Helsingin väestö kasvaa

Johdanto

Helsingin väestö kasvaa myös tulevina vuosina, ja kasvua ylläpitää kansainvälinen muuttoliike. Suurimmat muutokset liittyvät vanhimpien ikäryhmien ja ulkomaalaistaustaisen väestön kasvuun. Alueista eniten kasvavat asuntotuotannon suuret projektialueet.

Tällä sivulla

Sisällysluettelo

Sisältöä ei voida näyttää

Sisällysluettelo käyttää JavaScriptiä. Selaimesi ei tue JavaScriptiä tai se on pois käytöstä. Tarkista selaimesi asetukset ja yritä uudelleen.

Kolme oppilasta tekee tehtäviä oppitunnilla koulussa. — Kuva: Maija Astikainen

Näkymä muutokseen

Missä olemme nyt?

Helsingin väestö on kasvanut viime vuosina ennätystahtiin. Muuttovoittoa on saatu sekä ulkomailta että kotimaasta. Hedelmällisyys on matalalla tasolla, ja syntyneiden määrä on pieni. Ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu jatkuu.
Mitä on näköpiirissä?

Koko 2000-luvun jatkuneen väestönkasvun odotetaan pysyvän vahvana. Lähivuosina väestön ennakoidaan kasvavan yli prosentin vuosivauhdilla, mutta hidastuvan myöhemmin. Kasvu kohdistuu erityisesti uusille asuinalueille. Ikäluokista eniten kasvavat vanhimmat ikäluokat.

Valtaosa Helsingin kasvusta tulee muuttoliikkeestä

Tilastokeskuksen väestön ennakkotietojen mukaan Helsingin väkiluku ylitti 700 000 asukasta elokuussa 2026. Helsingin väestönkasvu(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on 2000-luvulla perustunut enimmäkseen Helsingin saamaan muuttovoittoon kotimaasta ja ulkomailta. Kaupunki on kasvanut keskimäärin 5 000 henkilöllä vuodessa, mutta ennätysvuosina 2023 ja 2024 noin 10 000 henkilöllä vuodessa. Vuonna 2025 väestönkasvu oli noin 10 400 henkilöä eli lähellä ennätysvuoden 2023 tasoa.

Ulkomailta saatu muuttovoitto on ollut 2020-luvun alussa ennätyksellisen suurta sekä Helsingissä että muualla Suomessa. Muuttoliikkeen osuus on vaihdellut viimeisen 10 vuoden aikana vajaasta 80 prosentista yli 90 prosenttiin koko väestönkasvusta. Vuonna 2025 nettomaahanmuutto kuitenkin väheni, ja kotimaan muuttovoitto oli ulkomaista suurempi. Myös kotimainen muutto Helsinkiin koostuu suurelta osin Suomeen muuttaneista henkilöistä.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kotimainen nettomuutto Helsinkiin on ollut edellisvuosien vastaavaa ajankohtaa korkeampaa vuonna 2026, mutta nettomaahanmuutto on ollut vähäisempää kuin samaan aikaan edellisvuonna. Nettomaahanmuuton väheneminen liittyy paljolti Viron kanssa tehtyyn rekisterikorjaukseen. Viimeaikainen taloussuhdanne on kuitenkin myös vähentänyt ulkomaisen työvoiman muuttoa Suomeen ja kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat vuonna 2026 olleet edellisvuotta pienempiä. Suomeen suuntautuneen muuton aikaisempaa vahvempi painotus työperusteisiin muuttajiin ja kansainvälisiin opiskelijoihin tarkoittaa myös sitä, että suuri osa heistä ei jää Suomeen pysyvästi.

Syntyperältään ulkomaalaistaustaisten ja äidinkieleltään vieraskielisten helsinkiläisten määrät ja osuudet kaupungin koko väestöstä ovat kasvaneet voimakkaasti. Vieraskielisen väestön osuus oli vuoden 2025 lopussa jo hieman yli 21 prosenttia, kun se kymmenen vuotta aikaisemmin oli 14 prosenttia. Lähes puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu Vantaalla, Espoossa tai Helsingissä.

Luonnollisen väestönkasvun eli syntyneiden ja kuolleiden määrien erotuksen osuus väestönkasvusta on ollut muuttoliikettä pienempi, viimeisten 10 vuoden aikana tyypillisimmin noin 10-25 prosentin luokkaa. Vuonna 2025 väestönkasvusta 11 prosenttia oli seurausta luonnollisesta väestönkasvusta. Syntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuosista, mutta hedelmällisyys on edelleen matalalla tasolla ja kuolleiden määrä kasvussa väestön ikääntymisen myötä.

Muuttoliike ylläpitää myös luonnollista väestönkasvua, koska muuttajat ovat suurelta osin nuoria aikuisia. Helsingin väestönkasvu siis pysähtyisi ilman muuttoliikettä. Myös väestöllinen huoltosuhde muuttuisi kaupungin kannalta epäedullisemmaksi, sillä muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys kohdistuu erityisesti työikäiseen väestöön.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana suurin väestönkasvu on kohdistunut työikäisiin, mutta myös 75 vuotta täyttäneisiin. Alle kouluikäisten lasten määrä on pysytellyt samalla tasolla, mutta kouluikäisten määrä on kasvanut.

