Tällä sivulla
Koulupäivä
Koulupäivään kuuluu oppituntien lisäksi paljon muutakin, kuten välitunnit ja kouluruokailu. Oppituntien pituus voi vaihdella kouluittain. Lukujärjestys antaa kouluviikon työskentelylle raamit.
Koulupäivää täydentävät kerhot ja harrastukset kouluissa sekä pienten koululaisten aamupäivätoiminta ja iltapäivätoiminta.
Aamu: Koulupäivä alkaa koulun pihalta. Oppilaat kutsutaan sisään. Vaatteet ja ulkokengät jätetään naulakkoon tai kaappiin. Oppilaat menevät luokkiin, jossa opettaja aloittaa oppitunnin. Oppitunteja voi pitää myös muualla kuin koulun tiloissa, esimerkiksi metsässä, lähiympäristössä tai kirjastossa.
Välitunnit: Tavallisesti oppitunti kestää 45–90 minuuttia, jonka jälkeen oppilaat menevät välitunnille. Välitunnilla oppilaat saavat viettää aikaa koulun piha-alueella. Koulun aikuiset valvovat välituntia. Välitunnin päättyessä oppilaat siirtyvät takaisin luokkiin.
Lounas: Koulussa tarjoillaan jokaisena koulupäivänä oppilaille ilmainen lounas. Oppilaat siirtyvät ruokalaan opettajan johdolla. Lounaaseen sisältyy lämmin ruoka, salaatti, leipä, ruokajuoma ja joskus myös jälkiruoka. Kouluruokailussa huomioidaan oppilaan mahdolliset allergiat ja ruokarajoitukset. Ruokaa ja juomaa saa halutessaan ottaa lisää. Lounaan syötyään oppilaat palauttavat käyttämänsä ruokailuvälineet pesua varten.
Iltapäivä: Lounaan ja välitunnin jälkeen oppitunnit jatkuvat. Kun koulupäivä päättyy, oppilaat lähtevät kotiin.
Koulupäivän jälkeen monilla kouluilla ja koulujen lähiympäristössä järjestetään iltapäivätoimintaa ja erilaisia kerhoja ja harrastuksia, joihin oppilaat voivat ilmoittautua ja osallistua.
Koulupäivään voi sisältyä myös koulun yhteisiä kokoontumisia ja tapahtumia. Joskus koulu järjestää myös vierailuja ja retkiä koulun ulkopuolelle. Näistä tiedotetaan huoltajia etukäteen. Huoltajilta pyydetään lupa oppilaan osallistumiselle.
Kouluruokailu ja ruokalistat
Kouluissamme on kuuden viikon jaksolla kiertävät ruokalistat. Päivittäin on valittavana kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka.
Työ- ja loma-ajat
Koulujen työajat ja lomat seuraavalle lukuvuodelle päätetään yleensä marraskuussa. Koulut voivat tehdä yhden lauantaikoulupäivän, jolla korvataan yksi koulupäivä.
Kodin ja koulun yhteistyö
Oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Koulun yhteisöllisyyttä rakennetaan yhdessä.
Kodin ja koulun yhteistyön periaatteet ja toimintatavat on kuvattu jokaisen koulun opetussuunnitelmassa. Siihen kuuluvat mm. vanhempainillat, vanhempainvartit sekä yhteydenpito sähköisen Wilma-järjestelmän kautta.
Käytännön yhteistyöstä ja toiminnasta sovitaan yhdessä koulun ja huoltajien kanssa.
Wilma-järjestelmän kautta saat tietoa lapsesi opetuksesta ja opetusjärjestelyistä. Voit olla Wilman kautta suoraan yhteydessä opettajiin ja rehtoriin. Saat Wilma-tunnukset syyslukukauden alkaessa siitä koulusta, jossa lapsesi on peruskoulun aloittanut.
Wilmaa käyttävät myös oppilaat omien opintojensa seurantaan.
Kirjaudu Wilmaan (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tutustu Wilma-ohjevideoihin Youtube-kanavallamme. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)Videoissa ohjeistetaan muun muassa Wilma-tunnuksen tekemiseen, Wilman perustoimintojen käyttämiseen sekä viestien kirjoittamiseen.
