Tavoite: Asuntotuotannon kasvun nopeutuminen AM-ohjelman mukaisesti
Kuluvan strategiakauden tavoitteena on asuntotuotannon kasvun nopeutuminen Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Vuonna 2020 hyväksytyssä AM-ohjelmassa on määritelty vuotuiseksi asuntotuotantotavoitteeksi 8 000 asuntoa vuodesta 2023 alkaen. Vuoden 2023 aikana kaupunkiin valmistui 8 179 asuntoa ja vuotuinen asuntotuotantotavoite ylitettiin. Rakentamisen heikentynyt suhdanne näkyi edellisvuoden tapaan asuntotuotannon aloituksissa ja nyt rakennusluvitettuja asuntoja oli kahta edellisvuotta merkittävästi vähemmän. Vuoden 2023 aikana aloitettiin 5 027 asunnon rakentaminen ja rakennusluvitettuja asuntoja oli 4 401. Rakenteilla olevien asuntojen määrä on laskenut ja vuoden 2023 lopussa kaupungissa oli rakenteilla noin 7 000 asuntoa.
Vuonna 2024 asuntotuotantoluvut ovat jääneet merkittävästi kahta edellisvuotta vähäisemmiksi. Lokakuun loppuun mennessä Helsinkiin valmistui vähän yli 2 600 asuntoa. Määrä jää selvästi viime vuosien vastaavan ajankohdan tasosta. Vuosina 2021-2023 saman ajanjakson aikana valmistui keskimäärin noin 4 700 asuntoa. Myös asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien asuntomäärä on laskenut viimeisten vuosien tasosta.
Kaavio kuvaa asuntotuotannon aloituksia ja valmistuneita asuntoja vuoden alusta. Kaaviossa tarkastellaan tilannetta jokaisen kuukauden kohdalta. Vertailutiedot alkavat vuodesta 2019.
Tavoite: Asumiskustannusten nousun hillintä
Asuntojen hinnat ovat nousseet Helsingissä 2000-luvun alusta alkaen ja erityisen nopeaa asuntojen hintakehitys oli 2010-luvulla. Asuntojen hinnat ovat eriytyneet Helsingin eri kalleusalueilla – hinnat ovat huomattavasti korkeammat keskustassa ja sen lähialueilla kuin lähiövyöhykkeellä, jonka hintataso vertautuu muuhun Helsingin seutuun. Hintaerojen kasvu on kuitenkin taittunut 2020-luvulla. Asuntokauppa hiljeni vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä ja on pysynyt siitä lähtien aiempia vuosia matalammalla tasolla. Tästä johtuen myös asuntojen hintakehitys kääntyi laskuun, ja asuntojen hinnat ovat laskeneet selvästi. Kehityksen taustalla on ollut mm. heikko kuluttajaluottamus, asuntolainojen korkojen nousu ja heikentynyt sijoittajakysyntä. Hintojen lasku näyttää tosin taittuneen kesällä 2024.
Asuntojen vuokrakehitys on vakaampaa kuin asuntojen hintojen. Niinpä vaihtelut vuosien välillä ovat pienempiä. Asuntojen vuokrat nousivat vuonna 2023, johtuen muun muassa kiinteistöjen ylläpidon kustannusten ja korkojen noususta. Vuokrahintojen nousu näyttää kiihtyneen vuoden 2024 aikana. Kuten asuntojen hinnat, myös asuntojen vuokrat ovat eriytyneet Helsingin eri alueilla. Keskustassa ja sen tuntumassa vuokrat ovat korkeammat ja lähiövyöhykkeellä taas matalammat. Tästä johtuen vuokrien suhteellinen nousu on ollut voimakkaampaa kalleusalueella 4, koska pienemmillä muutoksilla on suurempi vaikutus kokonaisuuteen. Vuokrataso on Helsingissä korkeampi vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa kuin ara-vuokra-asunnoissa.
Toinen kaavio kuvaa vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitystä Helsingin kalleusalueilla. Kalleusalueita on neljä. Hintojen kehitystä voi seurata vuodesta 2010 ja vuokrien 2015 alkaen.
Tavoite: Tasapainoisten kaupunginosien luominen
Alueiden tasapainoista kehitystä edistetään panostamalla kaupunkiuudistusalueisiin, monipuoliseen asuntotuotantoon ja kaupunkiympäristön viihtyisyyteen. Nimettyjä kaupunkiuudistusalueita ovat Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä sekä lisäksi Meri-Rastila. Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelman) tavoitteiden mukaisesti alueilla pyritään varmistamaan edellytykset rakentaa kolmannes lisää asuntoja kaupunkiuudistusalueille vuoteen 2035 mennessä niin, että alueiden asuntokannan hallinta- ja rahoitusmuotojakauma kehittyy kohti kaupungin hallinta- ja rahoitusmuototavoitetta. Tavoitteena on, että kaupunkiuudistusalueiden asuntokanta kasvaa kuluvan strategiakauden aikana vähintään kaksi prosenttia vuodessa.
Malminkartano-Kannelmäen, Malmin ja Mellunkylän kaupunkiuudistusalueille valmistui vuonna 2023 548 uutta asuntoa. Kaikkiaan näiden alueiden yhteenlaskettu asuntokanta kasvoi 1,3 prosentilla vuonna 2023.
Kuvion avulla seurataan asuntokannan kasvua Malminkartano-Kannelmäen, Malmin ja Mellunkylän kaupunkiuudistusalueilla. Kuviosta käy ilmi asuntokannan kasvu vuosina 2020-2023.
Tavoite: Asukastiheyden nousu
Helsingissä asutaan selvästi muuta maata tiiviimmin. Koko kaupungin alueella väestötiheys maa-alaa kohti on 3 115 as./km2 ja asuinalueisiin rajattuna luonnollisesti vieläkin korkeampi (5 103 as./km2). Kaupunkirakenteen tiivistäminen kasvattaa asuinalueiden väestötiheyttä.
Asuinalueiden väestötiheyden kasvu pysähtyi vuoden 2020 lopulla, mutta palasi jälleen kasvu-uralle vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Tämän jälkeen väestötiheys on kasvanut jatkuvasti. Vuoden 2021 lopun tilanteeseen verrattuna Helsingin asuinalueiden väestötiheys on kasvanut 209 asukkaalla neliökilometriä kohti.
Kaavio kuvaa väestötiheyttä Helsingin asuinalueilla neljännesvuosittain. Tiheyttä mitataan asukasmäärällä neliökilometriä kohden. Lähtötilanteessa vuoden 2021 lopussa tiheys oli 4 804 asukasta neliökilometrillä. Uusimman tiedon mukaan tiheys on 4950 asukasta neliökilometrillä.