Syksyn 2025 influenssa- ja koronarokotukset

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus aukeaa 65 vuotta täyttäneillä 16. syyskuuta Maisassa ja 17. syyskuuta puhelimessa, p. 09 310 46300. Valitettavasti Maisasta on lähtenyt virheellisesti tieto, että rokotusaikoja voisi jo varata. Maisassa oli joitakin aikoja hetkellisesti varattavissa. Jos ehdit varata rokotusajan, sinun ei tarvitse enää varata uutta aikaa.  

Alle 65-vuotiaiden ajanvaraus aukeaa 8. lokakuuta Maisassa ja puhelimessa.   

Lue lisää rokotusten kohderyhmistä, aikataulusta ja ajanvarauksesta:

hel.fi/influenssarokotukset
hel.fi/koronarokotukset

Vauvan liikkumisen kehitys

Vauva tutustuu omaan kehoonsa ja ympäristöönsä liikkumalla. Liikkumisen kehitys etenee vauvoilla suunnilleen samassa järjestyksessä, mutta omassa tahdissaan.

Liikkumisen kehityksen virstapylväitä

Vauvan kehityksen tahtiin vaikuttavat temperamentti, lihasten kehitys ja monet muut tekijät. 

Osa lapsista lähtee kävelemään jo vähän yli puolen vuoden iässä ja toisilla kävely ilman tukea luonnistuu vasta lähempänä puolentoista vuoden ikää. Kumpikin vaihtoehto osuu tavallisen kehityksen aikahaarukkaan.

Tutustu tarkemmin liikkumisen virstapylväisiin Terveyskirjaston artikkelista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

  • Selinmakuulla ollessaan vauva tarttuu itseään varpaista.
  • Vauva harjoittelee selinmakuulta vatsamakuulle kääntymistä kummankin kyljen kautta.
  • Vatsamakuulla ollessaan hän nojaa kyynärvarsiin ja alkaa harjoitella liikkumista napansa ympäri kumpaankin suuntaan.
  • Tarttuu esineisiin yhdellä kädellä.

  • Vatsamakuulla vauva opettelee ryömimisessä ja konttaamisessa tarvitsemiaan taitoja tukeutumalla suorille käsille, jolloin koko ylävartalo kohoaa irti alustasta.
  • Vähitellen vauva oppii ryömimään ja lopulta konttaamaan ja siten tutustuu ympäristöönsä.
  • Tuetussa seisoma-asennossa vauva kannattelee hetken koko painoaan molemmilla jaloillaan.

Lue lisää Terveyskirjaston sivulta Vauva oppii ryömimään(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Lue lisää Terveyskirjaston sivulta Vauva oppii konttaamaan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

  • Vatsamakuulla vauva pääsee harjoittelemaan taitoja, joita hän tarvitsee itsenäisen istumisen kehittymiseksi.  Lattialla leikkivää vauvaa ei kuitenkaan ole syytä istuttaa.
  • Kun vauva osaa ojentaa yläselkäänsä ja kannatella päätään vakaasti, voitte alkaa harjoitella istumista syöttötuolissa muutamia minuutteja kerrallaan. Kun lapsi ruokailee, voit tukea istuma-asentoa pyyherullilla vauvan alaselän ja vatsan kohdalla.
  • Vähitellen vauvan istumatasapaino kehittyy ja vauva alkaa käyttää leikeissään monia erilaisia istuma-asentoja.
  • Kiinnitä huomiota, missä asennossasi vauvasi istuu. Hyviä istuma-asentoja ovat esimerkiksi täysistunta, jossa jalat suuntautuvat suoraan eteenpäin ja risti-istunta, jossa jalat risteävät toisensa vauvan edessä. W-asunto, jossa jalat kääntyvät polvista taaksepäin muodostaen W-kirjaimen, kiertävää lonkkia ja hidastaa erilaisten aisti- ja liikkumisen taitojen kehitystä.

Lue lisää vauvan istumisesta Terveyskirjaston sivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

  • Vauva oppii nousemaan tukea vasten polviseisontaan ja ponnistamaan toiselta polveltaan seisoma-asentoon.
  • Tukea vasten seisoma-asennossa vauva leikkii ja tutkii ympäristöään sekä opettelee laskeutumaan hallitusti seisoma-asennosta takaisin lattialle.
  • Vauva opettelee ensin ottamaan sivuaskeleita tukea vasten ja sitten alkaa harjoitella eteenpäin askeltamista esimerkiksi taaperokärryä tai pientä tuolia työntäen. Tuen tarve seisoma-asennossa vähenee jatkuvasti ja lopulta vauva oppii seisomaan itsenäisesti ilman tukea.
  • Tyypillisesti lapsi oppii kävelemään itsenäisesti 16 kuukauden ikään mennessä, mutta harjoittelee ja vahvistaa taitoaan vielä pitkään tämän jälkeenkin.

Lue lisää seisomisen oppimisesta Terveyskirjaston sivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Tue liikkumisen ja aistien kehitystä

Tarjoa vauvallesi paljon syliä, mutta myös tarpeeksi aikaa lattialla ja erilaisilla alustoilla oleillen ja liikkuen. Lattialla vauva työskentelee painovoimaa vastaan ja löytää uusia asioita ympäristöstään. Voit laittaa vauvan kainaloiden alle pyyherullan vatsalla olemisen tueksi. 

Tarjoa lapsellesi eri muotoisia ja eri materiaaleista tehtyjä leluja sormien ja aistien kehityksen tueksi. Lelujen pinnoissa on hyvä olla reikiä tai syvennyksiä, joita vauva voi tutkia.

Voit houkutella vauvaa liikkeelle tarjoamalla leluiksi palloja ja leluja, joissa on pyörät. Kun lelu karkaa, vauva kurottelee lelun perään.

Kun vauva lähtee liikkeelle, voit asettaa lattialle esteitä, jotta vauva joutuu haastamaan itseään harjoitellessaan ryömimistä ja konttaamista. Pahvilaatikot, vaippapaketit ja erilaiset tyynyt ovat vauvalle mielenkiintoisia esteitä.

Yksivuotispäivän lähestyessä vauvaa alkaa kiinnostaa arkiaskareissa käytettävät välineet. Matkiminen ja vertauskuvalliset leikit ovat vauvalle tärkeitä. Leikeissä onkin hyvä käyttää esimerkiksi erilaisia keittiövälineitä, kuten puisia kauhoja, vispilöitä ja pieniä kannellisia rasioita. 

Jos sinulla on huolta vauvan kehityksestä

Vauvat oppivat erilaisia liikkumisen taitoja hyvin eri tahdissa. Monien taitojen osalta tavallinen aikahaarukka on useita kuukausia tai jopa puolisen vuotta.

Seuraamme neuvolassa vauvasi refleksien ja aistien toimintaa sekä liikkumisen taitojen kertymistä. Voit myös itse ottaa huolenaiheesi puheeksi tapaamisella. Tarjoamme neuvoja lapsen kehityksen tukemiseksi kotona – vauvat eivät yleensä tarvitse kuin arkisia asioita oppiakseen taitoja. 

Tarvittaessa ohjaamme vauvasi lisätutkimuksiin tai esimerkiksi tapaamaan perhekeskuksen fysioterapeuttia, joka tutkii tilannetta tarkemmin ja tarjoaa kotiin harjoitteita vauvan aistien ja lihasten kehityksen tukemiseksi.