Jokaisessa koulussa toimii johtokunta, johon kuuluvat vanhempien keskuudestaan ehdottamat edustajat. Kasvatus- ja koulutuslautakunta valitsee jäsenet neljäksi vuodeksi. Johtokunta muun muassa hyväksyy vuosittain koulun toimintasuunnitelman.
Monissa kouluissa toimii myös vanhempainyhdistys, joka tukee koko koulun toimintaa. Tietoa koulujen vanhempainyhdistysten toiminnasta ja yhteystiedot löytyvät koulujen kotisivuilta.
Poissaolot
Oppilaalla on oikeus saada opetusta ja velvollisuus osallistua opetukseen. Oppilas voi olla poissa opetuksesta vain, jos hän on sairaana tai on saanut luvan poissaoloon. Ilmoita lapsen sairaspoissaolosta Wilmassa.
Lupa muuhun poissaoloon voidaan myöntää vain erityisestä syystä. Huoltajan velvollisuutena on valvoa, että oppilas huolehtii koulutehtävistä poissaolosta huolimatta normaalisti.
Jokainen koulupäivä on tärkeä. Näin voit tukea lapsesi hyvinvointia ja onnistumista koulussa:
- Varmista riittävä ravinto ja lepo.
- Puhu koulusta myönteiseen sävyyn ja ole kiinnostunut lapsesi koulunkäynnistä.
- Kysele ja kuuntele läksyistä, kaverisuhteista ja päivän sujumisesta.
Koulupoissaoloja edeltävä oireilu näkyy tavallisesti ensimmäiseksi kotona. Jos huomaat koulunkäyntiin liittyviä haasteita, ole yhteydessä lapsen opettajaan, kuraattoriin, terveydenhoitajaan tai rehtoriin.
Tyypillisiä merkkejä, jotka voivat johtaa poissaoloihin:
- suuria vaikeuksia lähteä kouluun aamuisin
- lisääntyneet somaattiset oireet, kuten vatsakipu, päänsärky tai pahoinvointi
- toistuvat pyynnöt saada jäädä kotiin koulupäivän ajaksi
- sosiaalisten tilanteiden välttely tai pelko
- muutokset käyttäytymisessä tai kaverisuhteissa
- lisääntyneet huolet tai pelot.
Voit hakea lapsellesi lupaa olla poissa opetuksesta tekemällä poissaolohakemuksen Wilmassa. Lupaa 1-5 päivän poissaoloon haetaan luokanopettajalta tai luokanvalvojalta. Yli 5 päivän poissaoloon lupaa haetaan koulun rehtorilta.
Näin teet poissaolohakemuksen Wilmassa:
- Valitse ensin ylävalikosta "Hakemukset ja päätökset" välilehti.
- Valitse avautuvan sivun oikeasta reunasta "Lomakkeet"-kohdasta lomake Poissaolohakemus.
- Täytä lomake ja tallenna se.
Kun rehtori tai opettaja on tehnyt päätöksen ja julkaissut sen, päätös näkyy "Hakemukset ja päätökset" kohdassa.
Jos et voi käyttää Wilmaa, täytä Poissaolohakemus (PDF) -lomake ja toimita se koululle.
Oppilaan lisääntyneet poissaolot voivat olla merkki hänen hyvinvointinsa heikentymisestä tai haasteista kouluun kiinnittymisessä. Poissaolon taustalla oleva syy täytyy selvittää, jotta oppilas saa tilanteessaan oikeanlaista tukea.
Olemme laatineet kouluillemme ohjeistuksen poissaoloihin puuttumiseen. Siinä kuvataan toimintamalli oppilaiden kouluun kiinnittymisen tukemiseen, poissaolojen ennaltaehkäisyyn ja seurantaan sekä niihin puuttumiseen.
Poissaoloihin puuttumisen käsikirja ohjaa koulun henkilöstöä tunnistamaan oppilaan tarpeet varhaisessa vaiheessa ja suunnittelemaan toimenpiteitä, jotka tukevat oppilaan läsnäoloa koulussa.
Jokaisessa koulussa poissaolojen ennaltaehkäisyä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi koulun johto yhdessä yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kanssa. Koulukohtaiset ratkaisut sekä työn- ja vastuunjako täsmennetään koulun toimintasuunnitelmassa.
