Syksyn 2025 influenssa- ja koronarokotukset

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus aukeaa 65 vuotta täyttäneillä 16. syyskuuta Maisassa ja 17. syyskuuta puhelimessa, p. 09 310 46300. Valitettavasti Maisasta on lähtenyt virheellisesti tieto, että rokotusaikoja voisi jo varata. Maisassa oli joitakin aikoja hetkellisesti varattavissa. Jos ehdit varata rokotusajan, sinun ei tarvitse enää varata uutta aikaa.  

Alle 65-vuotiaiden ajanvaraus aukeaa 8. lokakuuta Maisassa ja puhelimessa.   

Lue lisää rokotusten kohderyhmistä, aikataulusta ja ajanvarauksesta:

hel.fi/influenssarokotukset
hel.fi/koronarokotukset

Raskausajan mielen hyvinvointi

Mielialan vaihtelu on tavallista raskausaikana. Monet kokevat herkistymistä raskauden alkuvaiheista lähtien.

Kehossasi tapahtuu monia hormonaalisia muutoksia, jotka vaikuttavat aivojen kemiaan ja sitä kautta sinun tunteisiisi ja mielialoihin. Lisäksi kehon muutokset ja mahdolliset raskauteen liittyvät vaivat, kuten pahoinvointi, väsymys tai selkäkivut, voivat vaikuttaa mielialaan.  Saatat myös kärsiä katkonaisesta unesta tai unettomuudesta. 

Myös elämäntilanteen muutokset ja vanhemmuuteen sopeutuminen vaikuttavat mielialaan. Olosi voi tuntua epävarmalta, ja mieleen saattaa tulla huolia pärjäämisestä uudessa roolissa.  Vauvan odotus on merkittävä muutos myös mahdolliselle kumppanillesi, joten seuratkaa yhdessä toisenne vointia ja tukekaa toisianne. 

Kaikenlaiset tunteet ovat raskaudessa sallittuja ja usein ohimeneviä. Raskausaika ei välttämättä ole onnen täyttämää vauvanodotusta – päinvastoin, saatat kokea sen jopa henkisesti kuormittavana vaiheena. 

Raskaus voi nostaa mieleen ikäviä lapsuusmuistoja tai aktivoida aiempia mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta tai ahdistusta. 

Vanhemmaksi kasvaminen on onneksi mahdollisuus myös positiiviseen muutokseen. Vanhempana voit oppia aiempaa sallivampia tapoja suhtautua itseesi ja läheisiisi. Voit ehkä myös löytää uusia näkökulmia omiin vaikeisiin elämänvaiheisiin. 

Hoida mielesi terveyttä raskausaikana

Voit vaikuttaa myönteisesti mielialaasi perusasioilla, kuten kevyellä liikunnalla, säännöllisellä ateriarytmillä ja riittävällä levolla. 

Keskity asioihin, joista saat mielihyvää ja joiden äärellä viihdyt. Mieluisat aktiviteetit, kuten lukeminen, musiikin kuuntelu tai luonnossa liikkuminen, voivat auttaa rentoutumaan ja kohottamaan mielialaa. Voit kokeilla rauhoittaa mieltä myös rentoutumismenetelmillä, kuten meditaatiolla, syvähengityksellä tai rentoutusharjoituksilla. 

Keskustele tunteistasi mahdollisen kumppanin, ystävän, läheisen tai muun tukihenkilön kanssa. Keskustelu helpottaa yleensä omaa oloa ja lisää samalla keskinäistä ymmärrystä tilanteesta. 

Voit kokeilla ajatusten ja tunteiden jäsentelyyn erilaisia siihen tarkoitettuja kursseja ja omahoito-ohjelmia, yksin tai yhdessä läheisen kanssa.  

Jos tunnet olevasi alakuloinen tai masentunut raskausaikana, ota asia puheeksi neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Hän ohjaa sinua tarvittaessa eteenpäin muiden ammattilaisten avun äärelle, kuten neuvolapsykologin vastaanotolle.