Kasvu- ja elinvoimarahasto

Voit hakea rahoitusta, jos edustat kaupungin toimialaa toimialaa, keskushallintoa, tytäryhteisöä tai kaupunkikonsernin ulkopuolista toimijaa kuten korkeakoulua, yritystä tai rekisteröity yhdistystä.  

Kaupungin toimialojen toteuttamilla hankkeilla pitää olla toimialajohtajan hyväksyntä.

Keskushallinnon toteuttamilla hankkeilla tulee olla osaston johtajan tai liikelaitoksen toimitusjohtajan hyväksyntä. 

Kaupunkikonsernin tytäryhteisöillä tulee olla sitoutuminen kaupungin toimialalta tai keskushallinnosta.  

Kaupunkiorganisaation ulkopuolisilla toimijoilla (korkeakoulu, yritys tai rekisteröity yhdistys) tulee olla yhteistyökumppani Helsingin kaupungin toimialoilta tai keskushallinnosta. Hakijana täytät innovaatiorahaston hakemuksessa kohdan, josta ilmenee kaupunkiorganisaation sitoutuminen hankkeeseen. Yhteistyösitoumuksen antaneen kaupungin edustajan on varauduttava esittämään hanketta innovaatiorahaston arviointi- ja päätösprosessin yhteydessä.  

Kaikilla hankkeilla tulee olla säännöllisesti kokoontuva ohjausryhmä, jossa on vähintään yksi Helsingin kaupungin edustaja. 

Keskeisin rahoitushakemusten arviointiperuste on hankkeen kyky vahvistaa Helsingin elinkeino- ja osaamisperustaa. Rahoitus suunnataan tulevaisuuden elinkeinoperustaa ja kilpailukykyä luoviin kehitys-, innovaatio- ja kokeiluhankkeisiin sekä niihin liittyvien investointien rahoittamiseen.  

Rahoitettavien hankkeiden tulee: 

• mahdollistaa uuden markkinaehtoisen liiketoiminnan syntyminen 
• mahdollistaa uusien yrityksien, työpaikkojen, verotulon ja osaamisen syntyminen
• tukea Helsingin kaupunkistrategiaa

Rahoituksella voidaan myös mahdollistaa innovaatiotoimintaa ja uutta kasvuhakuista liiketoimintaa tukevia palveluita.  

Tavoitteena on, että innovaatiorahastosta rahoitetut hankkeet luovat mahdollisuuksia uusien, erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolähtöisten ratkaisujen syntymiselle  - kuten tuotteet, palvelut tai liiketoimintamallit - esimerkiksi kehittämällä innovaatioympäristöjä, luomalla kokeilualustoja ja edistämällä yrittäjyyttä ja kilpailukykyä ja että niillä on selkeä rooli osana laajempaa innovaatio- ja elinkeinopoliittista kokonaisuutta. 

Kasvu- ja elinvoimarahastosta ei rahoiteta hankkeita, joiden pääfokuksena on yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittäminen tai joiden voidaan katsoa olevan luonteeltaan kaupungin perustoimintaa.
 

Vastinrahoitus 

Kasvu- ja elinvoima rahaston rahoittamien hankkeiden ja aloitteiden tulee lähtökohtaisesti osoittaa budjetissaan vähintään 50% osuus vastinrahoitusta. Vastinrahoitus voi muodostua hakijan omasta rahallisesta panostuksesta, in kind -rahoituksesta (esim. työpanosta tai tilakuluja) ja/tai muualta saadusta rahoituksesta.

Alle 50% vastinrahoitusosuus voi olla mahdollinen seuraavien kriteerien puitteissa:

• hankkeen tai aloitteen uutuusarvon ja vaikuttavuuspotentiaalin Helsingin elinkeinoperustan luomiselle katsotaan olevan poikkeuksellisen merkittävä.

• hanke tai aloite uudistaa Helsingin kaupunkiorganisaation elinkeinoperustaa kehittäviä rakenteita tai palveluja ja hankkeella katsotaan olevan kaupungille erityisen suuri hyöty.

