Hyppää pääsisältöön

Kaupunkistrategian esipuhe

Helsinki on viime vuosina kehittynyt hyvin, nojaten päättäjien yhteistyökykyyn ja kaupungin kunnianhimoiseen kasvuun. Helsinki toteuttaa näkemystään maailman toimivimmasta kaupungista.

Kaupunki ei ole vain fyysinen rakennelma, vaan yhteisö, jossa on pysyvyyttä ja vaihtuvuutta. Kaupunki on kaupunkilaistensa summa. Kaupungit ovat syntyneet ihmisten kohtaamisen tarpeesta ja kohtaamisen luomista mahdollisuuksista. Ihmiset viihtyvät yhdessä ja ovat luovempia ja tuottavampia yhdessä kuin hajallaan.

Vaikka digitaaliteknologia mahdollistaa etätoiminnan, fyysinen läheisyys on edelleen olennaista tuottavuuden, luovuuden ja myös työtä tekevien hyvinvoinnin kannalta. Uudet ideat syntyvät ja leviävät, kun ihmiset ovat lähekkäin. Toisaalta kaupungin suuri koko ja riittävä asukastiheys vaikuttavat myönteisesti myös luomalla markkinan ja kysynnän monipuoliselle elinkeinotoiminnalle. Jos asukkaita on riittävästi, myös erikoistuneemmat elinkeinot löytävät riittävästi asiakkaita ja kun elinkeinotoiminta on monipuolista, kaupunki on houkutteleva asuinpaikka. Sieltä on mahdollista löytää itselleen uutta työtä ja toimeentuloa, kun rakennemuutos jatkuvasti muokkaa elinkeinoja ja työtilaisuuksia.

Nykyinen globaalitalous suosiikin kasvavia ja monipuolisia kaupunkeja. Mitä monipuolisemmat ovat elinkeinot, sitä paremmat ovat kaupungin ja kaupunkilaisten mahdollisuudet pärjätä globalisoituneessa maailmassa. Rohkeatkin investoinnit ovat taloudellisesti mahdollisia, jos voimme luottaa tulevien, aiempaa suurempien kaupunkilaissukupolvien ylläpitämään taloudelliseen toimeliaisuuteen ja sen tukemaan tulopohjaan.

Viisaasti toimivien monipuolisten kaupunkien tulevaisuuden näkymä on myönteinen. Helsingin tulevaisuus on hyvä, kun se perustuu kestävään kasvuun. Kestävä kasvu on sopusoinnussa ekologisten reunaehtojen kanssa ja se luo sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää hyvinvointia. Ohjaamme ja arvioimme Helsingin kehittämistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta. Haluamme kasvun olevan myös taloudellisesti kestävää, niin että helsinkiläisten oma talous ja Helsingin kaupungin ja kaupunkikonsernin talous pysyvät vahvoina. Kasvun edellyttämät palvelumenot on kyettävä rahoittamaan tulevaisuuden verotulojen virralla.

Toisaalta kaupungit ovat aina olleet myös ihmiselämän nurjien puolien näyttämöitä, joissa näkyy elämän hauraus. Kaupungeissa asuu haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Kaupunkeihin kasautuu huono-osaisuutta, monenlaista pahoinvointia ja rikollisuutta.

Eriarvoistuminen on globaali megatrendi, joka on toistaiseksi Suomessa pysynyt hyvin hallinnassa. Kaupunkien rooli eriarvoistumiskehityksen ratkaisijoina on kuitenkin korostunut. Ihmisten auttaminen ja köyhyyden ja eriarvoisuuden ongelmien ratkaisu on päättäjien tehtävä. Meidän on varmistettava, ettei kaupunginosien välinen eriarvoistuminen Helsingissä syvene ja työskentelemme aktiivisesti sen puolesta, että erot tasaantuvat. Yhteisen todellisuuden jakaminen kaupungissa on arvo sinänsä.

Helsingin tulee olla kaupunki, jossa voi toteuttaa itseään, luoda mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Helsinkiläinen elämäntapa perustuu avoimuuteen ja kaupunkilaisten mahdollisuuteen toteuttaa itseään ja tuntea itsensä vapaiksi. Tätä elämäntyyliä puolustamme myös tulevaisuudessa ja panostamme siihen, että Helsinki on iloinen, yllätyksellinen ja elämyksellinen kaupunki, joka henkii kansainvälisyyttä. Suuressa arvossa on syytä pitää taidetta ja kulttuuria ja vaalia niiden kukoistusta vaikean ajanjakson jälkeen sekä tunnistaa niiden merkitys vapaalle elämällemme.

