Kuiva iho
Vastasyntyneellä on usein liuskoittuva tai hilseilevä iho, erityisesti taivekohdista. Tämä on normaalia. Kohtuaikainen iho kuoriutuu pois ja tilalle tulee uutta. Ihoa ei tarvitse rasvata.
Jos vauvan iho tuntuu karhealta ja punoittaa, voit hoitaa kuivaa ihoa rasvaamalla sitä perusvoiteella.
Lopeta rasvaaminen, kun iho paranee: anna iholle mahdollisuus pitää kosteustasapainoa yllä ilman voiteita.
Jos ihon oireet eivät lievity lainkaan tai jatkuvat pitkään, ole yhteydessä neuvolaan.
Hormoninäppylät
Hormoninäpyt ovat pienen vauvan iholle nousevia pieniä valkoisia näppylöitä.
Harmittomat hormoninäpyt ovat runsaimmillaan 6–8 viikon iässä.
Näppylät eivät vaadi erityistä hoitoa, normaali ihon vesipesu riittää.
Vaippaihottuma
Vaippaihottuma on vaippa-alueella esiintyvää ihon ärsytystä, joka voi johtua pissan tai kakan aiheuttamasta ärsytyksestä. Vaippaihottuman taustalla voi olla myös hiivasieni.
Hoida vaippaihottumaa
- vaihtamalla vaippaa usein
- pesemällä pyllyä vedellä
- tarjoamalla "ilmakylpyjä" eli oleskelua sisätiloissa ilman vaippaa ja housuja
- rasvaamalla ärtynyttä ihoa tarvittaessa perusrasvalla tai sinkkivoiteella. Taputtele iho huolellisesti kuivaksi ennen rasvausta.
Mikäli näistä ei ole apua, ota asia puheeksi neuvolassa tai ole yhteydessä terveysasemalle.
Vauvan vatsavaivat ovat hyvin yleisiä vauvaperheen harmeja. Ne voivat aiheuttaa vauvalle itkuisuutta ja huonoa unta koko perheelle.
Yleisiä vaivoja ovat ilmavaivat ja ummetus.
Vauvan ilmavaivat ja pulauttelu
Vastasyntyneen vauvan ilmavaivat johtuvat yleensä mahaportin löysyydestä. Vauvan ruoansulatuskanava kypsyy iän myötä ja hän alkaa myös viettää enemmän aikaa pystyasennossa, jolloin vatsavaivat helpottavat.
Pienet vauvat pulauttelevat herkästi syönnin jälkeen. Jos vauvasi pulauttelee paljon, käsittele häntä rauhallisesti syöttämisen jälkeen.
Voit helpottaa vauvan oloa myös kanniskelemalla, taputtelemalla ja hieromalla ja rytmisellä liikkeellä. Ilma kulkeutuu näin helpommin suolistosta pois.
Myös apteekista saatavat ilmakuplia pilkkovat tuotteet tai maitohappobakteerit saattavat helpottaa vauvan oloa.
Vauvan ummetus
Alle kuuden viikon ikäisen vauvan tulisi kakata päivittäin.
Tätä vanhempien vauvojen vatsan toiminnassa on suuria eroja. Rintaruokittu vauva saattaa kakata jopa seitsemän vuorokauden välein. Jos vauva voi muuten hyvin, harva ulostamistiheys ei haittaa.
Jos yli kuuden viikon ikäinen vauva vaikuttaa kivuliaalta tai kakkaamisen välillä kestää yli seitsemän vuorokautta, ummetusta on syytä hoitaa.
Voit ennaltaehkäistä vauvan ummetusta tarjoamalla tarpeeksi ikätasoista liikkumista.
Vauvahieronta tai vauvan masujumppa ovat hyviä keinoja saada ilmaa liikkeelle ja vatsa toimimaan. Lisäksi vauvan hereillä ollessa vatsamakuulla pitäminen on hyvä keino tukea suoliston normaalia toimintaa.
Kun vauva on aloittanut kiinteät ruuat, voit tarjota vauvalle ummetukseen porkkanaa, luumua tai päärynää hänelle sopivassa muodossa. Myös täysjyväviljatuotteet tukevat suoliston toimintaa.
