Helsinkiläisten hyvinvoinnissa ja terveydessä myös haasteita

Helsinkiläiset voivat pääosin hyvin, mutta haasteitakin on. Väestörakenteen muutokset vaikeuttavat palvelujen tuotantoa, siksi ennaltaehkäisylle on aiempaa suurempi tarve.

Tällä sivulla

Nuoria henkilöitä pelaamassa koripalloa keskustakirjasto Oodin edustalla.
Kuva: Vesa Laitinen

Näkymä muutokseen

  • Missä olemme nyt?

    Helsinkiläiset voivat keskimäärin varsin hyvin. Lasten ja nuorten tyytyväisyys elämään, koettu terveys ja etenkin tyttöjen mielen hyvinvointi ovat kuitenkin heikentyneet. Huumeiden käyttö on yleistynyt ja etenkin nuorten aikuisten huumekuolleisuus lisääntynyt. Ikääntyneiden määrän kasvu on lisännyt muistisairaiden osuutta väestössä.

  • Mitä on näköpiirissä?

    Yhä useampi nuori tarvitsee mielen hyvinvoinnin tukea. Huumeiden käytön ja yliannostusten määrä lisääntyy, jos käytön lisääntyminen jatkuu. 85 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Seurauksena on muistisairauksien ja monisairastavuuden yleistyminen, mikä puolestaan haastaa palvelujärjestelmää. Liikkumattomuus on yhteydessä moniin sairauksiin ja lisää toimintarajoitteiden riskiä tulevaisuudessa. Ennaltaehkäisevien palveluiden tarve lisääntyy kaikissa ikäryhmissä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on eroja erityisesti sukupuolen mukaan

Suuri osa helsinkiläislapsista ja -nuorista on tyytyväisiä elämäänsä [1] ja kokee terveytensä hyväksi. Tilanne on kuitenkin heikentynyt kymmenen vuoden takaiseen verrattuna [2]. Koettu mielen hyvinvointi on huonontunut varsinkin tytöillä. Nuorten hyvinvoinnissa on merkittäviä eroja sukupuolten ja eri sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden välillä [3]. Pojat kokevat hyvinvointinsa ja terveytensä pääsääntöisesti paremmaksi kuin tytöt. Perheen sosioekonomisen taustan merkitys näkyy esimerkiksi harrastamisessa, tyytyväisyydessä elämään, kasvuympäristön turvallisuudessa ja mielen hyvinvoinnissa.

Koetun hyvinvoinnin ongelmat kasautuvat. Viidenneksellä nuorista esiintyy epäsäännöllisyyttä arkirytmissä [4]. Tämä on yleisempää tytöillä ja perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi kokevilla. Joka kymmenennellä nuorella on päihteiden huolestuttavaa yhteiskäyttöä. Lasten ja nuorten liikkuminen on yleistynyt jonkin verran. Väestöryhmittäiset liikkumisen erot ovat kuitenkin kasvaneet. Osa kokee yksinäisyyttä tai heikkoa osallisuutta [5].

Osa lapsista ja nuorista kokee perheolot vaikeiksi. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut. Yleisimpiä syitä ovat lasten kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö, koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet ja lapsen oma lain vastainen toiminta. Lähisuhdeväkivallasta johtuvat ilmoitukset ovat lisääntyneet. Kodin ulkopuolisissa sijoituksissa korostuvat tytöillä psyykkinen terveydentila ja pojilla käyttäytymisen ongelmat. Lastensuojelulaitokset eivät kykene yksin vastaamaan vaikeasti traumatisoituneiden lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeeseen.

Työikäisten ja ikääntyneiden hyvinvoinnissa ja terveydessä vaihtelevia haasteita

Työikäisten ja ikääntyneiden helsinkiläisten terveydentila, elämänlaatu ja elintavat ovat maan keskiarvoa parempia. Joka toinen liikkuu kuitenkin hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta liian vähän. Elinajanodote on suunnilleen sama kuin koko Suomessa. Useimmat kansantaudit ovat kuitenkin selvästi harvinaisempia [6] [7].