Helsinki rakentuu yhteisölliselle kulttuurille, joka luo kaupunkiin ja eri kaupunginosiin eläväisyyttä, yllätyksellisyyttä ja uudenlaista vetovoimaa. Omaehtoinen kaupunkikulttuuri on vahvuutemme.

Nuorekas ja kestävästi kasvava Helsinki on elintärkeä koko ikääntyvälle Suomelle – niin taloudelle kuin tulevaisuuden uskolle.

Helsingin kasvu perustuu paitsi syntyvyyteen, myös siihen, että monet haluavat muuttaa Helsinkiin niin muualta Suomesta kuin ulkomailta. Helsingin päättäjien tehtävä on tehdä mahdolliseksi näiden toiveiden toteutuminen. Kaupungin päättäjät eivät luo muuttoliikettä, mutta voivat tehdä sen mahdolliseksi. Kasvun näkyvä ilmentymä on rakentaminen. Se perustuu pitkäjänteiseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun, joka mahdollistaa joka vuosi uusien asuntojen ja toimitilojen valmistumisen. Se mahdollistaa asukasmäärän kasvun, joka on edellytys myös kaupungin taloudellisten voimavarojen paranemiselle ja investoinneille, joilla luodaan toimivuutta, viihtyvyyttä ja kauneutta. Helsingin kasvu hyödyttää koko Suomea, mutta ennen kaikkea Helsinki on koti nykyisille ja tuleville helsinkiläisille. Kaupungin päättäjät eivät luo kaupunkilaisten hyvinvointia. Sen luovat kaupunkilaiset itse, omilla toimillaan ja yhteistyössä. Helsingin hienous on yhdessä olemisessa ja tekemisessä ja jokaisen vapaudessa elää juuri omaa elämäänsä. Helsinki on samalla Suomen suurin työnantaja, mikä tuo meille erityisen vastuun huolehtia hyvin henkilöstöstämme.

Kaupunki antaa ihmisille mahdollisuuden luoda pitkäjänteisesti elämänsä edellytyksiä ja kiinnittyä itselle mieluisiin ympäristöihin ja yhteisöihin. Menestyvä kaupunki myös muuttuu. Päättäjien tehtävä on ohjata muutosta tasapainoisesti niin, että uusien kaupunkilaisten on mahdollista tulla mukaan ja nykyisille helsinkiläisille tärkeä lähiluonto ja muu viihtyisyys eivät kärsi. Tavoittelemme vartin kaupunkia, jossa lähipalvelut löytyvät viidentoista minuutin kävelyn, pyöräilyn tai julkisen liikenteen matkan päästä.

Maailman muutokset ja kaupunkimme kehitystrendit edellyttävät meiltä tällä vuosikymmenellä kuitenkin erityistä viisautta ja vastuullisuutta. Kaksi isoa muutosta ovat ilmastonmuutos ja ikääntyminen. Ilmastokriisin torjuminen on ihmiskunnan yhteinen haaste, jonka puolesta haluamme Helsingin tekevän osuutensa ja mieluiten enemmän kuin oman osuutensa. Helsinki on jo päämäärätietoisesti toteuttanut edellisellä valtuustokaudella asetettua tavoitettaan hiilineutraaliudesta vuonna 2035. On hienoa, että olemme edenneet kohti tavoitetta ja nyt nostamme kunnianhimon tasoa.

Samalla tulee jatkaa sopeutumista ilmastonmuutoksen seurauksiin tavalla, jolla suojaamme helsinkiläisten elämänmuotoa, infrastruktuuria ja omaisuutta. Ilmastonmuutoksen ohessa on edennyt toinen maapallon ja luonnon rajallisuuden ilmentymä, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja lajien kato. Luonnon monimuotoisuus ja monipuolisuus ovat arvokkaita itsessään ja myös elintärkeitä ihmisten henkiselle ja fyysiselle terveydelle. Monimuotoisuuden taloudellinenkin merkitys on alettu tiedostaa paremmin.

