Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Strategiakaudella 2021–2025 kunta-Helsinki pystyi rahoittamaan investointinsa lähes kokonaan tulorahoituksella. Sote-uudistuksen vaikutukset kaupungin verorahoitukseen ovat kuitenkin merkittäviä ja tulevat näkyviin seuraavina vuosina. Helsingin vuoden 2025 tulorahoitusprosentti oli Suomen 21 suurimman kaupungin keskimääräisellä tasolla.
-
Mitä on näköpiirissä?
Kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla kunta-Helsingin vuosikatteen arvioidaan heikkenevän selvästi viime vuosien tasosta. Oletettu lasku johtuu sote-uudistuksesta ja kustannusten kasvusta, jota ei voida kokonaan tasapainottaa tuloilla.
Helsingin taloutta on hoidettu vastuullisesti
Helsingin kaupungin taloudenpito jakautuu kahteen kokonaisuuteen. Sote-uudistuksen myötä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimia rahoittaa valtio. Helsingin kaupunki puolestaan muodostaa kunta-Helsingin, joka sisältää kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kaupunkiympäristön toimialat, samoin kuin keskushallinnon ja liikelaitokset. Kunta-Helsingin on rahoitettava vero- ja muilla tuloillaan palvelujen kustannukset sekä myös investointinsa.
Investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella 62 prosenttia vuonna 2025, tunnusluku heikkeni edellisten vuosien tasosta. Helsingin vuoden 2025 tulorahoitusprosentti oli Suomen 21 suurimman kaupungin, C21-kaupunkien keskimääräisellä tasolla. Vuonna 2025 kaupungin pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 46,1 miljoonaa euroa. Uusia pitkäaikaisia lainoja ei nostettu. Helsingin kaupungin (kunta-Helsinki ja sotepe-toimiala yhteensä) lainakanta oli vuoden lopulla 806,4 miljoonaa euroa.
Kaupunki investoi myös tulevina vuosina
Kunta-Helsingin investointimenot vuonna 2027 ovat yhteensä 1 245,9 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudella vuonna 2028 kunta-Helsingin investointimenot ovat noin 1 137,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2029 arviolta 1 089,6 miljoonaa euroa.
Kaupungin investointiohjelman lisäksi kaupunki toteuttaa mittavia joukkoliikenne- ja toimitilainvestointeja tytäryhteisöjen taseisiin, joiden toiminnan kaupunki pääosin rahoittaa. Investoinnit rahoitetaan kaupungin takaamilla lainoilla. Kaupungin takausvastuiden kasvu tulee jatkumaan seuraavina vuosina voimakkaana Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n raidehankkeiden, Varikko-kiinteistöt Oy:n hankkeiden sekä muun muassa Helsingin toimitilat Oy:n koulu- ja hyvinvointi-keskushankkeiden toteutuksen edetessä.
Kaupungin verorahoitteiset vastuut, eli kaupungin lainakanta, pitkäaikaiset vuokrasopimukset sekä verorahoitteisille tytäryhteisöille annetut lainojen takaukset olivat vuoden 2025 tilanteessa 2,8 miljardia euroa (4 455 euroa per asukas). Talousarvion 2027 investointiohjelman, nykyisten ja tiedossa olevien vuokrahankkeiden sekä verorahoitteisissa tytäryhteisöissä seuraavien 10 vuoden aikana tehtävien investointien lainantakaukset nostavat kaupungin verorahoitteiset vastuut lähes 6,4 miljardin euron (8 247 euroa per asukas) tasolle vuonna 2035.
Kaupunkistrategian 2025–2029 mukaan kaupungin kokonaisvastuiden (lainakanta, takaukset sekä pitkäaikaiset vuokrasopimukset) tulevaa kehitystä sekä kaupungin rahoitusaseman kestävyyttä arvioidaan vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä sekä suurten investointihankkeiden käynnistämisestä ja ajoituksesta päätettäessä. Strategian mukaisesti vastuiden kasvu tulee saada matalammalle uralle niin, että suunnitelmakaudella asukaskohtaisten vastuiden kasvu pysähtyy. Talousarvion 2027 investointiohjelman, yhtiöhankkeiden ja vuokratilojen mukaisten vastuiden kasvu pysähtyy vuonna 2032 noin 8 200 euroa/asukas tasolle.
Taloudelliset haasteet lisääntyvät lähivuosina
Kunta-Helsingin vuosikate laskee vuoden 2025 toteuman 539 miljoonan euron tasosta 459 miljoonaan euroon vuonna 2026 (TA) ja laskee siitä edelleen hieman vuodelle 2027 noin 426 miljoonan euron tasoon.
Vuosikatteen lasku vuonna 2026 johtuu korkeasta toimintamenojen kasvusta, toimintatuottojen hitaasta kasvusta sekä vain maltillisesta verotulojen kasvusta. Vuodelle 2027 verotulojen kasvu yltää 4,0 prosentin tasolle, mutta menojen kasvaessa samaan aikaan vauhdikkaasti, ei vuosikate pääse paranemaan vuoden 2026 tasosta.
Vuosikate pysyy taloussuunnitelmavuosina keskimäärin jonkin verran yli 450 miljoonan euron tasolla, mutta arvio sisältää epävarmuutta tulevan työllisyys- ja verotulokehityksen, työttömyysetuuksien maksuvastuun kehityksen sekä valtionosuuksiin kohdistuvan valtakunnallisen leikkauspaineen takia.
Valtakunnalliset tavoitteet julkisen talouden alijäämän pienentämisestä voi heikentää kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusta. Valtio on toteuttanut mm. Helsingin sotepe-toimialan valtionrahoituksen siirtymätasauksen kertaluontoisia leikkauksia valtiontalouden säästöjen toteuttamiseksi. Vähennys on koskenut käytännössä vain Helsinkiä ja heikentänyt olennaisesti rahoitusmallin kannustavuutta ja ennakoitavuutta.