Syksyn 2025 influenssa- ja koronarokotukset

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus aukeaa 65 vuotta täyttäneillä 16. syyskuuta Maisassa ja 17. syyskuuta puhelimessa, p. 09 310 46300. Valitettavasti Maisasta on lähtenyt virheellisesti tieto, että rokotusaikoja voisi jo varata. Maisassa oli joitakin aikoja hetkellisesti varattavissa. Jos ehdit varata rokotusajan, sinun ei tarvitse enää varata uutta aikaa.  

Alle 65-vuotiaiden ajanvaraus aukeaa 8. lokakuuta Maisassa ja puhelimessa.   

Lue lisää rokotusten kohderyhmistä, aikataulusta ja ajanvarauksesta:

hel.fi/influenssarokotukset
hel.fi/koronarokotukset

Vauvan puheen kehitys

On tärkeää, että otat vastavuoroista kontaktia vauvaan alusta asti. Vauva oppii puheen vuorovaikutuksessa eli silloin, kun olet läsnä ja juttelet vauvasi kanssa.

Vauva oppii vuorovaikuttamalla kanssasi

Vauva kuulee sekä aikuisten juttelua ympärillään että hänelle itselleen suunnattua puhetta tavallisissa arjen tilanteissa.

Vastasyntynyt vauva erottaa sinun ja muiden lähi-ihmistensä äänet muista puhujista. Jo ensimmäisinä elinkuukausina vauvan hermosto herkistyy erottelemaan myös perheen kotona käyttämien kielten äänteitä.

Puhu vauvallesi lähietäisyydeltä ja vauvan ollessa sylissä. Tämä auttaa vauvaa suuntaamaan huomionsa sinun kasvoihin ja tuottaa vauvalle myös kehollisen tunteen toisen puheesta.

Voit rauhassa "lepertää" lapsellesi eli puhua korkealla ja korostetun vaihtelevalla nuotilla. Tutkimusten mukaan lepertelevä puhetyyli tukee vauvan puhetaitojen kehitystä. Se auttaa vauvaa huomaamaan äänenpainot ja ilmaisun sävyt ja erottelemaan puhetta muista äänistä.

Vauvan oma ilmaisu on aluksi ääntelyä, tuhinaa, itkua ja liikettä. Pikkuhiljaa vauva oppii odottamaan toisen puhujan ilmaisun taukoja ja vastaamaan tälle omilla keinoillaan. Näin kehittyy puhumiseen kuuluva vuorottelun taito.    

Imeminen, pureskelun opettelu ja esineiden ”maistelu” eli tutustuminen maailmaan suun kautta on osa puheeseen johtavaa kehitystä. Suun liikuttelu ja suun kautta saatavat tunto- ja makuaistimukset harjaannuttavat myös puhumiseen.

Kehityksen virtapylväitä

  • 0–2 kuukauden ikäisenä vauva oppii kujertelemaan ensin itsekseen ja lopulta vastavuoroisesti vanhemman kanssa. Kujertelu on erilaisia äänen painoja, ei vielä varsinaisia äänteitä, tavuja tai sanoja.  
  • 3–4 kuukauden iässä vauva alkaa hahmottaa oman suunsa toimintaa paremmin ja alkaa harjoitella erilaisia äänteitä: vauvat päristelevät, purskuttelevat, murisevat, kujertelu monipuolistuu ja jotkut jo nauravat ääneen.
  • 5–6 kuukauden ikäinen vauva kokeilee yleensä äänivarojaan ja harjoittelee kiljuntaa. Yleensä viimeistään tässä vaiheessa lapsi osoittaa riemua kiljumalla ääneen ja nauramalla. Lapsen juttelu vastavuoroistuu ja äänteet monipuolistuvat entisestään.  
  • 7–9 kuukauden iässä vauva jokeltelee yleensä monipuolisesti. Hän alkaa ilmaista myös harmistusta, kun jokin mieluinen tekeminen keskeytetään tai tärkeä lelu otetaan häneltä pois.
  • 10–15 kuukauden iässä hän alkaa käyttää eleitä ilmaisun tukena. Ensimmäiset lyhyet sanat lapsi sanoo noin vuoden ikäisenä.  

Kysy apua neuvolasta, jos

  • lapseen on vaikea saada kontaktia tai hän ei kiinnostu ympäristöstään eikä seurustelusta kenenkään kanssa
  • lapsen ääni kuulostaa kovin erilaiselta kuin muiden saman ikäisten lasten ääni
  • ääntelyä ja jokeltelua on hyvin vähän
  • vaikuttaa, ettei lapsi kuule normaalisti
  • lapsella on vaikeuksia syömisen, imemisen tai nielemisen kanssa.