Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Helsingin väestö on kasvanut viime vuosina ennätystahtiin. Muuttovoittoa on saatu sekä ulkomailta että kotimaasta. Hedelmällisyys on hyvin matalalla tasolla ja syntyneiden määrä on pieni. Vieraskielisen väestön kasvu jatkuu.
-
Mitä on näköpiirissä?
Koko 2000-luvun jatkuneen väestönkasvun odotetaan pysyvän vahvana. Lähivuosina väestön ennakoidaan kasvavan yli prosentin vuosivauhdilla, mutta hidastuvan myöhemmin. Kasvu kohdistuu erityisesti uusille asuinalueille. Ikäluokista eniten kasvavat vanhimmat ikäluokat.
Valtaosa Helsingin kasvusta tulee muuttoliikkeestä
Helsingin väestönkasvu(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on 2000-luvulla perustunut enimmäkseen Helsingin saamaan muuttovoittoon kotimaasta ja ulkomailta. Kaupunki on kasvanut keskimäärin 5000 henkilöllä vuodessa, mutta ennätysvuosina 2023 [1] ja 2024 [2] uusia helsinkiläisiä saatiin noin 10 000 vuodessa [3]. Vuonna 2025 väestönkasvu oli noin 10 400 henkilöä eli lähellä ennätysvuoden 2023 tasoa.
Ulkomailta saatu muuttovoitto on kasvanut parin viime vuoden aikana ennätyksellisen suureksi sekä Helsingissä että muualla Suomessa. Muuttoliikkeen osuus on vaihdellut viimeisen 10 vuoden aikana vajaasta 80 prosentista yli 90 prosenttiin koko väestönkasvusta. Vuonna 2025 nettomaahanmuutto kuitenkin väheni, ja kotimaan muuttovoitto oli ulkomaista suurempi.
Helsingin vieraskielisen väestön määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet merkittävästi [4]. Vieraskielisen väestön osuus oli vuoden 2025 lopussa jo hieman yli 21 prosenttia, kun se kymmenen vuotta aikaisemmin oli 14 prosenttia.
Luonnollisen väestönkasvun eli syntyneiden ja kuolleiden määrien erotuksen osuus väestönkasvusta on ollut muuttoliikettä pienempi [5], viimeisten 10 vuoden aikana tyypillisimmin noin 10-25 prosentin luokkaa. Vuonna 2025 syntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuosista, mutta hedelmällisyys on edelleen matalalla tasolla ja kuolleiden määrä kasvussa väestön ikääntymisen myötä.
Helsingin väestönkasvu hidastuisi siis selvästi ilman muuttoliikettä. Myös väestöllinen huoltosuhde muuttuisi kaupungin kannalta epäedullisemmaksi, sillä muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys kohdistuu erityisesti työikäiseen väestöön.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana suurin väestönkasvu on kohdistunut työikäisiin, mutta myös 75 vuotta täyttäneisiin. Alle kouluikäisten lasten määrä on pysytellyt samalla tasolla, mutta kouluikäisten määrä on kasvanut.
Väestö on kasvanut viime vuosina kaikissa suurpiireissä [6] Östersundomia lukuun ottamatta, mutta määrät ovat vaihdelleet huomattavasti. Eniten väestön määrä on kasvanut Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä ja vähiten Pohjoisessa ja Koillisessa suurpiirissä. Voimakkain kasvu on kohdistunut alueille(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joille on rakennettu runsaasti uudisasuntoja. Osa-alueista eniten kasvaneita alueita ovat olleet muun muassa Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Kuninkaantammi.
Väestönkasvun ennustetaan jatkuvan
Helsingin kasvun ennustetaan jatkuvan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) lähivuosina hieman yli prosentin vuosivauhdilla, mutta hidastuvan myöhemmin. Tämä tarkoittaa, että Helsingin väestö kasvaa lähivuosina yli 9 000 hengellä vuodessa. 700 000 asukkaan rajan odotetaan ylittyvän vuonna 2026.
Kasvun ennustetaan jäävän lähivuosina hieman kolmen edellisen vuoden (2023–2025) ennätyksellistä väestönkasvua pienemmäksi, mutta olevan kuitenkin selvästi 2000-luvun yleistä tasoa suurempaa. Väestön määrä on kasvanut kolmen edellisen vuoden aikana hieman ennustettua enemmän, lähinnä odotettua suuremman maahanmuuton seurauksena.