Kaupungistuminen toimii luonnon kannalta myönteisenä voimana, koska kaupungeissa on helppo elää ilmaston ja ympäristön kannalta kestävää elämää. Siksi kaupungin päätöksissä on ajateltava niiden vaikutusta luontoon, niin lähellä kuin välillisten vaikutusten kautta kauempana. Helsingillä on esimerkiksi suuri vastuu Itämeren tilasta ja sen suojelusta, ja Helsinki voi vaikuttaa omien luonto- ja metsäalueidensa tilaan monimuotoisuutta tukevalla tavalla.

Toinen, Suomessa erityisen väkevä ilmiö on väestömme ikääntyminen ja huoltosuhteen muutos.

Eliniän piteneminen on tervetullutta ja lisää hyvän elämän mahdollisuuksia. Haluamme suomalaisten ja helsinkiläisten voivan ikääntyä arvokkaasti ja hyvistä elinvuosista nauttien.

Kun suomalaisten keskimääräiseen eliniän nousuun liittyy syntyvyyden aleneminen ja valtakunnallinen nuorten ikäluokkien pieneneminen, se luo julkistalouden haasteen, joka näkyy kestävyysvajeena eli kuntien ja valtion talouden ennakoituna heikkenemisenä. Työikäisen väestön osuuden pieneneminen heikentää verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymää, samalla kun hoiva- ja eläkemenot kasvavat.

Helsingillä ei ole ollut kestävyysvajetta, koska helsinkiläisten ja erityisesti lasten ja nuorten määrän ennustetaan kasvavan.

Ikääntyminen lisää kuitenkin painetta sille, että valtiovalta pyrkii ohjaamaan yhä suuremman osan Helsingissä syntyvistä verotuloista tulontasauksen kautta koko muun julkistalouden käyttöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus voi vaikuttaa samansuuntaisesti. Vaikutus ei näy vielä alkaneella valtuustokaudella, mutta voimistunee tällä vuosikymmenellä. Siksi Helsingin päättäjien on kyettävä lähivuosina väkevään edunvalvontaan valtiovallan suuntaan. Valtiovallan on huolehdittava lakisääteisten palvelujen rahoituksesta ja huomioitava suurkaupungin erityispiirteet. Ikääntyminen näkyy myös siinä, että joillekin kaupungin keskeisille palvelualoille on yhä vaikeampaa saada riittävästi henkilöstöä. Työvoimapula uhkaa erityisesti varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoa. Se on Helsingin päättäjien keskeinen haaste alkaneella vuosikymmenellä.

Sekä ikääntyminen että ilmastonmuutos haastavat Helsingin kaupungin taloutta. Velvollisuutemme kaupunkilaisia kohtaan on hakea toimintaamme taloudellista tehokkuutta niin, että saamme kaupunkilaisten verovaroilla enemmän hyötyä kaupunkilaisille. Myös toimintatapamme tarvitsevat kehittämistä ja uudistamista.

Kestävää kasvua kaikkien hyväksi 

Helsingin kestävän kasvun tulee hyödyttää jokaista helsinkiläistä. Kaikkialla on oltava hyviä kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, lähiliikuntapaikkoja sekä turvallisia ja hyvin suunniteltuja viihtyisiä ympäristöjä. Kaikkien on voitava tuntea itsensä helsinkiläisiksi, niin töissä, kouluissa, 6 puistoissa kuin taide-elämysten ja festivaalien parissa.

Helsingin elävä ja näkyvä kaksikielisyys – suomi sekä ruotsi – on osa kaupungin luonnetta ja vahvistaa siten kilpailukykyä, omaperäisyyttä sekä luo vahvat siteet muihin Pohjoismaihin ja niiden pääkaupunkeihin. Samalla kaupunkimme muuttuu kielellisesti yhä moninaisemmaksi. Kulttuurin näyttämöt muuttuvat. Helsinkiin on aina muutettu kaikkialta Suomesta ja Suomen ulkopuolelta. Tulevat vuosikymmenet tekevät kaupungistamme kansallisuuksien ja kielten suhteen moninaisemman kuin aikaisemmin. On tärkeää, että Helsinki on silloin hyvä ja viihtyisä kaikille ihmisille, synnyinpaikasta ja kielestä riippumatta.