Kasvu ja elinvoimarahastosta rahoitetaan hankkeita tai aloitteita, joiden vaikuttavuuden arvioidaan olevan merkittävä, joiden toteutuskelpoisuus ja kypsyys voidaan todentaa ja joiden toteuttajatahot osoittavat hankkeelle riittävästi resursseja sekä osoittavat omaavansa kyvyn hallita hankkeen tai aloitteen kokonaisvaltaista toteutusta sekä siihen liittyviä mahdollisia riskejä. 

Rahoitushakemusten keskeisin arviointiperuste on hankkeen tai aloitteen kyky edistää Helsingin kasvua ja elinvoimaa. 

Tavoitteena on, että rahoitettavat hankkeet tai aloitteet:

• edistävät Helsingin vetovoimaa tai uusien yritysten, työpaikkojen, osaamisen tai kyvykkyyksien syntymistä.
• vahvistavat kaupunkia kestävänä liiketoiminnan kasvualustana tai kaupunkiorganisaatiota uusien avausten mahdollistajana. 
• kehittävät kilpailukykyisiä ja vetovoimaisia innovaatio- ja liiketoimintaympäristöjä tai kannustavat yrittäjyyteen, edistävät yrityslähtöisten ratkaisujen syntymistä tai kasvuhakuista liiketoimintaa. 
   

Arvioinnissa huomioidaan myös:

• hankkeen tai aloitteen toteutettavuus ja vaikuttavuuspotentiaali
• aloitteen hankkeen tuoma hyöty suhteessa haettuun rahoitukseen 

Kasvu ja elinkeinorahaston vuoden 2026 hankehaku aukeaa toukokuussa. 

Kaupunginhallituksen elinkeinojaoston esityslistat ja päätösdokumentit löytyvät Päätökset-palvelusta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). 

Innovaatiorahasto järjestää hakuaikoina infotilaisuuksia, joissa tarjotaan lisätietoa innovaatiorahaston rahoituksesta ja sen hakemisesta. Tapahtumat järjestetään hybriditapahtumina. 

Hakuinfotilaisuuksien ajankohdat ilmoitetaan näillä sivuilla, kun seuraavan hankehaun ajankohta on julkaistu. 
 

Hankehakemuslomake tulee saataville, kun seuraava haku aukeaa. 

Hakemuksia voit jättää suomen ja ruotsin kielen lisäksi myös englanniksi, mutta hakemuksessa pitää olla tiivistelmä jommallakummalla kotimaisella kielellä. Päätösvalmistelussa käytetään kotimaisia kieliä. 

Rahaston käytöstä ja rahoituksen myöntämisestä päättää  kaupunginhallituksen elinkeinojaosto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Elinkeinojaosto on määritellyt  innovaatiorahaston käytön periaatteet (pdf) kokouksessaan 8.11.2021 ja noudattaa niitä  Kaupungin kirjanpidollisten rahastojen sekä lahjoitusrahastojen sääntöjen (pdf) (sivu 6) mukaisesti.

Innovaatiorahastosta voidaan myöntää hankkeille joko täysimääräinen kokonaisrahoitus tai osittainen vastinrahoitus tukemaan hankkeen mahdollista muuta rahoitusta. Rahaston varoja myönnetään lähtökohtaisesti 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta niitä voidaan sitoa useammalle vuodelle. 

Kaupungin ulkopuolisille toimijoille myönnetty hankerahoitus maksetaan pääsääntöisesti etukäteen vuodeksi kerrallaan. 

Kaupungin sisäisille hankkeille avataan projektirakenneosa kaupungin keskitettyjen määrärahojen yhteyteen, johon hankerahoitus varataan kalenterivuosittain hankkeen käyttöön. Hankkeiden rahoituspäätökset voivat olla ehdollisia ja edellyttää esimerkiksi, että hankkeen muu rahoitus varmistuu.

