Jo kohdussa pieni vauva kuulee ympäröiviä ääniä ja tuntee äidin tunnetilat kehossaan. Yhteisen verenkierron kautta vauvalle siirtyy äidiltä esimerkiksi hyvänolon hormoneja.
Syntymänsä jälkeen vauva alkaa heti viestiä vanhempien kanssa. Vaihdatte katseita, reagoitte toistenne ilmeisiin, tunnette toistenne kosketuksen.
Hyvä varhainen vuorovaikutus vauvasi kanssa tukee hänen kehitystään ja mielen hyvinvointiaan myös tulevina vuosina. Turvallinen vanhempi-lapsi suhde luo pohjan vauvan turvallisuuden tunteelle, hyvälle itsetunnolle, minäkuvalle ja empatiakyvylle. Lisäksi lapsi oppii vuorovaikutuksen kautta luottamaan ympäristöönsä ja ymmärtämään sosiaalisia viestejä.
Voit auttaa turvallisen suhteen rakentumisessa vastaamalla vauvan tarpeisiin. Kun vauva viestii nälästä, sylin tarpeesta, kiinnostuksesta leluun tai väsymyksestä, tarjoa hänelle hänen tarvitsemaansa.
Aina et ehdi tai voi vastata vauvan tarpeeseen. Tällöin tärkeätä on tarjota lohdutusta esimerkiksi syliin ottamalla tai juttelemalla pehmeästi. Turvallisuuden tunteen palauttaminen on keskeistä turvallisen kiintymyssuhteen rakentamisessa.
Tue vauvan vuorovaikutuksen kehitystä
- Keskity vauvaan ja vuorovaikutukseen hänen kanssaan ollessasi. Ole kasvokkain, pidä katsekontakti.
- Pidä sylissä, silittele ja ole fyysisesti läsnä.
- Reagoi ja vastaa liikkeisiin, ääniin ja katseisiin herkästi.
- Reagoi tunteisiin ja jaa niitä: Kun vauvalla on kurja olo, auta ja lohduta. Kun vauva on iloinen, iloitse yhdessä.
- Anna vuoro vauvalle ja odota vauvan reaktioita ja toimintaa.
- Rohkaise vuorovaikutukseen katseella, juttelulla, loruilla, lauluilla. Käytä vauvan kanssa rohkeasti leikitteleviä ääntelyä, eleitä ja ilmeitä.
- Hidasta, tauota ja toista puhettasi ja käytä helppoja ilmaisuja puheessasi.
- Jäljittele lapsen eleitä, ilmeitä ja ääntelyä, niin hän innostuu jäljittelemään sinua.
- Luo selkeä päivärytmi, jotta vauva voi ennakoida tilanteita.
Voit olla vuorovaikutuksessa vauvasi kanssa myös muiden ihmisten seurassa. Miten olisi vaikka vauvamuskarin tai vauvauinnin harrastaminen?
Haasteita vuorovaikutuksen kehityksessä
Jos sinusta tuntuu, että sinun on vaikea saada kontaktia vauvaasi esimerkiksi oman hyvinvointisi tai vauvan kiinnostuksen puutteen vuoksi, ota asia pian esiin neuvolassa tai lapsiperheiden sosiaalineuvonnassa.
Jos vauva ei hae katsekontaktia, ilmehdi, on poissaoleva tai toistuvasti ärtynyt ja tyytymätön, taustalla voi olla vuorovaikutuksen kehityksen pulmia. Tarkastelemme tilannetta ja ohjaamme teidät eteenpäin sopivaan palveluun.
Voimme auttaa kiintymyssuhteen kehittymistä esimerkiksi Terapeuttisessa vauvaperhetyössä.
Vauva ja digilaitteet
Vauvan sosiaaliset ja kielelliset taidot kehittyvät kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Erilaisia taitoja vauvat oppivat parhaiten tekemällä itse ja muiden esimerkistä.
Niinpä alle 2-vuotiaille lapsille ei suositella älylaitteita ollenkaan. Liiallinen ruutuaika voi jopa haitata vauvan kehitystä.
Pohdi omaa älylaitteiden käyttöäsi: vievätkö laitteet yhteistä aikaanne vauvan kanssa? Läsnäolosi on lapselle erityisen tärkeää. Vauva ottaa kontaktia sinuun ääntelemällä ja katsellaan. Sinun tulee vastata vauvan aloitteisiin. Kasvokkainen vuorovaikutus ja hoitavan aikuisen katse ovat tärkeitä lapsen kehitykselle.
Varmista myös, ettei perheen median käyttö häiritse vauvan unta.
Lue lisää aiheesta MLL:n sivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