Väestönkasvu perustuu pääosin ulkomaan muuttoliikkeeseen, mutta muuttovoittoa saadaan myös Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta. Kuten koko väestön määrän, myös ruotsinkielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina. Ruotsinkielisen väestön osuus Helsingin koko väestöstä tulee kuitenkin pienenemään.
Väestönkasvu kohdistuu sekä työikäisiin että vanhimpiin ikäluokkiin (ks. kuvio alla). 85 vuotta täyttäneiden määrän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vanhimpien ikäluokkien voimakas kasvu vaikuttaa kaupungin huoltosuhteeseen, vaikka muuttoliikkeen takia Helsingin huoltosuhteen ennakoidaan olevan tulevaisuudessakin muuta Suomea edullisempi. Lasten määrissä ei odoteta suuria muutoksia. Alle kouluikäisten määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana hieman yli 3000 lapsella, mutta kouluikäisten määrä laskee hieman alle 1000 lapsella.
Kuviossa esitetään helsinkiläisten alle 18-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmien kehitys vuosien 2010 ja 2025 välillä sekä ennuste vuodesta 2026 vuoteen 2040. Alle kouluikäisten lasten määrän odotetaan kasvavan maltillisesti lähivuosina, mutta peruskouluikäisten määrä pienenee 2030-luvun alkupuolelle saakka ja pysynee sen jälkeen melko tasaisena. Samalla ikääntyneiden määrän odotetaan kasvavan. Kasvu on voimakasta sekä yli 75-vuotiaiden että yli 85-vuotiaiden ikäryhmissä.
Väestö kasvaa eniten Keskisessä suurpiirissä, jonka alueella sijaitsevat Kalasatama ympäristöineen ja Pasilan alue. Esimerkkejä muista kasvualueista ovat Jätkäsaari, Hernesaari, Kruunuvuorenranta, Yliskylä ja Malmin lentokentän alue. Osa näistä on jo rakenteilla, mutta joillakin alueilla rakentaminen alkaa vasta 2030-luvulla.
Sekä täydennysrakennusalueet että täysin uudet alueet tarvitsevat palveluja. Kaupungin tila- ja palveluverkkoa kehitetään yhteistyössä kaavoituksen ja palveluita järjestävien toimialojen kanssa. Suunnittelussa huomioidaan esimerkiksi tarve päiväkodeille, kouluille, nuorisotoimelle, kirjastoille ja ikääntyneiden käyttämille palveluille.
Palvelutuotannon suunnittelua hankaloittaa se, että väestö kasvaa eri vuosina ja eri alueilla hyvin vaihtelevilla tavoilla. Tämä näkyy esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden tila- ja palvelusuunnittelussa. Syntyvyys vaihtelee vuosittain, ja lapsiperheiden määrä vaihtelee asuinalueiden elinkaaren aikana. Tämä tekee varhaiskasvatuspalveluiden volyymin arvioimisesta ja palvelupisteiden sijoittamisesta hankalaa. Myös kieliryhmien tarvitsemien palveluiden ennakoiminen on vaikeaa. Yhteen kouluun saattaa tulla nopeastikin paljon joidenkin kieliryhmien edustajia, niin asuinrakentamisen kuin maailmantilanteen muutoksista johtuen.
Nuorimpien ja vanhimpien ikäluokkien kasvu vaikuttaa palvelutarpeen lisäksi myös työvoiman tarpeeseen – etenkin aloilla, joilla on viime vuosina ollut pulaa työvoimasta.
Lähteet
- Sinkko 2024a, Helsinki sai ennätysmäärän muuttovoittoa vuonna 2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Sinkko 2024b, Helsinki kasvoi yli 10 000 asukkaalla myös vuonna 2024(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Sinkko & Mäki 2025: Helsingin väestönkasvu pysyi suurena toista vuotta peräkkäin – kotimaan muuttoliike vilkastui ja elinajanodote piteni | Helsingin kaupunki(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Sinkko 2025: Väestönmuutosten vaikutus Helsingin asuinalueiden kielirakenteeseen vuosina 2013–2023 | Helsingin kaupunki(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Mäki 2024, Hedelmällisyys pieneni Helsingissä entisestään vuonna 2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Helsinki on jaettu kahdeksaan suurpiiriin: Eteläinen, Läntinen, Keskinen, Pohjoinen, Kaakkoinen, Koillinen, Itäinen ja Östersundomin suurpiiri.