Mielen hyvinvoinnin ja päihteiden käytön osalta tilanne on muuta maata huonompi [8]. Alkoholin ongelmakäyttö on pitkään ollut muuta maata yleisempää. Helsingissä alkoholisairastavuus on lisääntynyt ja erityisesti naisten kohdalla ohittanut koko maan tason [7]. Alkoholikuolleisuuden väheneminen on ollut 2018 jälkeen aiempaa hitaampaa [9]. Huumeiden käytön lisääntyminen haastaa erityisesti pääkaupunkiseutua. Helsingissä etenkin nuorten aikuisten huumausainekuolleisuus on lisääntynyt [10]. Myös uusien huumausaineiden tulo markkinoille lisää sekä päihteitä käyttävien että heidän läheistensä huono-osaisuutta.

Helsingin ikääntynyt väestö kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti. Samalla myös esimerkiksi muistisairaiden ja vieraskielisten ikääntyneiden määrän ennakoidaan kasvavan huomattavasti. Väestörakenteen muutos lisää ikääntyneille suunnattujen ja ei-digitaalisten palvelujen tarvetta. 65 vuotta täyttäneiden joukossa sähköisesti asioivien osuus vähenee asteittain iän myötä ja digitaalisista palveluista syrjäytymisen riski on suuri [11].

Ikääntyneistä lähes 60 prosenttia asuu yksin. Vaikka yksin asuminen ei itsessään tarkoita heikentynyttä hyvinvointia, se lisää sosiaalisen eristäytymisen ja yksinäisyyden riskiä. Noin joka kymmenes ikääntynyt kokee itsensä yksinäiseksi [12]. Osallisuuden lisäämiseen ja yksinäisyyden lieventämiseen kohdennettua toimintaa tarvitaan lisää kasvavalle ikääntyneelle väestölle. Haasteena on tällä hetkellä muun muassa se, että järjestötoiminnan ja kulttuurin rahoituksen leikkaukset vähentävät ennaltaehkäisevää toimintaa. 
 

Lähteet

  1. Määttä 2023, Kouluterveyskysely 2023 – Helsinkiläislasten ja -nuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus (pdf)
  2. Högnabba & Määttä 2024, Stadin HYTE-barometri 2024. Vuosittainen hyvinvointikertomus (pdf)
  3. Määttä 2025, Helsinkiläisnuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – sukupuoli ja perheen koettu taloudellinen tilanne tärkeimpiä selittäviä tekijöitä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  4. Määttä 2023, Viidenneksellä Helsingin 8.–9.-luokkalaisista on epäterveelliset elintavat – tarkastelussa uni, liikkuminen ja ravitsemus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  5. Erjansola & Renvik 2024, Osattomista osallisiksi? Helsinkiläisnuorten osallisuuden kokemusta haastavia ja sitä tukevia tekijöitä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  6. Mäki 2026, Yleisimmät kansantaudit aiempaa harvinaisempia Helsingissä – kaupungin sisäiset alue-​erot sairastavuudessa kuitenkin suuret(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  7. HUS Perusterveydenhuollon yksikkö, Hyte-työ: HUS Hyte-raportti 2025. Hyvinvointi ja terveys Uudellamaalla 2025.
  8. Mäki 2026, Päihdetilanne on kehittynyt Helsingissä osin hyvään, osin huonoon suuntaan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  9. Mäki 2020, Alkoholikuolleisuuden pieneneminen pysähtyi Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  10. Mäki 2023, Kuolleisuus huumausaineisiin on kasvanut Helsingissä ja koko maassa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  11. Hirvonen 2026, Digitaalinen syrjäytyminen Helsingissä - isoin riski matalasti koulutetuilla iäkkäillä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  12. Sulander ym. 2026, Ikääntyneiden helsinkiläisten yksinäisyys ja sen yhteydet hyvinvointiin ja terveyteen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Telia ACE Widget Neuvonta FI