Kaupungin yrityksille tai muille taloudellista toimintaa harjoittaville yksiköille myönnetty tuki kuuluu EU:n valtiontukisääntelyn piiriin. Näin ollen innovaatiorahastosta yrityksille suunnatut tuet myönnetään pääsääntöisesti de minimis -tukena eli vähämerkityksisenä tukena. Katso  TEM:n opas de minimis -tuista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Kaikkien rahoitusta hakevien toimijoiden kohdalla noudatetaan seuraavaa menettelyä: Jos hanke ei ole käynnistynyt kuuden (6) kuukauden kuluessa rahoituspäätöksestä, päätös raukeaa ja mahdolliset innovaatiorahastosta maksetut rahat on palautettava.

Rahoituksen saajan on sitouduttava osoittamaan hakemuksessa ilmoittamansa omarahoitusosuus hankkeelle. Mikäli rahoituksen saaja ei ole toteuttanut rahoituspäätöksen mukaista hankesuunnitelmaa ja/tai noudattanut rahoituspäätöksen muita ehtoja, myönnetty tuki voidaan periä takaisin osittain tai kokonaisuudessaan. Myös EU:n valtiontukisääntelyn vastainen rahoitus voi tulla perittäväksi takaisin tuen saajalta.

Innovaatiorahaston rahoitusta saaneilla hankkeilla pitää olla erillinen hankekirjanpito. Yli 12 kuukautta kestävistä hankkeista pitää toimittaa väliraportit kerran vuodessa innovaatiorahaston väliraporttilomakkeella.

Väliraporttilomake (doc)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Lyhyempikestoisista hankkeista ei tarvitse toimittaa väliraporttia, jos hanke etenee suunnitellusti. Raportoinnin perusteella kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää jatkorahoituksesta ja määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksista.

Hankkeiden päätyttyä rahoituksen saajan pitää toimittaa loppuraportti ja taloudellinen loppuselvitys kuukauden (ennen vuotta 2022 rahoituspäätöksen saaneilla hankkeilla on 6 kk) sisällä loppuraportointilomakkeella, ellei muusta sovita. Loppuraportissa tulee arvioida hankkeen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta suhteessa saatuun avustukseen. Rahoituksen saajana sitoudut myös käymään loppukeskustelun rahoittajan kanssa erikseen sovittavana ajankohtana.

Loppuraportointilomake (doc)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Rahoitukseltaan huomattavan suurien hankkeiden osalta innovaatiorahasto voi edellyttää ulkopuolisen arvioinnin toteuttamista hankkeen loppuraportin yhteydessä. Lisäksi kaupunki voi riskiarvioinnin perusteella edellyttää normaalin talousraportoinnin lisäksi tilintarkastuksen suorittamista.

Rahoitusta saavien yritysten ja yhdistysten pitää noudattaa hankkeisiin liittyvissä hankinnoissa hankintalakia (1397/2016) silloin, kun hankinnan tekijä saa hankinnan tekemistä varten julkista tukea yli 50 prosenttia.

Hankintayksiköiden kuten kuntien ja valtion viranomaisten, yliopistojen ja hankintalain tarkoittamien julkisoikeudellisten laitosten pitää noudattaa hankintalainsäädäntöä rahoitusosuudesta riippumatta. 

Hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät hankinnat (kuten pienhankinnat) pitää toteuttaa kokonaistaloudellisesti tehokkaasti ja kilpailumahdollisuudet hyödyntäen. Hankintoja ei pidä maksaa innovaatiorahaston varoilla siltä osin, kun ne oleellisesti ylittävät markkinahinnan eikä tähän ole erityisperustetta. Hankkeeseen sisältyvien ostopalveluiden pitää olla kohtuullisessa suhteessa kokonaisrahoitukseen, ellei ostopalvelujen laajuudelle ole erityisperusteita.

Hankkeisiin kuuluvat mahdolliset matkat pitää tehdä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista, ottaen huomioon matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtävien tarkoituksenmukaisen ja turvallisen suorittamisen.

Matkan kokonaiskustannuksia arvosteltaessa pitää huomioida:

• Matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha-, majoittumis- tai hotellikorvaus
• Työntekijän mahdollinen matka-ajan palkka tai virkamiehen matkapäiväkorvaus ja muut matkakustannusten korvaukset
• Kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö. Matkoista ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi tullut maksettavaksi, jos matka olisi tehty hankkeelle edullisimmalla tavalla.