Koulumatkat
Kun tietyt ehdot täyttyvät, oppilas voi saada koulumatkoja varten koululaisen matkakortin (HSL) tai erityiskuljetuksen. Koululaisen matkakortin tai erityiskuljetuksen voi saada vain yhteen väestörekisterin mukaiseen osoitteeseen. Koululaisen matkakortti on voimassa arkisin kello 5.30-18.00.
Huomaathan, että tuemme niiden oppilaiden koulumatkoja, jotka opiskelevat Helsingin kaupungin peruskouluissa.
Tuemme niiden oppilaiden koulumatkoja, jotka opiskelevat Helsingin kaupungin peruskouluissa. Yksityiset ja valtion koulut vastaavat itse oppilaidensa koulumatkoista.
Kun 1.–6.-luokkalaisen oppilaan koulumatka kodista lähikouluun on vähintään 2 kilometriä, hän saa HSL-matkakortin.
7.–9.-luokkalaisten koulumatkan tulee olla yli 3 kilometriä.
Oppilas voi saada matkakortin muuhunkin kuin lähikouluunsa, jos matkan pituuden lisäksi vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy:
- Oppilas on valittu soveltuvuuskokeen kautta painotettuun opetukseen muuhun kuin omaan lähikouluun
- Oppilas on valinnut 1. tai 3. luokalla alkavan A-kielen, jota ei opeteta omassa lähikoulussa, vaan opetus tapahtuu lähimmässä tarkoituksenmukaisessa koulussa
- Oppilas opiskelee erityisluokalla
- Oppilas opiskelee valmistavan opetuksen luokalla
- Oppilas osallistuu oman äidinkielen opetukseen, ja oman koulun ja lähimmän opetuspaikan välinen matka on vähintään 2 kilometriä (haltijamatkakortti).
- Oppilas opiskelee 6. luokalla B1-englantia, jota ei opeteta omassa lähikoulussa, vaan opetus tapahtuu lähimmässä tarkoituksenmukaisessa koulussa.
Hae lapsellesi HSL-matkakorttia:
- Tulosta ja täytä lomake Koulumatka-avustushakemus A.
- Toimita hakemus lapsesi koulun kansliaan.
Huoltajana voit hakea erityiskuljetusta lapsellesi, jos hän ei selviydy koulumatkasta itsenäisesti julkisilla liikennevälineillä. Erityiskuljetuksia voi saada kaksi päivässä.
Erityiskuljetus myönnetään asiantuntijalausunnon perusteella. Erityiskuljetus toteutetaan yleensä ryhmäkuljetuksena. Myös henkilökohtainen kuljetus on mahdollinen, mikäli sen tarpeesta on lääkärinlausunto.
Erityiskuljetuksen hakeminen:
- Täytä Koulumatka-avustushakemus B (peruskoulujen oppilaiden erityiskuljetukset)
- Toimita se lapsesi koulun kansliaan.
Jos lapsesi on väliaikaisesti estynyt kulkemasta koulumatkaansa itsenäisesti (tapaturman tai
terveydenhoidollisen toimenpiteen seurauksena), hän voi saada väliaikaisen koulukuljetuksen.
Väliaikaisen koulukuljetuksen saamiseksi toimita kuljetusta puoltava lääkärinlausunto lapsesi koulun kansliaan.
Jos sinulla on kysyttävää koulumatkoihin liittyen, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen: kasko.koulumatkat@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)
Erityiskuljetusten osalta voit olla yhteydessä: kasko.erityiskuljetukset@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)
Vakuutukset
Helsingin kaupunki on vakuuttanut tapaturmien varalta kaikki kaupungin kouluissa opiskelevat oppilaat. Tapaturmat hoidetaan julkisen terveydenhuollon piirissä. Vakuutus ei kata oppilaiden henkilökohtaista omaisuutta.
Vakuutus on voimassa koulussa ja koulumatkoilla sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa, opintokäynneillä ja leirikoulussa. Tapaturma-asioissa voit olla yhteydessä kouluun, joka hoitaa asian eteenpäin vakuutusyhtiöön. Vakuutuksen kautta sinulla on mahdollisuus saada takaisin itse maksetut julkisen terveydenhuollon kulut.
