Suomessa suositellaan, että täysimetät vauvaasi 4–6 kuukauden ikään asti ja jatkat imettämistä kiinteiden ruokien ohessa vähintään siihen asti, kun lapsi täyttää vuoden.
Rintamaidosta vauva saa alkuun kaiken tarvitsemansa ravinnon D-vitamiinia lukuun ottamatta. Maidon koostumus myös muuttuu lapsen kasvun ja tarpeiden myötä.
Rintamaito suojaa lasta tartuntatauteja vastaan, tukee suoliston kypsymistä ja vähentää kätkytkuoleman riskiä. Imetys myös ennaltaehkäisee monia pitkäaikaissairauksia.
Imetys tukee palautumistasi synnytyksestä ja vähentää riskiäsi sairastua rinta- ja munasarjasyöpään. Imettämisen tuottama mielihyvähormoni voi puolestaan kohottaa mielialaasi ja helpottaa rentoutumistasi.
Imetyksen aikana vauva on lähellä sinua, joten sinun on helpompi huomata ja ymmärtää vauvan tarpeita. Samalla vauva saa sylissäsi läheisyyttä ja lohtua.
Lisäksi imettäminen on kätevää: rinnasta tarjottu maito on aina mukana ja käyttövalmista! Se on myös ekologista ja ilmaista.
Imetyshetket tarjoavat lapsellesi ihanteellisen ravinnon lisäksi myös läheisyyttä, lohtua, turvaa, ja jopa helpotusta oloon, jos lapsi on kipeä. Ennenaikaisesti syntynyt vauva hyötyy rintamaidosta aivan erityisesti.
Imetyksen käynnistyminen
Heti synnytyksen jälkeen vauva pääsee yleensä lepäilemään joko sinun tai puolisosi syliin. Äidin iholla levätessään vauva ryömii vaistonvaraisesti rinnalle, missä hän saa harjoitella imemistä ensi kertaa kaikessa rauhassa.
Terve, tiheästi rinnalla imevä vauva pärjää niin kutsutulla ensimaidolla, jota tihkuu yleensä vain vähän, mutta joka on erittäin ravintorikasta. Pian maidon koostumus muuttuu, ja noin 2-4 vuorokautta synnytyksestä maitomäärä alkaa lisääntyä voimakkaasti. Tätä vaihetta kutsutaan maidonnousuksi.
Ihokontakti houkuttaa vauvaa hamuilemaan ja imemään rintaa tiheämmin, mikä lisää maidoneritystä ja nopeuttaa maidon nousua. Voit tehostaa maidonnousua antamalla vauvan imeä rintoja ilman pidempiä taukoja heti synnytyksestä alkaen. Vauva viettääkin ensipäivinään suurimman osan hereillä olostaan rinnalla imemistä harjoitellen.
Vauvan vointi tai oma toipumisesi synnytyksestä voivat alkuun vaikuttaa imetyksen käynnistymiseen. Tarvittaessa hoitaja neuvoo sinua auttamaan maidonnousua lypsämällä rintoja käsin tai pumpulla.
Lue lisää imetyksen käynnistämisestä (Terveyskylä)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lue lisää rintojen lypsämisestä (Terveyskylä)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Imetyksen ensimmäiset viikot
Ensimmäisillä viikoilla vauva voi haluta ensi viikoilla ruokailla kolme kertaa tunnissa tai kolmen tunnin välein, kaikki tämä on normaalia. Joskus vauva voi olla ensiviikkoina uninen, jolloin sinun tulee herätellä vauvaa imemään rinnalle. Vauvan tulisi imeä maitoa 8–12 kertaa vuorokaudessa.
Ensiviikkojen jälkeen imetys alkaa usein hiljalleen tehostua. Imetykseen kuluva aika yhdellä imetyskerralla voi lyhentyä. Vauvat alkavat viettää vaihtelevia aikoja rinnalla ja imetysten väli vaihtelee vauvan vireystilan mukaan.
Vauvoille tulee myös niin kutsuttuja “tiheän imun kausia”, jolloin vauva haluaa olla selkeästi enemmän rinnalla ja lisää näin maidontuotannon määrää. Tiheän imun kausia tulee useita ensimmäisten parin kuukauden aikana, minkä jälkeen maitomäärä yleensä vakiintuu.
Lue lisää sivulta Ensiviikot (Imetyksen Tuki ry)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Vauvan nälkäviestit
Vauva ilmaisee maidontarvetta elein ja ilmein, joita kutsutaan nälkäviesteiksi. Nälkäviestejä ovat esimerkiksi sormien imeminen, pään kääntely ja käsien viemisellä suuhun.
Itku on vauvan myöhäinen nälkäviesti. Jos vauva itkee nälkää, saatat joutua rauhoittelemaan vauvaa hieman, ennen kuin hän malttaa rauhoittua imemään. Usein on parempi tarjota rintaa jo varhaisemmassa vaiheessa.
