Kouluruoka on perheiden arjen kulmakivi ja kestävän tulevaisuuden rakentaja

Kolmen lapsen äiti Krista Ahola jakaa mielellään kokemuksiaan kouluruoasta vanhemman näkökulmasta. Puutalobaby-blogistaan tutulle lapsiperhevaikuttajalle on karttunut kokemusta jo useamman vuoden ajalta, vanhimmat lapsista ovat nyt neljännellä ja kuudennella luokalla. Nuorimmainen on vielä kotihoidossa, mutta hänelläkin on jo kokemusta kaupungin tarjoamasta kesäruokailusta leikkipuistoissa. 

– Suomalainen kouluruokailu on uniikki järjestelmä! Maksuton ja monipuolinen kouluruoka tukee paitsi oppimista ja jaksamista myös perheiden arkea ja on meille vanhemmille valtava helpotus. Se on paljon enemmän kuin vain lämmin ateria. Se tarjoaa oppilaille energiaa, tukee oppimista ja mahdollistaa uusien ruokakulttuurien kokemisen, Ahola kuvailee 

– On mahtavaa tietää, että lapset saavat lämpimän ja ravitsevan aterian koulupäivän aikana. Kouluruokailu on erityisen tärkeää niille lapsille, joiden perheessä ei tarjota päivän aikana toista lämmintä ateriaa, hän jatkaa. 

Aikuiset terveen ruokasuhteen ajureina 

Ahola kiittelee kouluruoan kasvisvaihtoehtojen monipuolisuutta ja kertoo olleensa yllättynyt, miten vaihtelevasti erilaisia kasviproteiineja käytetään. 

– Meidän perheessämme on sovittu, että ruoasta, kouluruoasta tai erilaisista ruokavalioista ei lasten kuullen puhuta ikävään sävyyn. On tärkeää, että lapset oppivat terveellisen ja luonnollisen suhtautumisen ruokaan ja siinä meillä aikuisilla on iso vastuu. Emme halua luoda ruokaan liittyviä tabuja tai asenteita. Positiivinen esimerkki on kaikkein tärkein keino vaikuttaa – nyt muodostetaan kuitenkin elämänmittaisia elintapoja lapsillemme, Ahola kertoo.  

Nyt muodostetaan elämänmittaisia elintapoja lapsillemme.

Kavereiden vaikutus jo alakoululaisten ruokailuvalintoihin on suuri. Kun lapset näkevät, että kaveri valitsee kasvisruokaa, houkuttelee se heitäkin maistamaan. Ahola kiittelee myös sitä, miten kouluissa on kaksi pääruokavaihtoehtoa joka päivä tarjolla.  

–Monipuolinen tarjonta mahdollistaa sen, että uuttakin ruokaa voi kokeilla ja maistaa hieman, Ahola summaa. 

Kohti kestävää ruokajärjestelmää  

Marraskuussa 2024 julkaistussa kansallisten ravitsemussuositusten uusimmassa päivityksessä ohjataan ruoankäyttöä kohti terveyden ja ympäristön kannalta kestävämpää kokonaisuutta.   
 
Suositeltua punaisen lihan käyttömäärää vähennetään aiemmasta 500 grammasta 350 grammaan viikossa ja lihajalosteiden, kuten nakkien ja leikkeleiden käyttöä neuvotaan välttämään. Sen sijaan suunnataan kohti kasvipohjaisempaa ruokavaliota, jossa yhä isompaa osaa näyttelevät erilaiset kasvikset ja palkokasvit. 

– Ruokalistasuunnittelussa noudatamme voimassa olevia asiakasryhmäkohtaisia ruokailusuosituksia, kuten kouluruokasuositusta. Kun asiakasryhmäkohtaisia suosituksia päivitetään väestöntason suosituksen pohjalta, tulevat mahdolliset muutokset näkymään myös kouluruossa. Olemme etupainotteisesti kuitenkin jo usean vuoden ajan vähentäneet punaisen lihan käyttöä ja palkokasveja tarjoamme säännöllisesti, kertoo ravitsemusasiantuntija Tarja Heikkinen Palvelukeskus Helsingistä.  

Olemme jo usean vuoden ajan etupainotteisesti vähentäneet punaisen lihan käyttöä ja palkokasveja tarjoamme säännöllisesti.

Palvelukeskus Helsinki on Helsingin kaupungin liikelaitos, joka valmistaa koululounaita noin 40 000 helsinkiläisoppilaalle yli 100 vuoden kokemuksella. Kouluruokailussa on jo 15 vuoden ajan tarjottu vapaavalintainen kasvispääruoka kaikille oppilaille joka päivä, minkä lisäksi kouluruokailuun vaihtelevuutta tuovat erilaiset teemapäivät, kuten luomu- ja lähiruokaviikko, juhlapyhät ja vaihtelevat maateemat.