Ilmastonmuutoksen hillintä

Tällä sivulla

Pikaratikka kesäillassa.
Kuva: Maija Astikainen

Näkymä muutokseen

  • Missä olemme nyt?

    Helsingin suoria kasvihuonekaasupäästöjä on pystytty vähentämään merkittävästi erityisesti energiantuotannon muutosten ansiosta. Jäljellä olevista suorista päästöistä yhä suurempi osa syntyy liikenteestä. Samalla rakentamisen, hankintojen ja muun kulutuksen epäsuorien päästöjen merkitys korostuu. Helsinki hyväksyi syksyllä 2026 uuden ilmasto-ohjelman, jonka toimenpidekokonaisuuksilla tavoitellaan päästöjen vähentämistä 85 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

  • Mitä on näköpiirissä?

    Globaalisti ilmaston lämpeneminen on edennyt ennakoitua nopeammin ja sen vaikutukset ovat ennustettua vakavampia [1] . Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin, ja globaali keskilämpötila nousi noin 1,55 °C esiteollisen tason yläpuolelle. Maailmanlaajuiset päästöt ovat jatkaneet kasvuaan, ja nykytoimilla lämpenemisen arvioidaan rajoittuvan 2,5–2,9 asteeseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaupungin toimintaan ja toimintaympäristöön läpileikkaavasti.

Liikenteen päästöt nousivat suurimmaksi päästölähteeksi vuonna 2025

Ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin on ennustettu. Lämpenemisen jatkuessa niin sanottujen keikahduspisteiden [2] ylittämisen riski kasvaa, mikä voi kiihdyttää muutosta entisestään. Muutoksen voimakkuus riippuu ilmastopäästöistä. Myös Helsinki kantaa osansa globaalista ilmastovastuusta ja vähentää päästöjään määrätietoisesti. Kaupungin omien toimien lisäksi päästökehitykseen vaikuttavat kansallinen sääntely, EU-tason ohjaus ja teknologian kehitys.

Helsingin päästöt ovat laskeneet viime vuosina merkittävästi. Vuoteen 2025 mennessä Helsingin suorat hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet noin 67 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Päästövähennysten taustalla on erityisesti kivihiilen käytön lopettaminen energian tuotannossa. Samalla liikenteestä tuli suurin päästölähde vuoden 2025 aikana (ks. kuvio alla). Liikenteen, lämmityksen ja sähkökulutuksen päästöt muodostavat yhdessä 95 prosenttia Helsingin suorista hiilidioksidipäästöistä.

Helsingin tavoitteena on vähentää suoria kasvihuonekaasupäästöjä 85 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta [3]. Vuonna 2040 Helsinki tavoittelee nettonollatilannetta, jossa kaupungin alueella syntyvät suorat kasvihuonekaasupäästöt sekä ilmakehästä poistettu tai sidottu hiili ovat tasapainossa.

Helsingin ilmasto-ohjelman toimenpiteet kohdistuvat erityisesti kestävien liikkumismuotojen edistämiseen ja liikenteen sähköistymiseen, päästöttömään energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen sekä rakentamisen ja hankintojen epäsuorien päästöjen vähentämiseen.

Liikenteen päästöjen vähentämisessä keskeisessä roolissa ovat kumipyöräliikenteen sähköistyminen, latausinfrastruktuurin rakentuminen sekä joukkoliikenteen ja muiden kestävien liikkumismuotojen houkuttelevuus. Myös satamien maasähköratkaisuilla ja meriliikenteen sähköistymisellä on kasvava merkitys.

Kuvio kuvaa päästökehitystä sektoreittain. Kaaviossa esitetään lämmityksen, liikenteen, sähkön kulutuksen ja muiden päästölähteiden päästöt vuosilta 1990-2024 ja ennuste vuoteen 2030.

Liikenteen päästöjen ennustetaan olevan vuonna 2030 noin 306 tn CO2e. Tämä on noin 60 prosenttia kokonaispäästöistä. Liikenteen päästövähennyspotentiaaliksi arvioidaan yli 200 ktCO2e (ks. kuvio alla).

Kuvio kuvaa Helsingin liikenteen päästöt vuosilta 2000, 2020, 2025 ja ennusteen vuodelle 2030. Kuviossa on esitetty WAM-skenaariot (with additional measures) vuodelle 2030.

Asukkaiden kulutukseen ja rakentamiseen liittyy päästövähennyspotentiaalia

Yli 60 prosenttia Suomen kulutusperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta. Asuminen, energian kulutus, yksityisautoilu ja ruoan kulutus tuottavat suurimmat päästöt. Kotitalouksien henkilöä kohden laskettu hiilijalanjälki on pienentynyt 2000-luvulla [4]. Mikäli muutos jatkuu, kulutuksen hiilijalanjäljen arvioidaan pienenevän noin kolmanneksen vuoden 2016 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Kulutusperäisiä päästöjä voidaan vähentää enemmänkin. Tämä kuitenkin edellyttää kulutuskäyttäytymisen muutoksen lisäksi muutoksia infrastruktuurissa ja uusien teknologioiden käyttöönottoa.

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat kolmanneksen Suomen kasvuhuonekaasupäästöistä [5]. Energian tuotannon päästöjen vähentyessä painopiste siirtyy rakennusten käytönaikaisista päästöistä rakentamisen päästöihin [6]. Näitä syntyy erityisesti infra- ja esirakentamisesta sekä rakennusmateriaalien valmistuksesta. Helsingillä on merkittävät vaikutusmahdollisuudet niin infra- kuin talorakentamisen päästöjen vähentämiseksi [7]. Helsingin ilmasto-ohjelmassa rakentamisen vähähiilisyyttä edistetään muun muassa päästöraja-arvojen, materiaalitehokkuuden ja kiertotalousratkaisujen avulla.

Kasvihuonekaasupäästöjen tuleva kehitys riippuu kansallisen ja EU-lainsäädännön kehittymisestä. Erityisesti kehitykseen vaikuttavat päästökaupan ohjausvaikutus, teknologian kehitys, asukkaiden kulutuskäyttäytymisen muutokset sekä liikenteen sähköistymisen eteneminen. Päästöjen laskenta- ja ennustemenetelmiin liittyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä, mikä vaikeuttaa päästökehityksen arviointia ja seurantaa.

Lähteet

  1. IPCC 2022, Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  2. Maapallon kriittiset keikahduspisteet ovat kriittisiä kynnyksiä, joissa ilmasto- ja ympäristöpaineet voivat johtaa äkillisiin ja peruuttamattomiin muutoksiin. Esimerkkejä tällaisista keikahduspisteistä ovat jäätikköjen romahtaminen ja lämpimien merien koralliriuttojen laaja kuolleisuus, jotka voivat puolestaan aiheuttaa kriittisiä seurauksia luonnon monimuotoisuudelle ja sen myötä esimerkiksi ruoantuotannolle. Ks. Lenton ym. 2023, The Global Tipping Points Report 2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  3. Helsingin kaupunki, Helsingin ilmasto-ohjelma 2026–2029
  4. Syke 2024, Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  5. Ympäristöministeriö(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), Vähähiilinen rakentaminen
  6. Laine, Pohjalainen, Mäntylä, Eloranta, Lehtomäki, Raivio, Gaia Consulting Oy (2024): Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 tiekartan päivitys(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) - loppuraportti
  7. Helsingin kaupunki, Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2025.

Telia ACE Widget Neuvonta FI