Hyppää pääsisältöön

Toimiva ja kaunis kaupunki

Helsinkiä kehitetään raideliikenteen verkostokaupunkina, ja tuloksena on kasvun ja tiivistymisen mahdollistava erityyppisten kaupunginosien verkosto.

Tavoite: Asuntotuotannon kasvun nopeutuminen AM-ohjelman mukaisesti

Asuntorakentaminen on ollut Helsingissä viime vuosina ennätyksellisen vilkasta. Vuonna 2021 Helsinkiin valmistui kaikkiaan 7 105 uutta asuntoa ja viimeisten kolmen vuoden keskiarvo ylittää tavoitteena olevan 7 000 uuden asunnon rajan. 

Kuluvan strategiakauden tavoitteena on asuntotuotannon kasvun nopeutuminen Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Vuonna 2020 hyväksytyssä AM-ohjelmassa Helsingin asuntotuotantotavoite vuodelle 2022 on vähintään 7 000 uuden asunnon rakentaminen ja vähintään 8 000 asunnon rakentaminen vuodesta 2023 alkaen. 

Elokuun loppuun mennessä oli aloitettu 2 961 asuntoa, mikä on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna samaan aikaan. Myös valmistuneiden asuntojen määrä oli elokuun lopussa (3 325) oli edellisvuosia alemmalla tasolla. Asuntotuotannon tavoite on mahdollista saavuttaa, mutta siihen liittyy edelleen selvää epävarmuutta. ​

Kaavio kuvaa asuntotuotannon aloituksia vuoden alusta. Kaaviossa tarkastellaan tilannetta jokaisen kuukauden kohdalta. Vertailutiedot alkavat vuodesta 2019.

Tavoite: Asumiskustannusten nousun hillintä

Asuntojen hinnat ovat nousseet Helsingissä koko 2000-luvun ajan ja erityisen nopeaa nousu on ollut 2010-luvulla. Asumisen hinta on erkaantunut Helsingin keskustassa ja sen lähialueilla huomattavasti korkeammaksi kuin lähiövyöhykkeellä tai muualla Suomessa. Toisaalta Helsingissä on edelleen alueita, joilla asuntojen hinta on lähempänä edullisempien kuntien tasoa. Hintojen alueellinen eriytyminen on voimistunut 2010-luvulta alkaen. Hintojen kasvu ja myös alueellisten erojen kasvu on kuitenkin taittunut viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.

Helsingin asuntojen vuokratason kehitys on ollut vakaampaa kuin hintojen kehitys. Keskivuokrien kasvu näytti pysähtyneen vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä, mutta kevään ja alkukesän aikana keskivuokrat ovat alkaneet jälleen kasvaa. Pidemmällä aikavälillä myös asuntojen vuokrat ovat kallistuneet ja eriytyneet alueellisesti. Kalleimpia vuokria maksetaan kalleusalueilla 1 ja 2. Sen sijaan lähiövyöhykkeen kalleusalueilla 3 ja 4 vuokrat ovat huomattavasti huokeampia. Vuokrataso on eriytynyt Helsingissä voimakkaasti vapaarahoitteisen ja ARA-vuokra-asuntokannan välillä. 

Kaaviot kuvaavat asumiskustannusten muutoksia. Toinen kaavio kuvaa vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitystä Helsingin kalleusalueella. Kalleusalueita on neljä ja hintojen kehitystä voi seurata vuodesta 2011 alkaen. Vuokrien kehitystä voi myös seurata neljällä eri kalleusalueella. Kaavion tiedot alkavat vuodesta 2015.

Tavoite: Tasapainoisten kaupunginosien luominen

Alueiden tasapainoista kehitystä edistetään panostamalla kaupunkiuudistusalueisiin, monipuoliseen asuntotuotantoon ja kaupunkiympäristön viihtyisyyteen. Nimettyjä kaupunkiuudistusalueita ovat Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä sekä lisäksi Vuosaari. AM-ohjelman tavoitteiden mukaisesti alueilla pyritään varmistamaan edellytykset rakentaa kolmannes lisää asuntoja kaupunkiuudistusalueille vuoteen 2035 mennessä niin, että alueiden asuntokannan hallinta- ja rahoitusmuotojakauma kehittyy kohti kaupungin hallinta- ja rahoitusmuototavoitetta. Tavoitteena on, että kaupunkiuudistusalueiden asuntokanta kasvaa kuluvan strategiakauden aikana vähintään 2 prosenttia vuodessa. 

Kuvion avulla seurataan asuntokannan kasvua kaupunkiuudistusalueilla, joita ovat Malmi, Malminkartano-Kannelmäki ja Mellunkylä. Kuviosta käy ilmi asuntokannan kasvu vuosina 2019-2020 sekä asuntokannan kasvutavoite vuoteen 2025 saakka. 

Tavoite: Asukastiheyden nousu

Helsingissä asutaan selvästi muuta maata tiiviimmin. Koko kaupungin alueella väestötiheys maa-alaa kohti on 3 034 as./km2, ja asuinalueilla luonnollisesti vieläkin korkeampi (4 822 as./km2). Kaupunkirakenteen tiivistäminen kasvattaa asuinalueiden väestötiheyttä. 

Asuinalueiden väestötiheys on pysytellyt koko kaupungin tasolla suunnilleen samalla tasolla vuoden 2020 alkupuolelta lähtien. Tähän on vaikuttanut aiempiin vuosiin verrattuna alhaisempi väestönkasvu. Tänä vuonna väestönkasvu on jälleen voimistunut, mikä näkyy myös asukastiheyden kasvuna vuoden toisella kvartaalilla.

Kaavio kuvaa väestötiheyttä Helsingin asuinalueilla neljännesvuosittain. Tiheyttä mitataan asukasmäärällä neliökilometriä kohden. Lähtötilanteessa vuoden 2021 lopussa tiheys oli 4 804 asukasta neliökilometrillä.