Koulun kansainväliseen toimintaan liittyvillä matkoilla oppilailla on kaupungin ottama matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus.
Työelämään tutustuminen, TET
Peruskoulun 7.−9.-luokkalaisten opetussuunnitelmaan kuuluu työelämään tutustumisjakso eli TET. Työelämään tutustuminen on koulunkäyntiä, joten oppilaalle ei makseta palkkaa sen ajalta. Tutustumisjaksot kestävät muutamasta päivästä kahteen viikkoon.
Tavoitteena on, että TET-jakson aikana nuori tutustuu ohjatusti yrityksen ja työyhteisön toimintaan ja saa tietoa työelämästä. TET-jaksolla nuori soveltaa koulussa oppimiaan taitoja ja kokeilee selviytymistään uudessa yhteisössä ja ympäristössä.
Omakohtaiset työelämän kokemukset edistävät nuoren itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja, syventävät työelämätietoutta sekä tukevat oppilaan jatko-opintoihin hakeutumista.
Tavoitteena on, että oppilas hankkii itse TET-paikan ja harjoittelee samalla työnhakua. Jos tutustumispaikan hakeminen ei onnistu itsenäisesti, on huoltajan ja opinto-ohjaajan tuki tärkeää.
Ennen TET-jakson alkua oppilaan tulee käydä työnantajan luona esittelemässä itsensä ja täyttämässä tutustumissopimus. Tapaamisesta sovitaan ennakkoon.
Nuori, joka on tutustumassa työelämään, ei toimi vielä varsinaisessa ammatissa. Tutustumispaikassa jokaiselle nuorelle nimetään vastuuhenkilö, joka ohjaa päivittäistä työskentelyä.
Nuorella ei voida teettää raskaita tai vaarallisia töitä.
Työviikko
Koululaisen työviikko on 30 tunnin mittainen. 15 vuotta täyttäneellä oppilaalla työelämään tutustuminen voi ajoittua klo 6:n ja klo 22:n välille, ja alle 15-vuotiaalla klo 8:n ja klo 20:n välille.
Työvaatetus
Työ asettaa usein pukeutumisvaatimuksia tai rajoituksia esimerkiksi korujen tai lävistysten käyttöön. Mikäli työpaikan toimintoihin kuuluu pukeutua suoja- tai työasuun, niin tällöin tulee noudattaa työpaikan pukeutumissääntöä.
Ruokailu
Maksuton ateria kuuluu koululaiselle joka päivä perusopetuslain mukaan. Jos työnantaja ei tarjoa oppilaalle ateriaa, oppilas ruokailee lähikoululla tai ruokailu järjestetään muulla tavoin.
Poissaolot
Ennakkoon tiedossa olevat poissaolot työstä tulee ilmoittaa ajoissa työnantajalle ja opinto-ohjaajalle. Poissaolot ovat koulusta poissaoloja, joten ne merkitään Wilmaan normaalisti.
Tapaturmat
TET on koulun opetussuunnitelman mukaista toimintaa, jolloin kaupungin oppilaalle ottama tapaturmavakuutus on voimassa. Tapaturmavakuutus korvaa oppilaalle TET-paikalla ja -matkalla sattuneen tapaturman.
Vahingonkorvaus
Tapaturmavakuutus ei sisällä vastuuvakuutusta. Vahingonkorvauslaissa ei ole alaikärajaa. Alle 18-vuotiaat korvaavat tahallisesti tai tuottamuksesta (esim. varomattomuudesta) aiheuttamansa vahingon itse. Rikosoikeudellinen vastuu koskee vasta 15-vuotiaita. Jos oppilas aiheuttaa vahingon työpaikalla, työnantajaa pyydetään tiedottamaan asiasta koulun vastuuhenkilölle, joka on yleensä oppilaanohjaaja.
Työtodistus
Nuori saa työelämään tutustumisesta todistuksen, jota hän voi käyttää kesätyöpaikkaa tai muuta tehtävää myöhemmin haettaessa.
Video: Tutustu kodin ja koulun yhteistyöhön.
Video yhteydenpidosta ja yhteistyöstä kodin ja koulun välillä.