Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Päättyneellä strategiakaudella 2021–2025 kunta-Helsinki on pystynyt rahoittamaan investointinsa lähes kokonaan tulorahoituksella. Sote-uudistuksen vaikutukset kaupungin verorahoitukseen ovat kuitenkin merkittäviä ja tulevat näkyviin seuraavina vuosina.
-
Mitä on näköpiirissä?
Kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla kunta-Helsingin vuosikatteen arvioidaan heikkenevän selvästi viime vuosien tasosta. Oletettu lasku johtuu sote-uudistuksesta ja kustannusten kasvusta, jota ei voida kokonaan tasapainottaa tuloilla.
Helsingin taloutta on hoidettu vastuullisesti
Helsingin kaupungin taloudenpito jakautuu kahteen kokonaisuuteen. Sote-uudistuksen myötä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimia rahoittaa valtio. Helsingin kaupunki puolestaan muodostaa kunta-Helsingin, joka sisältää kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kaupunkiympäristön toimialat, samoin kuin keskushallinnon ja liikelaitokset. Kunta-Helsingin on rahoitettava vero- ja muilla tuloillaan palvelujen kustannukset sekä myös investointinsa.
Kaupungin investointien tulorahoitusprosentti oli 97 prosenttia vuonna 2022, 99 prosenttia seuraavana vuonna ja 88 prosenttia vuonna 2024. Investointien tulorahoitusprosentti ilmaisee, kuinka suuri osa investointien menoista on katettu kunnan omalla tulorahoituksella, kuten verotuloilla ja valtionosuuksilla, ilman velanottoa. Vaikka osuus on hieman laskenut, investoinnit on silti pystytty rahoittamaan lähes kokonaan tulorahoituksella. Helsingin vuoden 2024 tulorahoitusprosentti on samalla tasolla kuin Suomen 21 suurimmassa kaupungissa keskimäärin.
Vuonna 2024 kaupungin pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 41,5 miljoonaa euroa. Uusia pitkäaikaisia lainoja ei nostettu. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan ja kunta-Helsingin yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopulla noin 850 miljoonaa euroa.
Kaupunki investoi myös tulevina vuosina
Kunta-Helsingin investointimenot ovat vuonna 2026 yli miljardi euroa. Valtaosa summasta, 944,4 miljoonaa euroa, kostuu toimialojen investoinneista, ja loput pääasiassa liikelaitosten investoinneista. Suunnitelmien mukaan investointimenot kasvavat maltillisesti vuosina 2027 ja 2028.
Kaupungin vuoden 2026 talousarviossa esitetyn investointiohjelman mukaan investointeja suunnitellaan tehtävän kymmenen vuoden aikana keskimäärin lähes miljardilla eurolla vuodessa. Kaupungin investointiohjelman lisäksi kaupunki toteuttaa mittavia joukkoliikenne- ja toimitilainvestointeja konserniin kuuluvien yhteisöjen kautta. Nämä investoinnit rahoitetaan kaupungin takaamilla lainoilla. Kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti taloussuunnitelman kokonaisinvestoinnit on mitoitettu siten, että turvaamme samaan aikaan kaupungin talouden kestävyyden sekä velan ja vastuiden tason maltillisuuden pitkällä aikavälillä. Investointiohjelma hillitsee kaupungin verorahoitteisten vastuiden kasvua aikaisempaan nähden.
Investointiohjelman toteuttaminen ja rahoittaminen epävarmassa taloudellisessa toimintaympäristössä muodostaa kuitenkin riskin kaupungin taloudelliselle kestävyydelle. Yleiseen talouskehitykseen liittyvien riskien lisäksi myös kaupungin kokonaisvastuiden (lainakanta, takaukset sekä pitkäaikaiset vuokrasopimukset) tulevaa kehitystä sekä kaupungin rahoitusaseman kestävyyttä tulee arvioida huolellisesti vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä sekä suurten investointihankkeiden käynnistämisestä ja ajoituksesta päätettäessä. Kaupungin kokonaisvastuiden kehityksestä raportoidaan osana talousarviota ja tilinpäätöstä.
Taloudelliset haasteet lisääntyvät lähivuosina
Kunta-Helsingin vuosikate laskee vuoden 2024 toteuman 715,6 miljoonan euron tasosta ennusteen mukaan 399 miljoonaan euroon vuonna 2025 ja nousee hieman vuodelle 2026 noin 460 miljoonan euron tasoon. Kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla kunta-Helsingin vuosikatteen arvioidaan heikkenevän merkittävästi edellisten vuosien tasosta. Arvio on kuitenkin epävarma. Epävarmuutta liittyy tulevaan verotulokehitykseen, TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtämiseen sekä käynnissä olevaan valtionosuusuudistukseen.
Vuosikatteen ennakoitu lasku johtuu pääasiassa sote-uudistuksesta. Se vähentää merkittävästi kaupungin verotuloja ja tätä kautta talouden liikkumavaraa. Sote-uudistuksen vaikutukset kaupungin verorahoitukseen ovat merkittäviä ja tulevat näkyviin taloussuunnitelmakaudella 2026–2028. Sote-uudistuksen lisäksi vuosikatteen laskuun vaikuttavat toimintamenojen kasvu sekä muiden tulojen oletettu lasku.
Hallituksen tavoite julkisen talouden alijäämän pienentämisestä voi heikentää kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusta. Valtiovarainministeriö luonnoksessa laiksi hyvinvointialueiden rahoituksen muuttamiseksi esitetään muun muassa siirtymätasausten kertaluontoisia leikkauksia valtiontalouden säästöjen toteuttamiseksi. Vähennys koskisi käytännössä vain Helsinkiä ja heikentäisi olennaisesti rahoitusmallin kannustavuutta ja ennakoitavuutta.