Jos koululaiselle kertyy luvattomia tai epäselviä poissaoloja, niiden syy on tarpeen selvittää. Tällöin sinun tulee keskustella lapsen kanssa rauhassa ja syyllistämättä ja yrittää saada kiinni siitä, mistä tilanteessa voisi olla kyse.
Jos lapsesi kertoo ongelmista koulussa, oppimisessa, kaverisuhteissa tai mielialassa, ota aikaa keskustelulle. Rauhoita oma mielesi, pyri olemaan aidosti läsnä ja keskity kuuntelemaan.
Yritä pohtia ja ymmärtää tilannetta lapsen näkökulmasta, jotta hän kokee tulleensa kuulluksi. Tuo lapselle esille, että haasteista huolimatta hyväksyt hänet omana itsenään. Koulusta poisjäänti ei ole oikea ratkaisu tilanteeseen, mutta lapsi saattaa tarvita tukea.
Ota rohkeasti yhteyttä lapsesi luokanopettajaan ja pohtikaa yhdessä, mikä poissaolojen taustalla voisi olla ja miten niitä voisi vähentää ja ennaltaehkäistä. Muista, että lapsella on velvollisuus osallistua opetukseen ja sinun tulee vanhempana huolehtia lapsen koulunkäynnistä.
Voit olla yhteydessä myös koulun oppilashuoltoon eli kouluterveydenhoitajaan, kuraattoriin tai psykologiin ja pyytää tilanteeseen tukea.
Lue lisää koulupoissaoloista sivuilla Koulupäivä ja käytännön asiat
Selvitä syy koulun välttelyyn
Jos lapsesi suhtautuminen koulunkäyntiin on muuttunut nopeasti huonoon suuntaan, pyri selvittämään, mistä tilanne johtuu. Usein yhtäkkiselle muutokselle on selkeä syy.
Myös vetäytyminen kavereiden seurasta, tavaroiden katoaminen tai kotitehtävien laiminlyöminen voivat olla merkkejä siitä, että lasta kiusataan tai että hänellä on jokin muu huoli.
Aloita selvittely keskustelemalla lapsen kanssa. Kysy, mistä hän pitää koulussa ja mistä ei, keiden kanssa hän viettää aikaa koulussa ja tuntuvatko jotkin oppiaineet vaikeilta. Jos lapsesi ei mielellään puhu asioistaan, panosta luottamuksellisen suhteen ja hyvän ilmapiirin rakentamiseen. Yhteinen ajanvietto ja hyvä henki helpottavat keskusteluyhteyden rakentumista.
Juttele mahdollisimman pian myös lapsen opettajan kanssa. Lisäksi saatte apua ja tukea oman koulun kuraattorilta.
Lapsi voi vältellä koulunkäyntiä monista syistä ja keksiä verukkeita, ettei kouluun tarvitsisi mennä. Auta lasta hahmottamaan välttelyn todellisia syitä. Keskustelkaa ja jäsentäkää tilannetta yhdessä, mutta älä hyväksy koulusta pois jääntiä – se vain pahentaa kierrettä.
Taustalla ikävä kokemus koulusta?
Pyri selvittämään lapsen sosiaalinen tilanne koulussa, mutta ole hienovarainen. Onko lapsella riitaa koulukaverin kanssa, kokeeko hän jäävänsä ulkopuoliseksi tai kiusataanko häntä? Yritä myös saada tietoosi, mitä lapsen mahdollisella älylaitteella tapahtuu, sillä mieltä painavat väärinymmärrykset, riidat tai kiusaaminen voivat tavoittaa lapsen myös mobiilissa.
Hankaluudet koululaisen sosiaalisissa suhteissa kannattaa selvittää koulun ja koulukavereiden vanhempien kanssa yhteistyössä. Opettajalla voi olla ymmärrystä kokonaistilanteesta ja koulukaverin vanhemmalla mahdollisuutta setviä tilannetta toisessa päässä. Myös koulun kuraattorilta voi hakea tukea tilanteeseen.
Entä miten lapsi kokee pärjäävänsä koulussa? Joskus lapset välttelevät koulua epäonnistumisen pelossa, kun taidot ja oppiminen eivät vastaa omia tai aikuisten esiin tuomia odotuksia. Jos koulu tuntuu erityisen vaikealta, vaikka lapsi kovasti harjoittelee, hänellä voi olla esimerkiksi keskittymisen tai oppimisen haasteita. Haasteisiin saa ja tulee hakea apua.
Lue lisää sivulta keskittymisen haasteista kouluympäristössä
Lue lisää sivulta Koululaisen oppimisvaikeudet
Taustalla vaikea tilanne perheessä?
Perheen huolet tai kriisit heijastuvat lapsilla usein koulunkäyntiin. Nuori voi reagoida esimerkiksi vanhempien riitoihin tai eroon jäämällä pois koulusta. Poissaoloilla nuori saattaa hakea huomiota, jota hänelle ei ole riittänyt vaikeassa perhetilanteessa. Vaikeat kotitilanteet voivat näkyä myös keskittymiskyvyn puutteena ja levottomuutena.
Hae lapsiperheen sosiaalineuvonnasta apua, jos sinusta tuntuu, että perheen vaikea tilanne kuormittaa lasta. Yhdessä ammattilaisten kanssa voitte etsiä tapoja helpottaa tilannetta.
Taustalla ruutuaika
Poissaoloissa voi olla myös kyse siitä, että lapsella on jokin asia kotona, joka houkuttelee liiaksi jäämään kotiin. Jos ilmeneekin, että poissaolojen syynä on esimerkiksi pelaaminen tai some, joudut luultavasti asettamaan tiukempia rajoituksia ruutuaikaan. Pohdi lapsen kanssa keskustellen, millaisia uudet rajat ovat.
Lapsen voi olla vaikea itse rajoittaa pelaamista tai somen käyttöä, koska lapsen itsesäätelyn taidot vasta kehittyvät. Tämän takia vanhemman rooli on keskeinen. Jos selkeistä rajoista ja vanhemman tuesta huolimatta lapsen on vaikea hallita ruutuajan käyttöä, kyseessä voi olla riippuvuus, johon on syytä hakea apua.
Apua voitte saada esimerkiksi koulun oppilashuollosta tai lapsiperheiden sosiaalineuvonnasta.
