Tuntoaistin yliherkkyys
Lapsi saa tuntoaistitietoa koko ihonsa alueelta hermosolujen välityksellä. Aistimuksia tulee sekä lapsen koskettaessa jotakin että jonkin koskettaessa häntä. Myös liike ja lämpötila ovat osa tuntoaistitiedon kirjoa.
Tuntoaistin yliherkkyys voi kuormittaa siis lastasi monin tavoin, joita voi olla sivusta vaikea havaita ja ennakoida.
Seuraa ja kunnioita lapsesi reagointia tuntoaistimuksiin. Anna hänen kertoa, mikä tuntuu ikävältä ja mikä hyvältä. Anna lapsen vaikuttaa vaatevalintoihinsa ja nukkumisjärjestelyihinsä. Rauhoita ruokailut. Keskustele päiväkodin ja koulun kanssa lapsesi kuormitustekijöistä ja huomioinnin tarpeesta.
Monesti aistiherkkä lapsi kokee selvästi jäsentyvät tuntoaistikokemukset rauhoittavina. Toisaalta vetäytyminen tuntoaistimusten tulvasta voi tuoda helpotusta ja hyvää oloa arkeen.
Vaatteet ja kankaat
- Pese uudet vaatteet, jos lapsi välttelee kovia ja uusia vaatteita. Usein pehmeät ja isot vaatteet tuntuvat mukavimmilta. Kun sopiva vaate löytyy, hanki lisää samanlaisia.
- Vaatteita voi käyttää nurinpäin, saumat ja pesulaput ulkopuolella. Leikkaa pesulaput tarvittaessa irti.
- Joitakin lapsia helpottaa tiukan jumppa-asun käyttäminen vaatteiden alla tuomassa syväpainetuntemuksia ja estämässä epämiellyttävien vaatteiden kosketusta ihoon.
- Anna lapsen valita itse yöpukunsa: jotkut haluavat nukkua ilman vaatteita, jotkut tiukoissa vaatteissa ja jotkut väljissä, pehmeissä vaatteissa.
- Petaa sänky pehmeillä lakanoilla.
Tuntoaistimusten jäsentäminen ja harjoittelu
- Ota iltarutiiniksi esimerkiksi tavaksi hieroa lasta käsin tai pallolla, puhtaalla maalaustelalla tai -siveltimellä.
- Kokeile lapsen hellää käärimistä huopaan, jumppamattoon tai peittoon. Tämä voi antaa lapselle rauhoittavia ja jäsentäviä syväpainetuntokokemuksia.
- Rakentakaa lapsen kanssa kankaista tai peitoista tunneli tai maja tai anna lapsen ryömiä painavan peiton alle – peittomaja voi toimia lapselle turvapaikkana tuntoaistimustulvaa vastaan.
- Rohkaise lasta keksimään itse tuntoaistikokemuksia tuottavia toimintoja, joita hän haluaisi tehdä (esim. erilaiset materiaalit leikissä, muovailu, savityöt, hiekkaleikit, yhdessä leipominen jne.).
- ”Raskaat työt”, kuten kantaminen, vetäminen, työntäminen, riippuminen ja hyppiminen tuottavat rauhoittavia ja jäsentäviä aistimuksia, joista tuntoherkät lapset usein hyötyvät.
Kun lapsi reagoi yliherkästi aistimuksiin, herkkyyttä on usein myös suun alueella ja ruokailu voi olla hankalaa. Reagointi voi näkyä herkkyytenä ruuan lämpötilalle, koostumukselle, mauille, tuoksuille ja hajuille.
Lapsen suunalueen herkkyys voi tulla esiin herkkänä yökkäysrefleksinä. Lapsi voi myös vältellä koskemasta ruokaan, eikä välttämättä vie sormia tai tavaroita suuhun.
- Ota lapsi toisinaan mukaan ruuanlaittoon. Ruokaa tehdessään lapsi pääsee käyttämään kaikkia aistejaan tutustuessaan ruoka-aineisiin ja niiden koostumuksiin. Jos hän pyytää, anna hänen maistella raaka-aineita ruoanlaiton eri vaiheissa.
- Aistien ennakkoherättely voi helpottaa tulevaa aistitulvaa. Voit esimerkiksi tarjota kylmää tai kuplivaa juomaa tai rouskuvia ruokia ruokailun alkuun.
- Pyri luomaan rauhallinen ruokailutilanne ja karsi ylimääräiset ärsykkeet pois.
- Vaihtoehtoisesti voit tarjota oheisvirikkeitä, jos se helpottaa lasta käsittelemään ruokaa ja keskittymään syömiseen. Aktiivityynystä tai sylipainosta voi esimerkiksi olla apua.
- Huomioi ruokailuvälineet: Jos lapsella on kuuloaistin yliherkkyyttä, minimoi astioista lähtevät äänet. Mieti tuntoherkän lapsen ruokailuvälineiden kokoa, muotoa ja pintamateriaalia.
- Jos lapsella on yliherkkä hajuaisti, minimoi hajut esimerkiksi tuulettamalla. Lämmin ruoka vahvistaa ruoan tuoksuja. Haju- ja makuaisti ovat vahvasti toisiinsa yhteydessä. Kokeile, maistuuko sama ruoka viileämpänä tai jopa kylmänä.
- Maistamisen ei tarvitse aina olla tavoitteena. Anna lapselle lupa vain haistella ruokaa ja tunnustella ruokaa käsin ja harjoitella aistimuksia.
- Anna lapselle lupa ottaa maisteltava ruoka pois suusta, esimerkiksi lautasliinaan.
