. Jos ette saa sovittua lapseen liittyvistä asioista yhdessä tai lastenvalvojan luona, voitte hakea apua perheasioiden sovittelusta. Jos tilanne ei ratkea sovittelemalla, teidän on mahdollista viedä asianne käräjäoikeuden tuomarin ratkaistavaksi.
Pyrkikää kuitenkin parhaanne mukaan siihen, että lapsi ei joudu riitojenne keskipisteeksi, sillä se haittaa lapsen kasvua ja kehitystä. Pahimmillaan seuraukset voivat näkyä aikuisuuteen asti.