Jos vaivat eivät hellitä
On täysin tavallista, että vauvat ovat joskus tyytymättömiä ja kärsivät välillä iho-oireista ja vatsavaivoista.
Joskus vaivat kuitenkin pitkittyvät, ja voi olla syytä selvittää tilanteen taustoja. Jos olet huolissasi vauvan voinnista tai teillä herää epäilys esimerkiksi allergiasta, voit varata neuvolaan ylimääräisen ajan vauvan voinnin tarkistamiseksi.
Koliikki on melko yleinen vaiva. Koliikista puhutaan, kun muuten terve vauva itkee vähintään kolmena päivänä viikossa kolme tuntia yhtäjaksoisesti.
Yleensä koliikkivaivat alkavat kahden viikon jälkeen syntymästä ja jatkuvat 3–4 kuukauden ikään asti. Koliikin syy on edelleen tuntematon, mutta se ei johdu vauvan huonosta hoidosta. Koliikkivauvat kasvavat ja kehittyvät normaalisti.
Voit kokeilla rahoitella vauvaasi tarjoamalla vauvahierontaa, vyöhyketerapiaa, taputtelua, sylihoitoa, kanniskelua ja vaunuissa liikuttelua. Koliikki ei ole ilmavaivaa, mutta koliikkivauvalla saattaa olla myös ilmavaivoja.
Tutustuta vauvasi läheisillesi, jotta uskallat pyytää heiltä apua tarvittaessa. Keskustele mahdollisesta väsymyksestä ja huolesta läheisten lisäksi myös neuvolassa. Tarjoamme perheille esimerkiksi kotiapua vanhempien väsymykseen.
Jos epäilet, että itkuisella vauvalla on terveydellistä vaivaa, ole yhteydessä neuvolaan tai terveydenhoidon ammattilaisiin.
Imeväisille saattaa tulla kielen päälle ja poskien limakalvoille valkoista tai joskus harmaata katetta, sammasta.
Voit kokeilla hoitaa sammasta antamalla vauvalle happamia mehutippoja kuten puolukka- tai sitruunamehua.
Pitkään jatkuessaan sammasta hoidetaan neuvolasta saatavalla reseptilääkkeellä. Lisäksi vauvan käytössä olevat tutit täytyy puhdistaa keittämällä päivittäin.
Vauvalla on usein nenä tukossa ja hän aivastelee herkästi.
Nenään jää helposti limaa, jota voi poistaa apteekista saatavilla niistäjillä tai keittosuolatipoilla (NaCl).
Myös muutama pisara äidinmaitoa saattaa avata vauvan tukkoisen nenän.
Lapsen ensimmäiset hampaat puhkeavat yleensä 6–8 kuukauden iässä. Huomaa kuitenkin, että hampaat puhkeavat hyvin yksilölliseen tahtiin, johon sinä tai lapsesi ette voi vaikuttaa.
Maitohampaita tulee kaikkiaan 20 ja ne puhkeavat yleensä kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana.
Kun hampaat puhkeavat, lapsi saattaa erittää runsaasti sylkeä ja hänen ikenensä saattavat turvota. Erityisesti vauvaiässä lapsi saattaa olla itkuinen ja hänen lämpönsä saattaa nousta.
Voit helpottaa vauvasi oireita
- viilentävillä puruleluilla
- hieromalla ikeniä hellävaroen harjalla
- hieromalla ikeniä hellävaroen omalla sormella
- tarvittaessa antamalla sopiva annos kipulääkettä.
Vauvan lämpö mitataan joko digitaalisella kuumemittarilla kainalosta tai korvamittarilla. Normaalilämpö vauvalla on enimmillään 37,5 °C.
Alle kolmikuisella kuume on aina syy mennä lääkäriin.
Yli kolmekuista vauvaa voit hoitaa myös kotona. Alenna lämpöä vähentämällä vauvan vaatteita. Huolehdi vauvan nesteytyksestä imettämällä tai tarjoamalla korviketta. Tarvittaessa voit antaa kuumetta alentavaa lääkettä iän ja painon mukaan.
Mikäli kuume ei laske, vauva on väsynyt ja vetämätön tai ei pysty kunnolla syömään, ole yhteydessä terveyshoidon ammattilaisiin.