Kuuloaistin yliherkkyys
Aistiyliherkkä lapsi on usein herkkä melulle, jolloin ympäristön äänimaisema häiritsee ja kuormittaa häntä keskimääräistä enemmän. Lapsi saattaa myös reagoida ääniin, joihin muut eivät kiinnitä mitään huomiota. Kellon tikitys tai ilmastointilaitteen surina voivat häiritä lasta.
Toisaalta kuuloyliherkkä lapsi voi itse metelöidä ja hakea ääniaistikokemuksia.
Usein on niin, että itse tuotettu ja tuttu meteli on helpompi sietää kuin muiden tuottama tai vieras ääni.
Kodin rauhoittaminen
- Huomioi kodin taustaäänet. Ovatko radio tai televisio kotona pitkään päällä? Kaikuvatko seinät? Paukkuvatko ovet sulkiessa?
- Tarjoa lapselle mahdollisuus rauhoittumiseen. Varmista rauhallinen paikka ja hiljaista aikaa lukemiseen, tehtävien tekemiseen, rakenteluun tai rentoutumiseen.
- Käytä ja rohkaise myös muita perheenjäseniä käyttämään hiljaisempaa ääntä kotona. Puhu rauhallisesti, myös kuiskaaminen voi rauhoittaa lasta. Vältä huutamista: mene lapsen luo ja kerro asiasi suoraan lapselle.
- Totuttele lasta erilaisiin ääniin. Kuunnelkaa ääniä ja keskustelkaa niistä. Nimetkää ääniä ja arvailkaa niiden lähteitä. Lapsen on helpompi olla, kun hän tietää mitä eri äänet ovat.
- Pyri välttämään kovia, yllättäviä ääniä. Varoita mahdollisuuksien mukaan lasta etukäteen kovista äänistä ja anna lapselle mahdollisuus poistua tilasta poraamisen tai tehosekoittimen käytön ajaksi.
- Itse tuotettu meteli on helpompi sietää. Ehdota, että lapsi käynnistää itse imurin, tehosekoittimen tai muun kovaäänisen laitteen, jolloin lapsella on mahdollisuus kontrolloida laitetta.
Helpotusta kodin ulkopuolelle
- Tarjoa liikuntaa tai voimakkaita tuntoaistimuksia ennen meluisaa tilannetta. Ennakoiva aistimus saattaa helpottaa kuuloärsykkeiden sietokykyä.
- Pyrkikää välttelemään pitkiä aikoja meluisissa ympäristöissä myös kodin ulkopuolella. Ruuhkat ja kaikuvat hallit ovat usein ääniherkille raskaita. Valitkaa kahviloissa rauhalliset nurkat, kaupungilla hiljaisemmat kadut.
- Tarjoa korvatulpat tai kuulosuojaimet tai vaihtoehtoisesti kuulokkeet, joista lapsi saa kuunnella musiikkia myös yhteisissä tiloissa tai keskittymistilanteissa. Rauhallinen musiikki korvissa voi helpottaa myös liikkumista meluisissa ympäristöissä.
- Ehdota päiväkotiin tai kouluun porrastettua siirtymää, jotta lapsi saa mahdollisuuden olla pienessä ryhmässä tai yksin esimerkiksi pukemistilanteissa tai ruokatunnilla.
- Jos mahdollista, koulu tai päiväkoti voisi varata lapselle luokan, ruokalan ja aamupiirin rauhallisimmat sijainnit.
Näköaistin yliherkkyys
Lapsi, joka ei osaa suodattaa ympäristön ärsyketulvasta olennaista, voi reagoida kaikkeen näkyvään ja ylikuormittua.
Usein näköaistiin liittyvä kuormitus syntyy valoista tai liikkeestä. Toisinaan värien tai tavaran paljous voi tuntua lapsesta kuormittavalta.
Vinkkejä kotiin
- Mieti, onko ympäristössä jotain visuaalisesti lasta häiritsevää. Kirkkaat värit tai valaistus? Runsaasti kohteita, jotka kiinnittävät lapsen huomion? Käytä sisätiloissa pehmeää valaistusta sekä yksinkertaisia ja selkeitä kuvioita. Estä verhoilla auringon suora paiste ikkunoista.
- Makuuhuoneessa lapsen lelut ja tavarat kannattaa säilyttää laatikoissa tai kaapeissa, kun niitä ei käytetä. Myös kiiltävät pinnat, kuvat ja taulut voivat häiritä lasta.
- Vältä yllättämästä lasta visuaalisesti sytyttämällä ja sammuttamalla valoja odottamattomasti tai käyttämällä kameran salamaa samassa tilassa missä lapsi on. Kerro tulevista visuaalisista ärsykkeistä aina etukäteen.
- Anna lapsen käyttää aurinkolaseja, lippalakkia tai lierihattua, tarvittaessa myös sisällä.
- Lapsen voi olla vaikea kiinnittää huomiota tiettyyn asiaan, jos taustalla on paljon liikehdintää. Sammuta televisio, anna lapsen vetäytyä yhteisestä oleskelutilasta. Tuo olohuoneeseen pieni lasten teltta, jossa on tyynyjä, peittoja tai muita pehmusteita.
Vinkkejä kouluun
- Myös muualla kuin kotona olisi hyvä järjestää vetäytymispaikkoja. Koulussa voi olla esimerkiksi sermillä muusta tilasta erotettu pieni, rauhallisempi tila palautumista varten.
- Koulussa paras istumapaikka on usein edessä, jolloin visuaalisten ärsykkeiden määrä on vähäisempää kuin luokan takaosassa.
- Pidä työskennellessä pöydällä vain tarvittavat materiaalit esillä ärsykkeiden minimoimiseksi.
- Jos kirkkaan valkoinen paperi häikäisee, kokeile erivärisiä kalvoja tekstin päällä.