- tuo kieltä ulos suusta
- avaa ja sulkee suutaan
- maistelee sormiaan
- maiskuttelee, avaa suutaan apposen auki.
- kääntelee levottomana päätä puolelta toiselle
- nokkii rinnanpäätä etsiessään.
Millainen on hyvä imetysasento?
Väestöliiton videolla kätilö Taina Kempas kertoo hyvistä pienen vauvan imetysasennoista. Asentoja on monia ja niitä on hyvä vaihdella imetyksen aikana. Tavoitteena on, että sinulla ja vauvalla on kummallakin hyvä olla, ja että vauva saa riittävästi maitoa.
Imuote ja imetysasennot
Hyvä imetysasento ja hyvä imuote helpottavat imetystä ja parantavat vauvan riittävän maidon saantia. Voit imettää erilaisissa imetysasennoissa. Harjoittele rohkeasti erilaisia, juuri teille sopivia imetysasentoja. Opetamme perheellenne synnytyssairaalassa ja neuvolassa perheellenne teille sopivat asennot.
Vauvalla on
- korvat, hartiat ja lonkat samassa linjassa, vartalo tai pää ei ole kiertynyt
- pää kallistunut hieman taaksepäin
- vartalo äidissä kiinni (vauva autetaan äitiin kiinni, ei äidin rinta vauvaan kiinni)
- kädet rinnan molemmin puolin
- tukea hartioiden ja selän takana, kuitenkin niin, että vauva voi vapaasti liikuttaa päätään.
- nenä nännin korkeudella hamuillessa.
Äidillä on
- mukava asento, selällä hyvä tuki
- jalat tukevasti maassa tai penkillä, jos imettää istualtaan
- tarvittaessa tyyny tai tyynyjä käsien tukena (tyynyt eivät ole vauvan, vaan äidin tuki).
Katso esimerkkejä imetysasennoista (Imetyksen tuki ry)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Vauvan suu on laajasti auki.
- Vauvan leuka koskettaa äidin rintaa.
- Nänni on syvällä vauvan suussa.
- Jos imetys sattuu, kipua tuntuu vain alussa.
- Nänni ei ole imetyksen jälkeen litistynyt tai muuttanut väriään.
Lue lisää vauvan imuotteesta (Terveyskylä)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Puoliso imetyksen tukena
Puolisona antamasi tuki imettävälle vanhemmalle on tärkeää. Synnyttäneet tunteet ovat usein alkuun herkässä, ja imetys voi tuntua joskus alkuun hankalalta. Tarjoa henkistä tukea, ymmärrystä ja kannustusta imetykseen.
Voit auttaa synnyttänyttä vanhempaa ja vauvaa löytämään mukavia imetysasentoja ja tukemaan vauvaan hyvän imuotteen löytämisessä.
Vaikka vauva viettää alkuun paljon aikaa rinnalla, myös sinulle jää omaa aika hoivata, helliä ja tutustua vauvaan kaikessa rauhassa. Ota vauva suoraan paljaalle ihollesi ja tarjoa synnyttäneelle vanhemmalle lepoa tiheiden imetysten välissä.
Saako vauva tarpeeksi maitoa?
Anna vauvan imeä niin paljon, kun vauva itse haluaa. Pidä huolta siitä, että vauva syö vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa, mutta tarjoa rintaa tiheämmin, jos vauva ilmaisee siihen tarvetta.
Tarkkaile, että vauva imee tehokkaasti ja nielee maitoa.
Tarkkaile, että vauva pissaa ainakin viisi kertaa vuorokaudessa, kun maitomäärä on kasvanut ensipäivien jälkeen. Varmista, että vauva kakkaa päivittäin ensimmäisillä elinviikoillaan.
Seuraamme vauvan painonkehitystä neuvolassa. Vauvan paino ei saisi laskea ensipäivinä yli 10 prosenttia syntymäpainosta, ja myöhemmin painon tulisi nousta vähintään 140 grammaa viikossa.
- Vauva imee rytmikkäästi
- Imu tuntuu voimakkaalta
- Imuote pysyy lipsumatta
- Imemisääniä ei kuulu toistuvasti (maiskuttelua tai klikkauksia)
- Posket pysyvät pullistuneina ulospäin
- Nielemistä on havaittavissa
- Maidon noustua vauva pitää imaisun jälkeen pienen tauon ennen nielemistä, kun suu on täynnä maitoa.
Imetyksen haasteet
Aina imetys ei lähde sujumaan toivotusti. Tilanteeseen voivat vaikuttaa esimerkiksi vauvan tai imettävän vointi synnytyksen jälkeen. Jos imetys tuntuu toistuvasti hankalalta, käänny piakkoin neuvolan puoleen.
Usein imetyksen haasteita voidaan ratkoa esimerkiksi imetysasentoa tai vauvan imuotetta parantamalla.
Lue lisää sivulta Ratkaisuja pulmiin (Imetyksen tuki ry)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
