Syksyn 2025 influenssa- ja koronarokotukset

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus aukeaa 65 vuotta täyttäneillä 16. syyskuuta Maisassa ja 17. syyskuuta puhelimessa, p. 09 310 46300. Valitettavasti Maisasta on lähtenyt virheellisesti tieto, että rokotusaikoja voisi jo varata. Maisassa oli joitakin aikoja hetkellisesti varattavissa. Jos ehdit varata rokotusajan, sinun ei tarvitse enää varata uutta aikaa.  

Alle 65-vuotiaiden ajanvaraus aukeaa 8. lokakuuta Maisassa ja puhelimessa.   

Lue lisää rokotusten kohderyhmistä, aikataulusta ja ajanvarauksesta:

hel.fi/influenssarokotukset
hel.fi/koronarokotukset

Kouluikäisen keskittymisen ja toiminnanohjauksen taidot

Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen pulmat kuuluvat kouluikään. Voit vanhempana tukea kehitystä ja tarvittaessa saada myös apua.

7–12-vuotiailla lapsilla voi ajoittain olla haasteitta keskittymisessä. Lapsi saattaa esimerkiksi viivytellä tekemistä, unohtua ajatuksiinsa kesken koulutehtävien tai hänen saattaa olla vaikea keskittyä tehtävän loppuun asti.

Lapsen keskittymättömyys tai levottomuus ei välttämättä ole ADHD-oireilua. Haasteet voivat liittyä esimerkiksi ympäristön häiriötekijöihin tai arjen kuormitukseen. 

Haasteet voivat liittyvä myös siihen, ettei lapsen toiminnanohjaus ole vielä tarpeeksi kehittynyt. Toiminnanohjaus tarkoittaa ihmisen taitoa ohjata omaa huomiotaan ja suunnitella omaa tekemistään tavoitteiden saavuttamiseksi. Taidot ja aivojen taitoja hallinnoivat osat kypsyvät pitkälle aikuisikään asti. 

Vinkkejä keskittymisen ja toiminnanohjauksen tukemiseen

  • Auta lasta luomaan päivittäisiä rutiineja. Ne tekevät tehtävistä ennakoitavampia ja hallittavampia.
  • Tarjoa pieniä, saavutettavia tavoitteita. Ne voivat lisätä motivaatiota ja tehdä tehtävistä vähemmän ylivoimaisia.
  • Vähennä häiriötekijöitä, kuten ääniä ja visuaalisia ärsykkeitä, jotta lapsen on helpompi keskittyä.
  • Tarjoa paikallaan istumista vaativissa tilanteissa lapselle tasapainotyynyä tai puristelulelua tai -korua. Anna lapsen valita mukava asento.
  • Rohkaise lyhyisiin taukoihin ja liikkumiseen. Liikunnalliset tauot kesken tehtävien voivat helpottaa keskittymistä ja auttaa lasta palaamaan tehtäviin tuorein voimin.

Huolehtikaa perheessä myös lapsen säännöllisestä elämänrytmistä, ruutuajan kohtuullisuudesta, hyvästä ja monipuolisesta ravitsemuksesta sekä riittävästä fyysisesti rasittavasta liikunnasta. 

Jos arjen haasteet kuormittavat, eivätkä omat keinot riitä niiden ratkomiseksi, voit ottaa yhteyttä lapsiperheiden sosiaalineuvontaan riittävän tuen saamiseksi. 

Koulussa haasteet voivat korostua

Kouluiässä lapsen mahdollisesti jo aiemminkin havaitut haasteet keskittymisessä ja toiminnanohjauksessa saattavat korostua, koska vaatimukset oppimisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kasvavat.

Jos lapsen käytös, arjen haasteet tai koulunkäynti huolettavat sinua toistuvasti, ota asia esiin koulussa opettajan kanssa. On tärkeää, että lapsi saa tarvittavat tukitoimet tukemaan kehitystä ja oppimista. Tukitoimet eivät vaadi diagnoosia.  

Lue lisää sivulla Keskittymisen haasteet kouluympäristössä

Pulmien taustalla neurokirjon häiriö?

Jos koulun ja kodin tukitoimet eivät riitä lapsen tarpeisiin, kokoa havaintoja pidemmältä ajalta kotoa ja pyydä kirjaamisia myös koululta. Koulupsykologi voi kartoittaa tilannetta tarkemmin, ja perehtyä haasteiden taustasyihin.  

Haasteiden taustalla voi olla esimerkiksi oppimisen haasteita tai neurologia syitä. 

Neurokirjolla viitataan aivojen kehityksellisiin ja toiminnallisiin eroihin, jotka ilmenevät ajattelussa, oppimisessa, käyttäytymisessä ja tunteiden säätelyssä. Neurokirjon häiriöihin lukeutuvat muun muassa autisminkirjo, dysleksia, kehitykselliset kielelliset häiriöt ja ADHD. 

Lue lisää neurokirjon häiriöistä ja niiden tukemisesta