Työmarkkinat jatkuvassa muutoksessa

Työllisyystilanne paranee viiveellä

Helsingin työllisyystilanne heikkeni keväästä 2023 alkaen. Vuoden 2026 syksyllä työttömyysaste oli noussut 13,4 prosenttiin. Samalla pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt kokonaistyöttömyyttä enemmän. Tilanteen taustalla on ollut ensisijaisesti heikko suhdannetilanne. Työttömyyden alueelliset erot Helsingin sisällä ovat suuria ja kasvaneet.

Vaikka talous on elpynyt vuonna 2026 työllisyys reagoi talouden käänteeseen viiveellä. Työllisten määrä on kääntynyt varovaiseen kasvuun vuoden 2026 aikana sekä koko Suomessa että Helsingissä. Toimialoittain tilanne on jakautunut: toisilla toimialoilla työllisten määrä on kasvanut, toisilla vähentynyt. Ammattiryhmistä varsinkin useiden erityisasiantuntija-ammattien ja rakennusalan työntekijöiden työllisyys kärsi laskusuhdanteesta. Avoimien työpaikkojen määrä kääntyi kasvuun vuoden 2026 toisella vuosineljänneksellä.

Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuodesta 2019 ja kasvu jatkuu edelleen. Vuoden 2026 syksyllä kaikista työttömistä lähes joka toisella työttömyys on kestänyt vähintään vuoden. Pitkäaikaistyöttömistä yli puolella työttömyys on kestänyt yli kaksi vuotta ja joka kolmannella yli kolme vuotta. Pitkäaikaistyöttömät ovat keskimääräistä vanhempia ja heitä on eniten yli 55-vuotiaissa.

Pitkäaikaistyöttömyys lisää huono-osaisuutta ja riskiä ajautua kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Yksilölle aiheutuvien kielteisten vaikutusten ohella pitkäaikaistyöttömyys lisää yhteiskunnalle koituvia kuluja mm. sote-palveluiden ja työttömyysturvakustannusten kautta. Kunta maksaa työttömyysturvasta sitä suuremman osan, mitä kauemmin henkilö on ollut työttömänä. Kuntien rahoitusosuus työttömyysturvamaksuista on kasvanut entisestään vuoden 2025 alusta alkaen.

Osa-aikatyötä tehdään aiempaa enemmän

Joka viides helsinkiläinen palkansaaja työskentelee osa-aikaisesti, yleisimmin naiset, nuoret ja ulkomaalaistaustaiset. Osa-aikaisten työllisten määrä kasvoi 2010–2023 yli 50 prosenttia eli yli 20 000 henkilöllä. Samaan aikaan kokoaikaisten palkansaajien määrä kasvoi 8 prosenttia (18 000 henkilöä). Viime vuosien aikana osa-aikatyötä tekevien määrä on kääntynyt kuitenkin laskuun koko maassa.

Osa-aikatyön lisääntymisessä on myönteisiä ja kielteisiä piirteitä. Palkansaajat voivat sovittaa työn ja oman elämäntilanteensa sekä työkykynsä paremmin yhteen. Osa-aikatyö voi myös houkutella ammattilaisia työvoimapulasta kärsiville aloille. Osa-aikatyö ei kuitenkaan aina tuo riittävää toimeentuloa, mikä voi lisätä työssäkäyvien köyhyyttä. Useampi kuin joka viides tekee osa-aikatyötä tahtomattaan. Ulkomaalaistaustaisista jopa puolet on osa-aikatyössä siksi, ettei kokoaikaista työtä ole tarjolla.

Työvoimapula on hellittänyt laskusuhdanteen aikana

Kova pula osaavasta työvoimasta vaivasi Helsingissä erityisesti sote-aloja sekä koulutusta muutama vuosi sitten. Työvoimapulaa on edelleen muun muassa varhaiskasvatuksen opettajien ammatissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla työvoimaa on kuitenkin ollut paremmin tarjolla vuonna 2026. Tulevalla vuosikymmenellä palvelutarve kasvaa merkittävästi työvoimapula-aloilla väestönkasvun ja väestön ikääntymisen myötä.

Työvoimapulan syitä ovat väestön ikääntyminen ja työmarkkinoille tulevien ikäluokkien pieneneminen, alueellinen ja/tai ammatillinen kohtaamattomuus, tai itse ammattiin liittyvät tekijät, kuten työn kuormittavuus, työolot tai palkkaus. Ongelmaksi voi muodostua myös työntekijän työkykyyn liittyvät tekijät.

Helsingin työikäinen väestö on keskimäärin korkeasti koulutettua

Helsingin työvoima on Suomen mittakaavassa korkeasti koulutettua. Erityisesti ylemmän korkea-asteen tai tutkija-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Helsingissä selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (30 % vs. 18 %). Tämä tukee työvoiman saatavuutta erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Samalla Helsingissä on kuitenkin myös hieman muuta maata suurempi osuus niitä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Helsingin sisällä alueiden väliset erot väestön koulutustasossa ovat suuria. Koulutustaso on viime vuosina noussut Helsingissä, mutta muutoksen voimakkuus vaihtelee ikäluokittain ja alueittain. Maahanmuuton yleistyttyä koulutustason kehityksen luotettavaa seurantaa vaikeuttaa se, ettei kaikkien maahan muuttaneiden tutkinnoista ole rekistereissä tietoa.

Työllisyyspalveluliikelaitos järjestää työvoimapalvelut

Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille vuoden 2025 alussa. Helsingin palveluista vastaa Helsingin työllisyyspalvelut, joka huolehtii julkisten työvoimapalveluiden tuottamisesta ja kaupungin työllisyyden edistämisestä. Se järjestää myös työikäisten kotoutumista edistäviä palveluita maahan muuttaneille työnhakijoille.

Lähteet

Ahtiainen 2023, Myönteisiä muutoksia ja kyydistä jääneitä – Helsingin alueiden kehitys väestön koulutusrakenteen valossa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

KEHA-keskus, Työnvälitystilasto Työttömät työnhakijat eri ryhmissä, palveluissa olevat ja avoimet työpaikat kuukauden lopussa muuttujina Alue, Kuukausi ja Tiedot. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Salorinne 2026, Työttömyyden alueelliset erot kasvaneet Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Salorinne 2023, Osa-​aikaiset työsuhteet Helsingissä ja Suomessa 2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

UKK-instituutti 2023, Työntekijöiden heikkenevä fyysinen kunto haastaa työurat ja talouden(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Väestön koulutusrakenne(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)