Alkuraskauteen liittyy usein pahoinvointia. Saatat tuntea esimerkiksi lievää kuvottavaa tunnetta tai oksennella.
Usein odottajia oksettaa erityisesti aamuisin, mutta oksentelua voi olla oikeastaan mihin aikaan päivästä. Pahoinvointia helpottavat pienen aamupalan syönti ennen ylös nousemista ja yleisesti pienten aterioiden syöminen tiheästi pitkin päivää. Myös lepo, kylmät juomat ja sitrushedelmät voivat helpottaa oloa.
Lääkäri saattaa tarvittaessa suositella sinulle pahoinvointilääkettä.
Yleensä pahoinvointi helpottaa 16. raskausviikkoon mennessä. Pienellä osalla odottajia pahoinvointi kestää jopa raskauden loppuun saakka.
Raskauspahoinvointi ja oksentelu ei vahingoita sikiötä, eikä lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä tai aiheuta sikiön kasvun hidastumista. Odottajalle pahoinvointi voi kuitenkin olla vaikeaa. Hakeudu hoitoon, jos yleisvointisi heikkenee, painosi laskee tai jos kaikki ruoka ja juoma tulee jatkuvasti ulos.
Lue lisää vaikeasta raskauspahoinvoinnista Terveyskylän sivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Raskaana ollessasi raudan tarpeesi kasvaa. Raskauden aikana on normaalia, että hemoglobiini laskee. Lasku johtuu siitä, että veresi laimenee, kun punasoluttoman plasman määrä kasvaa enemmän kuin punasolujen määrä.
Seuraamme veresi hemoglobiinia neuvolassa ja annamme sinulle ohjeita sopivasta rautalisästä sinun tarpeidesi mukaan. Rautavalmisteita myydään apteekissa ilman reseptiä.
Voit ylläpitää veresi rautavarastoja syömällä monipuolisesti, myös ennen raskautta. Hyviä raudan lähteitä ovat esimerkiksi täysjyväviljatuotteet ja liha. Maitotuotteet heikentävät raudan imeytymistä. Jos sinulle on suositeltu rautalisää, ota se eri ajankohtana kuin maitotuotteet tai kalsium-valmiste.
Keskenmeno tarkoittaa raskauden keskeytymistä ennen 22. raskausviikkoa. Keskenmenot ovat yleisiä: alkaneista raskauksista noin 15 % päättyy keskenmenoon. Suurin osa keskenmenoista tapahtuu ennen 13. raskausviikkoa.
Yleisin syy keskenmenolle on sikiön kromosomipoikkeavuus. Useimmiten keskenmeno alkaa verisellä vuodolla, joka voimistuu vähitellen. Alkuraskaudessa voi olla pientä vuotoa myös ilman, että kyseessä on keskenmeno.
Muista, ettet itse voi aiheuttaa keskenmenoa eikä alkanutta keskenmenoa pystytä lääketieteen keinoin pysäyttämään.
Yksittäisen keskenmenon jälkeen uusi raskaus sujuu todennäköisesti normaalisti.
Ole yhteydessä terveysasemaan tai naistenklinikan päivystykseen, jos epäilet keskenmenoa ja sinulla on runsasta vuotoa, voimakkaita kipuja tai kuumetta ja yleisvointisi heikkenee.
Keskenmeno on usein psyykkisesti kuormittava kokemus ja aiheuttaa monenlaisia tunteita, jotka voivat vaikuttaa sinuun ja perheeseesi pitkään. Keskustelu läheisten kanssa voi helpottaa keskenmenon herättämien tunteiden käsittelyä.
Hae tarvittaessa keskusteluapua ammattilaisen kanssa. Voit esimerkiksi ottaa yhteyttä terveysasemaasi tai neuvolaan. Älä jää tunteidesi kanssa yksin.
Lue lisää keskenmenosta
Raskausdiabetes on raskauden aikana ensimmäistä kertaa ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö.