Varhaiskasvatuksen ja koulun merkitys korostuu, kun Helsingin väestö kasvaa ja uudistuu. Varhaiskasvatus ja koulut ovat kestävästi kasvavan kaupungin kivijalka, sillä edellytykset hyvään elämään luodaan jo varhaisten vuosien aikana. Helsingissä on tarjottava erinomaista varhaiskasvatusta ja opetusta, kaikissa kaupunginosissa. Lasten ja nuorten määrä kasvaa, ja se edellyttää palvelujen laajentamista laadusta tinkimättä.

Myös Helsingissä mietimme sitä, miten luomme elinvoimaa kaikkialle kaupunkiin. Työn ja teknologian digitaalinen murros todennäköisesti vähentää perinteisen toimistotilan kysyntää. Toimistot ja toimitilat eivät häviä, mutta niiden kysyntä voi pienentyä ja joustavan tilankäytön tarve korostua. Samaan suuntaan on vaikuttanut koronapandemia, joka on toiminut valtavana etätyön kokeiluna. Näistä toimintatavoista osa jäänee pysyviksi. Monipaikkatyö vähentää liikkumisen tarvetta, mikä antaa enemmän väljyyttä elämään sekä ajan ja kaupunkitilan käyttöön. Näin voi olla enemmän tilaa niin autoilulle, pyöräilylle kuin kävelyllekin. Liikkumisen vallankumous etenee kaupungeissa kohti monipuolisuutta ja kaupunkitilan viisasta jakamista liikkumismuotojen kesken. Toisaalta liikkumattomuus on monen maan ja Suomenkin paheneva ongelma, jota voimme lieventää luomalla arkiliikkumiseen kannustavaa ympäristöä.

Toimitilojen tarpeen hitaampi kasvu merkitsee enemmän tilaa asumiselle ja luonto- ja puistoalueille. Meidän on kyettävä olemaan joustavia toimitilojen ja asuintilojen käytön suhteen.

Samalla joudumme miettimään sitä, miten perinteinen ydinkeskustamme ja uudet kaupunkikeskustat pitävät elinvoimansa. Kasvu tukee niitä kaikkia, kunhan viisas kaupunkisuunnittelu sen mahdollistaa. Suuremmassa kaupungissa on aina enemmän kävijöitä myös keskustassa ja keskustoissa.
 

Toivumme koronapandemiasta

Koronapandemia on ollut koettelemus myös helsinkiläisille. Se on runnellut helsinkiläisiä, Helsinkiä ja Helsingin taloutta erityisen pahasti. Kriisi on vaikuttanut voimakkaasti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin. Koululaiset ja opiskelijat eivät ole päässeet iloitsemaan yhdessäolosta ja oppimistulokset ovat todennäköisesti kärsineet. Mielenterveysongelmia on raportoitu enemmän ja monet sairaudet ovat jääneet hoitamatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta, opettajat, varhaiskasvattajat ja monet muutkin ammattiryhmät ovat joutuneet venymään todella lujille. Kulttuuriala, ravintolat ja tapahtuma-ala sekä niiden henkilöstö ovat olleet ahdingossa. Näitä ongelmia on määrätietoisesti hoidettava lähivuosina ja hyvinvointivelka on purettava.

Helsingin menneen kauden kaupunkistrategia, Maailman toimivin kaupunki, on erinomainen, eikä kaikkea siinä kerrottua tarvitse keksiä uudelleen. Mutta käsillä olevassa strategiassa käydään läpi sitä, miten meidän päättäjien on viisasta lähivuosina tukea kaupungin kehitystä ja millaisia uusia valintoja edessämme on. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ja odotuksiin perustuvassa markkinataloudessa on vaikeaa ja mahdotonta luodata lähimmän neljän vuoden toimintaa ilman että tarkastellaan koko vuosikymmenen ja vuosisadankin tarpeita. Siksi tässäkin esipuheessa on tarkasteltu pidemmän ajan muutostrendejä.

Esipuheessa kuvatuista lähtökohdista lähdemme tekemään Helsingistä parempaa ja hienompaa kaupunkia, jossa jokaisen on hyvä rakentaa haluamansa näköistä elämää ja toimivaa arkea. Tarvitsemme jokaisen panosta onnistuaksemme. Uskomme, että neljän vuoden päästä voimme olla jälleen entistä ylpeämpiä rakkaasta kotikaupungistamme.

Palaa sivun alkuun