Säännöllisiin ruoka-aikoihin ja yhdessä syömiseen kannattaa panostaa teininkin kanssa. Vaikka nuori pystyy ottamaan enemmän vastuuta syömisestä, asenteet tarttuvat kotoa, kaveripiiristä ja sosiaalisesta mediasta. Puhu nuorelle arvostavasti ja positiivisesti ruoasta ja syömisestä.
Monipuolisesta ruoasta nuori saa lähes tarvitsemansa ravintoaineet. Kasvava nuori tarvitsee kuitenkin päivittäistä D-vitamiinivalmistetta. Katso nuorten D-vitamiinisuositukset Terveyskylän sivulta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Nuoren ruokailun kulmakivet
Säännöllinen syöminen ylläpitää vireystilaa ja auttaa jaksamaan koulussa ja harrastuksissa. Arkeen tulisi mahtua viisi ruokailua: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.
Yhteiset ruokahetket ovat tilanteita, jolloin voi esimerkiksi vaihtaa päivän kuulumiset. Sen lisäksi, että ruoanlaitto ja yhdessä syöminen tuovat hyvää mieltä, auttavat ne myös omaksumaan terveellisiä ruokailutottumuksia.
Monipuolisen aamupalan, välipalan tai iltapalan nuori saa yhdistämällä annokseensa kasvista, täysjyvää ja proteiinia ("1+1+1").
Katso vinkkejä herkullisiin välipaloihin Sydänliiton sivuilta. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Vinkkejä monipuoliseen ruokailuun
- jokaisella aterialla kasviksia, hedelmiä tai marjoja
- viljoissa täysjyvävalmisteita (esim. esimerkiksi täysjyväleipä ja -pasta)
- proteiininlähteitä monipuolisesti (kala, palkokasvit, muut kasviproteiinit, maitotuotteet, kananmuna, kana, liha)
- riittävästi kalsiumia. Murrosikäinen nuori tarvitsee kalsiumia 1150 mg päivässä
- pehmeitä rasvoja, kuten öljyt, täysmargariini, pähkinät ja siemenet
- rajoitetusti suolaa ja paljon suolaa sisältäviä valmisteita
- jälkiruokia ja sokeroituja ruokia ja juomia vain harkitusti
- ei energiajuomia: haittaavat kehon ja mielen hyvinvointia.
Lue lisää nuorten ravitsemussuosituksista
Terve suhde ruokaan
Terveellinen ruokavalio on joustava. Sallivuus ja rentous kuuluvat syömisen taitoihin. Ruokailuun liittyvä ehdottomuus, ruoka-aineiden kieltolistat ja syyllisyyden tunteet eivät tue tasapainoista ruokasuhdetta.
Pyri pitämään perheen ruokailutottumukset samanlaisina, tällöin ruokailu näyttäytyy normaalina osana arkea ja elämää. Ruoka on hyvän mielen asia – sillä ei rangaista, palkita tai suoriteta elämää.
Tunnustele nuoren ruokaan liittyviä ajatuksia esimerkiksi yhteisen ruokailun aikana:
- Syötkö niin, että jaksat koulussa ja vapaa-ajalla?
- Miten ruokarytmisi vaikuttaa mielialaasi tai hyvinvointiisi?
- Mitä tunteita syöminen sinussa herättää? Miten ajattelet ruokailusta ylipäätään?
Näytä tervettä esimerkkiä oman kehoon ja ruokailuun suhtautumisessa. Ole lempeä ja hyväksyvä myös itseäsi kohtaan.
Nuoren syömishäiriö
Syömishäiriö on sairaus, jossa nuoren ajatukset ruoasta, syömisestä ja omasta kehosta vievät liikaa tilaa elämässä. Syömishäiriöstä kärsivä nuori ei välttämättä tiedosta sairauttaan tai avun tarvetta. Siksi tilanteeseen pitää puuttua mahdollisimman pian.
Huolestumiseen on syytä, kun nuori
- välttelee ruokia tai rajoittaa ruokavaliotaan
- piilottelee ruokia, välttelee yhteisiä ruokailuja
- laihduttaa tai tavoittelee terveellisyyttä pakonomaisesti
- laihtuu nopeasti tai kärsii painonvaihtelusta
- näkee kehonsa vääristyneesti, esim. isompana kuin on
- liikkuu pakonomaisesti.
Syömishäiriöön kannattaa aina hakea apua ammattilaiselta. Puhu kuitenkin myös itse nuorelle huolistasi. Ihanteellista olisi, jos saisitte haettua apua yhdessä nuoren kanssa.