Toimiva ja kaunis kaupunki

Asuntorakentaminen on ollut Helsingissä viime vuosina ennätyksellisen vilkasta. Kaupunkiin on rakentunut jopa noin 7 000 asuntoa vuodessa. Vuonna 2022 asuntorakentamisen tahti kuitenkin tasaantui edeltävien vuosien huippulukemista. Korkojen nousu, nopea inflaatio ja talouden epävarmuudet vähensivät sekä kuluttaja- että sijoittajakysyntää asuntomarkkinoilla. Nopeasti kasvaneet rakennuskustannukset haastoivat myös säännellyn tuotannon toteuttamista. Helsinkiin valmistui vuoden 2022 aikana kaikkiaan 6 047 asuntoa. 

Kuluvan strategiakauden tavoitteena on asuntotuotannon kasvun nopeutuminen Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Vuonna 2020 hyväksytyssä AM-ohjelmassa Helsingin asuntotuotantotavoite vuodelle 2022 on vähintään 7 000 uuden asunnon rakentaminen ja vähintään 8 000 asunnon rakentaminen vuodesta 2023 alkaen. 

Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana on valmistunut lähes 2 200 asuntoa. Valmistuneiden asuntojen määrä on selvästi suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuosina 2021 ja 2022. Kahtena edellisenä vuotena ensimmäisellä vuosineljänneksellä valmistui noin 1 000 asuntoa. Rakennusluvitettuja asuntoja oli ensimmäisellä neljänneksellä lähes 1 900, mikä on joitakin satoja asuntoja enemmän verrattuna kahteen edeltävään vuoteen. Asuntorakentamisen aloituksia oli lähes 1 400 asunnon verran, mikä jää viime vuoden vastaavan ajankohdan tasosta. Rakenteilla olevan asuinkerrosalan määrä on laskenut vuodenvaihteen tasosta ollen ensimmäisen neljänneksen lopussa noin 708 000 kerrosneliömetrin tuntumassa. Rakenteilla on lähes 9 400 asuntoa. 

Asuntojen hinnat ovat nousseet Helsingissä koko 2000-luvun ajan ja erityisen nopeaa nousu on ollut 2010-luvulla. Asumisen hinta on erkaantunut Helsingin keskustassa ja sen lähialueilla huomattavasti korkeammaksi kuin lähiövyöhykkeellä tai muualla Suomessa. Toisaalta Helsingissä on edelleen alueita, joilla asuntojen hinta on lähempänä edullisempien kuntien tasoa. Hintojen alueellinen eriytyminen on voimistunut 2010-luvulta alkaen. Hintojen kasvu ja myös alueellisten erojen kasvu on kuitenkin taittunut viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.

Helsingin asuntojen vuokratason kehitys on ollut vakaampaa kuin hintojen kehitys. Keskivuokrien kasvu näytti pysähtyneen vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä, mutta kevään ja alkukesän aikana keskivuokrat ovat alkaneet jälleen kasvaa. Pidemmällä aikavälillä myös asuntojen vuokrat ovat kallistuneet ja eriytyneet alueellisesti. Kalleimpia vuokria maksetaan kalleusalueilla 1 ja 2. Sen sijaan lähiövyöhykkeen kalleusalueilla 3 ja 4 vuokrat ovat huomattavasti huokeampia. Vuokrataso on eriytynyt Helsingissä voimakkaasti vapaarahoitteisen ja ARA-vuokra-asuntokannan välillä. 

Alueiden tasapainoista kehitystä edistetään panostamalla kaupunkiuudistusalueisiin, monipuoliseen asuntotuotantoon ja kaupunkiympäristön viihtyisyyteen. Nimettyjä kaupunkiuudistusalueita ovat Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä sekä lisäksi Vuosaari. AM-ohjelman tavoitteiden mukaisesti alueilla pyritään varmistamaan edellytykset rakentaa kolmannes lisää asuntoja kaupunkiuudistusalueille vuoteen 2035 mennessä niin, että alueiden asuntokannan hallinta- ja rahoitusmuotojakauma kehittyy kohti kaupungin hallinta- ja rahoitusmuototavoitetta. Tavoitteena on, että kaupunkiuudistusalueiden asuntokanta kasvaa kuluvan strategiakauden aikana vähintään kaksi prosenttia vuodessa. 

Helsingissä asutaan selvästi muuta maata tiiviimmin. Koko kaupungin alueella väestötiheys maa-alaa kohti on 3 067 as./km2 ja asuinalueihin rajattuna luonnollisesti vieläkin korkeampi (4 927 as./km2). Kaupunkirakenteen tiivistäminen kasvattaa asuinalueiden väestötiheyttä.

Asuinalueiden väestötiheyden kasvu pysähtyi vuoden 2020 lopulla, mutta palasi jälleen kasvu-uralle vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Tämän jälkeen väestötiheys on kasvanut jatkuvasti. Vuoden 2022 alun tilanteeseen verrattuna Helsingin asuinalueiden väestötiheys on kasvanut 123 asukkaalla neliökilometriä kohti.