Väestö on kasvanut viime vuosina kaikissa suurpiireissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Östersundomia lukuun ottamatta, mutta määrät ovat vaihdelleet huomattavasti. Eniten väestön määrä on kasvanut Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä ja vähiten Pohjoisessa ja Koillisessa suurpiirissä. Voimakkain kasvu on kohdistunut alueille(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joille on rakennettu runsaasti uudisasuntoja. Osa-alueista eniten kasvaneita alueita ovat olleet muun muassa Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Kuninkaantammi.

Väestönkasvun ennustetaan jatkuvan

Helsingin kasvun ennustetaan jatkuvan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) lähivuosina hieman yli prosentin vuosivauhdilla, mutta hidastuvan myöhemmin. Tämä tarkoittaa, että Helsingin väestö kasvaa lähivuosina yli 9 000 hengellä vuodessa. Väestöennusteen mukaan Helsinki voi olla miljoonakaupunki 2060-luvulla.

Lähivuosina kasvun ennustetaan olevan selvästi 2000-luvun yleistä tasoa suurempaa. Väestön määrä on kasvanut kolmen edellisen vuoden aikana hieman ennustettua enemmän, lähinnä odotettua suuremman maahanmuuton seurauksena.

Väestönkasvun ennustetaan perustuvan pääosin ulkomaan muuttoliikkeeseen, mutta muuttovoittoa saadaan myös Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta. Kuten koko väestön määrän, myös ruotsinkielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina. Ruotsinkielisen väestön osuus Helsingin koko väestöstä tulee kuitenkin pienenemään.

Vieraskielisen väestön osuuden ennustetaan kasvavan Helsingissä nykyisestä 21 prosentista 24 prosenttiin vuonna 2035. Kasvun ennakoidaan olevan hieman maltillisempaa kuin naapurikunnissa Espoossa ja Vantaalla.

Väestönkasvu kohdistuu sekä työikäisiin että vanhimpiin ikäluokkiin (ks. kuvio alla). 85 vuotta täyttäneiden määrän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavan viidentoista vuoden aikana. Vanhimpien ikäluokkien voimakas kasvu vaikuttaa kaupungin huoltosuhteeseen, vaikka muuttoliikkeen takia Helsingin huoltosuhteen ennakoidaan olevan tulevaisuudessakin muuta Suomea edullisempi. Lasten määrissä ei odoteta suuria muutoksia. Alle kouluikäisten määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana hieman yli 3000 lapsella, mutta kouluikäisten määrä laskee hieman alle 1000 lapsella.

Kuviossa esitetään helsinkiläisten alle 18-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmien kehitys vuosien 2010 ja 2025 välillä sekä ennuste vuodesta 2026 vuoteen 2040. Alle kouluikäisten lasten määrän odotetaan kasvavan maltillisesti lähivuosina, mutta peruskouluikäisten määrä pienenee 2030-luvun alkupuolelle saakka ja pysynee sen jälkeen melko tasaisena. Samalla ikääntyneiden määrän odotetaan kasvavan. Kasvu on voimakasta sekä yli 75-vuotiaiden että yli 85-vuotiaiden ikäryhmissä.

Väestö kasvaa eniten Keskisessä suurpiirissä, jonka alueella sijaitsevat Kalasatama ympäristöineen ja Pasilan alue. Esimerkkejä muista kasvualueista ovat Jätkäsaari, Hernesaari, Kruunuvuorenranta, Yliskylä ja Malmin lentokentän alue. Osa näistä on jo rakenteilla, mutta joillakin alueilla rakentaminen alkaa vasta 2030-luvulla.

Sekä täydennysrakennusalueet että täysin uudet alueet tarvitsevat palveluja. Kaupungin tila- ja palveluverkkoa kehitetään yhteistyössä kaavoituksen ja palveluja järjestävien toimialojen kanssa. Suunnittelussa huomioidaan esimerkiksi tarve päiväkodeille, kouluille, nuorisotoimelle, kirjastoille ja ikääntyneiden käyttämille palveluille.

Palvelutuotannon suunnittelua hankaloittaa se, että väestö kasvaa eri vuosina ja eri alueilla hyvin vaihtelevilla tavoilla. Tämä näkyy esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden tila- ja palvelusuunnittelussa. Lapsiperheiden määrä vaihtelee asuinalueiden elinkaaren aikana, mikä tekee varhaiskasvatuspalveluiden volyymin arvioimisesta ja palvelupisteiden sijoittamisesta hankalaa. Myös kieliryhmien tarvitsemien palveluiden ennakoiminen on vaikeaa. Yhteen kouluun saattaa tulla nopeastikin paljon joidenkin kieliryhmien edustajia, niin asuinrakentamisen kuin maailmantilanteen muutoksista johtuen. Nuorimpien ja vanhimpien ikäluokkien kasvu vaikuttaa palvelutarpeen lisäksi myös työvoiman tarpeeseen.