Tavoite: Tapahtumilla on merkittävä rooli Helsingin viihtyisyyden, elinvoiman ja vetovoimaisuuden rakentamisessa
Helsingissä oli vuoden 2022 lopussa yli 90 000 luovan alan työpaikkaa, mikä vastaa lähes viidennestä kaikista Helsingin työpaikoista. Koko maan tasolla luovien alojen työpaikkaosuus on selvästi pienempi, alle kymmenen prosenttia. Koko maan luovien alojen työpaikoista lähes 40 prosenttia sijoittuu Helsinkiin ja yli puolet pääkaupunkiseudulle.
Luoville aloille sijoittuvien työpaikkojen määrä kasvoi vuoden 2022 aikana. Helsingissä luovien alojen työpaikkamäärä kasvoi selvästi muuta pääkaupunkiseutua ja myös muuta maata enemmän: Helsingissä työpaikkamäärä kasvoi 7,4 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 4,3 prosenttia ja koko maan tasolla 3,1 prosenttia.
Kaavio kuvaa luovien alojen työpaikkojen määrää Helsingissä. Lähtötilanteessa vuonna 2021 työpaikkoja oli 84 126.
Tavoite: Edellytykset liikkuvaan elämään kohenevat niin, että kaupunkilaisten terveys paranee
Valtaosa yli 10-vuotiaista helsinkiläisistä liikkuu terveytensä näkökulmasta riittämättömästi ja viettää yli puolet valveillaolostaan istuen tai makuulla. Suosituksiin peilaten riittävästi liikkuvien osuus pienenee vanhemmissa ikäryhmissä. Myös koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden kohdalla liikkumisen määrä vähenee iän myötä.
Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa edellytykset liikkuvaan elämään kohenevat niin, että kaupunkilaisten terveys paranee. Jokaista helsinkiläistä ikään katsomatta kannustetaan liikkumaan matalalla kynnyksellä.
Helsingissä kiinnitetään huomiota matalan kynnyksen liikkumisen mahdollistaviin elementteihin kaupunkitilassa, kuten saavutettavaan lähiluontoon ja reitteihin, kuntoportaisiin, ulkokuntosaleihin sekä penkkeihin ja laitureihin. Liikuntapaikkarakentamista lisätään painottaen tilojen avointa ja tehokasta käyttöä.
Helsinkiläisten liikkumista edistetään osana hyvinvointivointisuunnitelmaa kohdentaen tavoitteita ja toimenpiteitä erityisesti vähiten liikkuviin kaupunkilaisryhmiin. Toimenpiteissä keskitytään tavoittavuudeltaan tärkeimpiin palveluihin ja kaupunkilaiskohtaamisiin. Liikkumista edistetään jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä, koulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa. Liikkumisen puheeksi oton menetelmiä ja työkaluja kehitetään laajasti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaupungin työntekijöiden työ- ja mielenhyvinvointia vahvistetaan liikkumismahdollisuuksia lisäten. Liikkumisen asemaa vahvistetaan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden hoivakulttuurissa liikkumissopimuksen avulla, ja Ikääntyneiden liikuntaa lisätään yhteistyössä kaupunkitoimijoiden, järjestöjen ja yritysten kesken. Kaikenikäisten kaupunkilaisten tietoisuutta Helsingin liikunta- ja liikkumismahdollisuuksista parannetaan.
Vähintään tunnin päivässä liikkuvien lasten ja nuorten määrä on kasvanut hieman vuosien 2019-2021 välillä ammatillisessa koulutuksessa olevia lukuun ottamatta. Pojat liikkuvat tyttöjä useammin vähintään tunnin päivässä, ja ero tyttöjen ja poikien välillä on kasvanut vuosina 2019 ja 2021 tehtyjen kyselyjen välillä.
Kaaviot kuvaavat suositusten mukaan riittävästi liikkuvien osuutta ikäluokittain Helsingissä ja vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuutta. Riittävästi liikkuvien osuutta voi tarkastella eri ikäluokissa, alkaen 20-vuotiasta jatkuen yli 80-vuotiaisiin. Vuonna 2021 kaikissa ikäluokissa osuus oli alle 50 prosenttia. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuutta tarkastellaan eri-ikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden kohdalla sekä sukupuolittain tarkasteltuna.