Leila Solakuja työskentelee Malmin avofysioterapiassa

Leila Solakuja, 50, vaihtoi IT-alan fysioterapiaan ja auttaa nyt asiakkaita taklaamaan kipuja.
Leila Solakuja
Bild: Jaana Ahlblad

IT-johtajasta fysioterapeutiksi 

”Mikään ei voita sitä tunnetta, kun asiakas saa kivuttomat yöunet takaisin. Fysioterapeuttina saan tehdä todella merkityksellistä työtä. 

Toimin 20 vuotta suuressa konsulttiyrityksessä IT-alalla. Esimiestehtävissä minulla oli enimmillään lähes sata alaista. Rakastin sitä työtä pitkään, mutta iän myötä arvomaailmani muuttui ja halusin tehdä jotain, jolla on syvempää merkitystä.  

Mietin asiaa kaikkiaan viisi vuotta. Kirjasin Exceliin erilaisia vaihtoehtoja, selvitin opintoja, pääsyvaatimuksia, työaikoja, palkkatasoa, kaikkea mahdollista. Hylkäsin alanvaihtoajatukset pariksi vuodeksi, mutta kun ne tulivat uudestaan mieleen, uusi tehtävä välkkyi kirkkaana. Fysioterapia kutsui, ja pääsin suureksi ilokseni opiskelemaan ensimmäisellä yrittämällä.

Antoisinta työssäni on se, että voin auttaa ihmistä taklaamaan kipuja.

Opiskelu vei täysin mukanaan. Teippasin anatomian kuvia keittiökaappien oviin, ja kun lapset istahtivat sohvalle katsomaan telkkaria, pyysin lupaa tunnustella heidän niveliään ja lihaksiaan.

Opinnot kestivät 3,5 vuotta. Viimeisenä koulupäivänä, joka oli perjantai, sain tiedon, että sain työpaikan ja voin aloittaa maanantaina. Pääsin juuri sinne, minne halusin.

Vaikka palkkani on nykyisin kolmannes IT-alan palkasta, uusi ura tuntuu todella hyvältä. Toki ilman IT-vuosien kerryttämää taloudellista pääomaa alanvaihto olisi varmastikin ollut vaikeampaa. 

Antoisinta työssäni on se, että voin auttaa ihmistä taklaamaan kipuja. Vastaanotolleni tulee asiakkaita esimerkiksi selkä-, niska- tai olkapääkipujen vuoksi.

Osalla asiakkaista on etenevä sairaus, kuten Parkinsonin tauti tai MS-tauti, ja osa on kokenut esimerkiksi aivoverenvuodon, josta on seurannut toispuolihalvaus. Etenevien sairauksien kohdalla kuntoutuksen tavoitteena on vähintään ylläpitää toimintakykyä, muissa tapauksissa tavoitellaan toimintakyvyn palautumista.

Vaikka kohtaamiset voivat juuri kivun takia olla rankkojakin, kotiin kulkeutuu päivän päätteeksi kuitenkin enemmän hyviä asioita. 

Vaikka palkkani on nykyisin kolmannes IT-alan palkasta, uusi ura tuntuu todella hyvältä.

Minulla on ihanat työkaverit ja loistava esihenkilö, joka antaa juuri sopivan määrän vastuuta, vapautta ja ohjausta. Häntä kiinnostaa aidosti, mitä minulle kuuluu. Voin sanoa, että hän on elämäni paras esihenkilö. 

Jos jotain saisin muuttaa, niin toivoisin mahdollisuutta lyhennetyn työpäivän tekemiseen. Siihen ei oikein tunnu löytyvän keinoja.  

Olen iloinen, että työnantaja kannustaa työkiertoon ja tukee kouluttautumista. Suoritimme juuri muutaman kollegan kanssa fysioterapian erikoistumiskoulutuksen ja lähdemme tekemään terveysasemalle suoravastaanottoa. Terveysasemalla autan potilasta osana monialaista tiimiä, se on erittäin kiinnostavaa. 

Vaikka opin koulussa paljon, olen tämän kolmen työvuoden aikana oppinut valtavasti lisää. Uutta tutkimustietoa tulee koko ajan, joten paikalleen ei tarvitse koskaan jäädä polkemaan.  

Aiemmin elämässäni mietin usein, mikä minusta tulee isona. Se kysymys on lakannut vaivaamasta.”