Raskausdiabeteksessa äidin insuliinintuotanto ei riitä kattamaan raskauden ajan lisääntynyttä tarvetta. Siksi äidin verensokeri kohoaa ja sikiö voi kasvaa normaalia suuremmaksi.
Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella.
Raskausdiabetekselle altistavia tekijöitä ovat
- liikapaino
- suvussa oleva taipumus diabetekseen
- yli 40 vuoden ikä
- aiemmassa synnytyksessä yli 4,5-kiloinen lapsi
- aiempi raskausdiabetes
- sokeri aamuvirtsassa
- munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCO).
Jos sinulla todetaan raskausdiabetes, saat ohjeet oikeanlaiseen ruokavalioon ja liikuntaan, jolla voit pitää verensokereitasi tasapainossa raskauden aikana. Saat myös välineet verensokereiden säännölliseen kotimittaukseen. Jossain tapauksissa saatat saada hoitoon myös lääkitystä.
Vauvan synnyttyä sinun verensokeriarvojasi seurataan synnytyssairaalassa. Synnytyksen jälkeen sinulle tehdään uusi sokerirasitustesti.
Monisikiöraskaus tulee perheelle usein yllätyksenä. Kaksosia syntyy Suomessa vuosittain vain noin kuuteensataan perheeseen. Kolmosia syntyy vuosittain Suomessa alle kymmenet.
Jos odotatte kaksosia tai kolmosia, keskustelemme neuvolassa sinun ja puolisosi kanssa perheenne yksilöllisestä tuentarpeesta jo raskausaikana.
Tarjoamme monikko-odottajille neuvolassa myös mahdollisuuden osallistua jo raskauden aikana imetysohjausryhmään, jossa kerromme monikkovauvojen imetyksestä ja imetykseen valmistautumisesta. Tapaatte samalla ryhmässä myös muita helsinkiläisiä monikko-odottajia.
Seuraamme neuvolan lisäksi monikkoraskautta aina myös synnytyssairaalassa. Sairaalan henkilökunta suunnittelee kaksossynnytyksen yhdessä perheesi kanssa.
Suurin piirtein puolet kaksosista syntyy täysiaikaisina ja puolet ennen raskausviikon 37 alkua. Noin puolet kaksosista syntyy alateitse ja puolet keisarinleikkauksella.
Synnytyksen avautumisvaihe hoidetaan samoin kuin missä tahansa muussa synnytyksessä. Ponnistusvaiheessa paikalla on tavallista synnytystä enemmän hoitohenkilökuntaa.
Tarjoamme monikkoperheille lapsiperheiden kotipalvelua. Monikkoperheenä voitte saada tukea myös Helsingin seudun Monikkoperheyhdistysten toiminnasta. Yhdistys järjestää esimerkiksi perhevalmennuksia.
Tutustu Helsingin seudun Monikkoperheyhdistykseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Joskus tulevalta lapselta voidaan diagnosoida sairaus, vamma tai muu erityishoidon tarve sikiötutkimuksen perusteella jo raskauden aikana.
Diagnoosin mukana saat terveydenhuollon asiantuntijoilta ensitietoa lapsen erityisyydestä odotusaikana.
Ensitieto sisältää usein seuraavanlaisia asioita:
- Lääketieteellinen tieto: Saat tietoa lapsen erityisyyden vaikutuksesta tai ennusteista.
- Kuntoutus: Saat tietoa kuntoutusmahdollisuuksista, jotka tukevat lapsen hyvinvointia.
- Tukimuodot: Saat tietoa tukimuodoista, jotka helpottavat perheesi arkea.
- Järjestöjen palvelut: Sinulle kerrotaan järjestöistä ja yhdistyksistä, jotka tarjoavat vertaistukea, neuvontaa, koulutuksia ja erilaisia tapahtumia.
Lue lisää aiheesta Ensitieto lapsen erityisyydestä -sivulta
Tutustu Vammaispalvelujen Tukea elämä varrelle -sivuston osuuteen Vauvaikä ja lapsuus
