Alakouluikäisen lapsen kasvu on yleensä melko tasaista ja paikoin hidastakin. Osalla murrosiän kasvuspurtti saattaa tosin alkaa jo alakoulun viimeisillä luokilla.
Merkittäviä muutoksia alakoulun alkuvuosina ovat muun muassa maitohampaiden vaihtuminen rautahampaiksi ja lapsenpyöreyden katoaminen. Monilla lapsilla motoriset taidot ottavat näinä vuosina isoja harppauksia.
Alakoulun viimeisinä vuosina monilla lapsilla alkavat näkyä myös murrosiän merkit. Tytöillä käynnistyy rintojen kasvu ja kuukautiset saattavat alkaa. Pojilla kivesten koko saattaa alkaa suurentua. Intiimialueen karvankasvu käynnistyy usein 10–13 vuoden iässä.
Huomioita ja vinkkejä vanhemmalle
- Alakouluikäisen liikkumisen taitojen kasvu saattaa näkyä myös rohkeuden lisääntymisenä ja joskus itsesuojeluvaiston puutteena. Ohjattu liikunnallinen harrastus voi tukea lasta oppimaan kehonhallintaa terveellä tavalla.
- Lapsen hienomotoriikka kehittyy, mutta varsinkin alakoulun alkuvuosina lapsi voi tarvita tukea esimerkiksi kynäotteessa tai kengän nauhojen solmimisessa.
- Jo pienen koululaisen hiki voi alkaa haista ja hiukset rasvoittua. Kouluiässä koko kehon säännöllisestä puhtaudenpidosta pitää alkaa huolehtia aiempaa enemmän.
- Murrosiän alkaminen voi lisätä kömpelyyttä ja vähentää keskittymistä. Ole kärsivällinen ja huomaa, että isoimmat muutokset ovat vasta edessä päin. Kannusta lasta mieluisiin harrastuksiin, ja anna aikaa ystävien keskinäiselle vertaistuelle.
Tavallisesti lapsi oppii hallitsemaan virtsarakkoaan 4-6 vuotiaana. Yökastelua esiintyy kouluikäisillä kuitenkin yleisemmin kuin monesti luullaan: noin joka kymmenellä kuusivuotiaalla ja 3 prosentilla 12-vuotiaista sattuu yöllisiä pissavahinkoja.
Suuret elämänmuutokset, kuten koulun alkaminen, voivat laukaista tilapäistä kastelua tai ongelma voi olla pitkäaikainen.
Jos tilanne on toistuva tai yksittäiset kerrat häiritsevät lastasi, ota asia avoimesti keskusteluun hänen kanssaan. Lukekaa yhdessä vinkit tilanteen hoitoon ja olkaa yhteydessä terveydenhuoltoon, jos tilanne ei helpota kotihoidosta huolimatta.
Jos kasteluun liittyy muita oireita, kuten runsasta juomista, laihtumista ja väsymystä, varatkaa aika terveydenhuollosta pikimmiten.
Yökastelun hoitovinkit
- Hoitakaa alkuun kuntoon vatsan toiminta. Kuidut, kasvikset ja riittävä nesteytys ovat tärkeitä vatsan toiminnalle. Luumun syönti ja tarvittaessa ummetusta helpottavat lääkkeet voivat auttaa.
- Pissalla on käytävä säännöllisesti ja ainakin 5 kertaa päivässä. Myös kakan tulee tulla päivittäin viimeistään päivällisen jälkeen.
- Huolehdi vanhempana, että lapsi juo vettä iltaisin rajoitetusti ja käy vessassa ennen nukkumaan menoa. Muistuta kuitenkin veden riittävästä juonnista päiväsaikaan.
- Tarjoa iltapala ja viimeinen vesilasi jo noin 2 tuntia ennen nukkumaan menoa
- Jätä valo vessaan palamaan koko yöksi, jotta yöllinen vessakäynti tuntuu helpommalta.
- Tarvittaessa lapsi voi käyttää yövaippaa. Vaippa ei kuitenkaan edistä kuivaksi oppimista.
- Kehu lasta hyvin menneestä yöstä.
- Jos pissavahinkoja sattuu myös päivällä, vessassa voi käydä rytmitetysti esimerkiksi 2 tunnin välein ja vessassa voi hetkeksi rauhoittua odottamaan, että rakko tyhjentyy kunnolla.
Jos tilanne pitkittyy, ottakaa käyttöön seurantapäiväkirja: kirjatkaa viikon ajan pissat, kakat ja vahingot kellonaikoineen ylös, ja ottakaa muistiinpano mukaan terveydenhuollon tapaamiseen.
