Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Digitalisaatio on jo kiinteä osa kaupungin palveluja ja työn tekemistä. Tekoälyn käyttö yleistyy, ja kaupungilla on runsaasti tietoa, jota voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Samalla helsinkiläisten tarpeet ja tavat käyttää digitaalisia palveluja eriytyvät. Kaupungin digitaaliset palvelut ovat myös riippuvaisia kansainvälisestä teknologiasta ja siitä, että tieto liikkuu eri järjestelmien välillä turvallisesti.
-
Mitä on näköpiirissä?
Tekoäly ja automaatio tulevat yhä lähemmäksi arkista asiointia ja työn tekemistä. Kaupunkilaiset voivat hakea tietoa ja asioida yhä useammin tekoälypalvelujen kautta, mikä kasvattaa vaatimuksia kaupungin tiedon laadulle ja löydettävyydelle. Lisäksi yhteentoimivuuden, tietoturvan ja digitaalisen toimintavarmuuden merkitys kasvaa. Riippuvuus kansainvälisistä teknologiatoimittajista ja teknologian ympäristövaikutukset nousevat entistä tärkeämmiksi kysymyksiksi.
Kaupunkilaiset ja digitaalisten palvelujen muutos
Helsingin väestö kasvaa ja monimuotoistuu. Myös ihmisten digitaidot ja tavat käyttää palveluja vaihtelevat. Osa haluaa hoitaa asiansa nopeasti ja itsenäisesti verkossa, kun taas toiset tarvitsevat opastusta tai vaihtoehtoisen tavan asioida.
Digitalisaatio voi tehdä palveluista saavutettavampia ja paremmin erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia. Samalla on huolehdittava siitä, että palvelut ovat selkeitä, yhdenvertaisia ja saatavilla myös niille, joille digitaalinen asiointi on vaikeaa.
Tekoäly muuttaa tapaa, jolla ihmiset etsivät tietoa ja löytävät palveluja. Kaupunkilainen voi tulevaisuudessa saada tarvitsemansa tiedon tekoälyavustajalta tai hoitaa asioitaan tekoälyagentin avulla käymättä lainkaan kaupungin omassa verkkopalvelussa. Siksi kaupungin tiedon pitää olla ajantasaista, helposti ymmärrettävää ja sellaista, että myös erilaiset digitaaliset palvelut voivat hyödyntää sitä luotettavasti.
Tekoäly voi tulla osaksi myös palvelujen käsittelyä ja automatisoida joitakin työvaiheita. Tämä voi nopeuttaa asiointia. Samalla on huolehdittava siitä, että kaupunkilainen tietää, miten hänen asiaansa käsitellään ja voi luottaa palvelun toimintaan. Kaikki tilanteet eivät sovi automatisoitaviksi, vaan osassa palveluista tarvitaan edelleen ihmisen harkintaa ja henkilökohtaista kohtaamista.
Tekoälyn yleistyminen vaikuttaa myös oppimiseen ja tapaan käsitellä tietoa. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla on arvioitava, missä tekoäly tukee oppimista ja missä ihmisen oman ajattelun ja vuorovaikutuksen pitää säilyä keskiössä.
Kaupungin digitaalinen toimintakyky
Digitalisaatio muuttaa kaupungin palvelujen lisäksi työtä ja organisaation toimintatapoja. Tekoäly voi käsitellä tietoa, tuottaa analyysejä ja hoitaa rutiininomaisia työvaiheita. Tämä voi vapauttaa työntekijöiden aikaa tehtäviin, joissa tarvitaan enemmän harkintaa, vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua.
Tekoälyn ja automaation avulla voidaan myös vastata kasvavan kaupungin palvelutarpeisiin nykyistä tehokkaammin. Hyödyt eivät kuitenkaan synny pelkästään ottamalla käyttöön uusia työkaluja. Myös työprosesseja, osaamista ja johtamista on uudistettava.
Data on tässä keskeisessä asemassa. Kaupungin eri järjestelmissä olevan tiedon pitää voida liikkua ja olla käytettävissä turvallisesti. Yhteentoimivuuden merkitys kasvaa entisestään, kun tekoäly ja automaatio hyödyntävät tietoa useista lähteistä.
Siksi kaupungin on kehitettävä yhteistä digitaalista perustaa, johon kuuluvat esimerkiksi toimivat rajapinnat, selkeät käyttöoikeudet ja yhteiset tavat kuvata tietoa. Ilman tätä uusien teknologioiden hyödyt jäävät helposti paikallisiksi ja järjestelmäkokonaisuus voi pirstaloitua entisestään.
Teknologinen ja geopoliittinen toimintaympäristö
Kaupungin käyttämä teknologia on osa maailmanlaajuista toimintaympäristöä, ja kaupungin palvelut ovat riippuvaisia kansainvälisistä pilvipalveluista, ohjelmistoista ja muusta digitaalisesta infrastruktuurista. Samalla suurten teknologiayritysten merkitys kasvaa ja teknologia kytkeytyy yhä selvemmin kansainväliseen politiikkaan ja talouteen.
Siksi teknologiavalintoja ei voida tehdä vain hinnan ja toiminnallisuuden perusteella. Kaupungin on arvioitava myös, kuinka riippuvaiseksi se tulee yksittäisistä toimittajista, miten helposti ratkaisu voidaan tarvittaessa vaihtaa ja miten palvelut toimivat häiriötilanteissa.
Myös tietoturvan uhkakuva muuttuu. Tekoäly voi tehdä kyberhyökkäyksistä ja huijauksista aiempaa tehokkaampia. Toisaalta sitä voidaan käyttää myös uhkien tunnistamiseen ja turvallisuuden parantamiseen. Tekoälyagenttien yleistyessä on lisäksi hallittava tarkasti, mihin tietoihin ja toimintoihin niillä on pääsy.
EU ja kansallisen tason sääntely ohjaavat kaupungin digitalisaatiota yhä enemmän. Uudet säännöt koskevat muun muassa tekoälyn käyttöä, datan hyödyntämistä ja digitaalisten palvelujen turvallisuutta. Sääntely lisää ennakoitavuutta ja luottamusta, mutta tuo kaupungille myös uusia velvoitteita.
Teknologian kehittyessä nopeasti myös nykyisiä vastuita ja toimintatapoja voidaan joutua arvioimaan uudelleen. Helsingin on siksi seurattava sääntelyn ja teknologiaympäristön kehitystä, vaikutettava siihen mahdollisuuksien mukaan ja säilytettävä riittävästi vaihtoehtoja tulevia valintoja varten.
Kestävä digitalisaatio
Digitalisaatio on myös väline kaupungin ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Dataa, automaatiota ja tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi energiankulutuksen vähentämisessä, liikenteen sujuvoittamisessa ja resurssien tehokkaammassa käytössä.
Samalla digitalisaatiolla on oma kasvava ympäristöjalanjälkensä. Tekoälyn ja digitaalisten palvelujen lisääntyminen kasvattaa laskentatehon ja energian tarvetta. Myös laitteiden ja digitaalisen infrastruktuurin valmistus, käyttö ja uusiminen kuluttavat luonnonvaroja ja aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Siksi kestävyyden merkitys kasvaa myös teknologiavalinnoissa.