Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Kaupunki seuraa aktiivisesti lainsäädäntöuudistuksia ja vaikuttaa niiden valmisteluun. Vuoden 2025 valtuustokauden vaihdos osuu hallituskauden puoliväliin. Osa uudistuksista on silloin jo toteutettu ja osa on vielä valmisteluvaiheessa. Merkittävä äskettäinen uudistus oli työ- ja elinkeinopalveluiden (TE-palvelut) siirtyminen kuntien vastuulle.
-
Mitä on näköpiirissä?
Keskeisiä lainsäädäntöuudistuksia seuraavien kahden vuoden aikana ovat esimerkiksi kuntien valtionosuuksien uudistus, oppimisen tuen uudistus, koulutuksen rahoitusjärjestelmien päivitykset, hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistus, pelastuslain uudistuksen toinen vaihe sekä rakentamiseen, ympäristölainsäädäntöön ja tietosuojaan liittyvät lakiuudistukset.
Kaupungin edunvalvonnalla vaikutetaan lainsäädäntöuudistuksiin
Keskeiset lainsäädäntöuudistukset määritellään hallitusohjelmassa. Vuoden 2025 valtuustokauden vaihdos osuu puoliväliin maan hallituksen toimikautta. Siten osa tämän hallituskauden lainsäädäntömuutoksista on jo toteutettu. Tulevan kahden vuoden aikana on tulossa vielä useita kaupungin toimintaan vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia, jotka ovat valmisteluvaiheessa.
Helsingin kaupunki seuraa systemaattisesti toimintaansa koskevaa lainsäädäntötyötä. Kaupunki tuo myös aktiivisesti esille sekä pääkaupungin toimintaympäristön ja toiminnan ominaispiirteitä että uudistusten mahdollisia vaikutuksia kaupungin toimintaan ja rahoitukseen.
Kuntien rooli on kasvanut työllisyyden ja kotoutumisen edistämisessä
Työ- ja elinkeino- eli TE-palvelut siirtyivät valtiolta kokonaan kunnille 1.1.2025. Kyseessä on erittäin merkittävä kuntia koskeva uudistus. Tulevalla valtuustokaudella keskeistä on, miten palvelut käytännössä järjestetään ja millaiset palveluprosessit ovat. Lakia työvoimapalveluiden järjestämisestä on tarkoitus muuttaa siten, että palveluprosesseja saadaan joustavammiksi. Lisäksi lainsäädännöllä on tarkoitus parantaa yksityisen työnvälityksen mahdollisuutta saada tietoja työnhakijoista.
Kuntien palveluiden rahoitukseen kohdistuva valtionosuusuudistus on tarkoitus toteuttaa alustavan aikataulun mukaan siten, että se tulisi voimaan vuoden 2026 alussa. Uudistus vaikuttaa Helsingin investointikykyyn, rahoitukseen ja rahoitusasemaan pitkällä aikavälillä. TE-palveluiden rahoitus ja sen mahdolliset muutokset kytkeytyvät osaksi valtionosuusuudistusta.
Samaan aikaan TE-uudistuksen kanssa tuli voimaan uudistettu laki kotoutumisen edistämisestä. Uudistuksen seurauksena kotoutumista edistävät palvelut ovat nyt lähes kokonaan kuntien vastuulla. Tehtäviä on tullut myös lisää. Palvelutarpeen arvioinnin, kotoutumissuunnitelman tekemisen ja kotoutumiskoulutuksen järjestämisen lisäksi on laadittava kotoutumisohjelma, tarjottava monikielistä yhteiskuntaorientaatiota ja järjestettävä kielitaidon päättötestaus. Myös kotoutumistoimien kohderyhmiä on laajennettu.
Lue lisää: Kotoutumisen merkitys kasvaa
Kasvatuksessa ja koulutuksessa useita merkittäviä uudistuksia
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kohdistuvia uudistuksia on toteutumassa useita jo heti valtuustokauden alussa. Esimerkiksi oppimisen tuen uudistus esiopetuksessa ja perusopetuksessa tulee voimaan 1.8.2025. Sen tavoitteena on selkiyttää, täsmentää ja yhtenäistää oppilaan saaman tuen muotoja. Strategiakauden aikana tulee seurata ja arvioida uuden tukijärjestelmän toimintaa, rahoituksen riittävyyttä sekä opetusryhmäkokoa koskevan sääntelyn toimivuutta.
Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu keventää nykyistä järjestämislupasääntelyä. Kokeilu toteutetaan 1.1.2026–31.12.2033. Haku kokeiluun avautuu keväällä 2025 ja päätökset valittavista koulutuksen järjestäjistä tehdään syksyllä 2025. Helsingin kaupunki hakee mukaan kokeiluun.
Lisäksi valmisteilla on muun muassa lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän päivittäminen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistaminen. Näillä rahoitusuudistuksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia kaupungin toimintaan.
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaikuttaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluihin
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuksen merkittävimmät tulossa olevat lainsäädäntömuutokset liittyvät hyvinvointialueiden sekä pelastuskoulun rahoitukseen. Helsinki pyrkii siihen, että tällä hallituskaudella hyvinvointialueiden rahoitusmalliin toteutetaan vain sellaiset muutokset, joilla alueiden todelliset palvelutarpeet ja palveluiden tuotannosta aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa paremmin huomioon. Muutoksilla ei tule heikentää mallin ja rahoituksen tason kehityksen ennakoitavuutta eikä Helsingin jo tällä hetkellä niukkaa valtionrahoitusta. Myös suurten kaupunkien erityispiirteet ja haasteet on otettava huomioon rahoitusmallin kehittämisessä.
Pelastuslain uudistamisen toinen vaihe tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2025. Valmistellut muutokset tarkentuvat lausuntokierroksen aikana. Helsinki haluaa, että osana pelastuslain uudistamista Helsingin pelastuskoulun lainsäädännöllistä asemaa pelastusalan ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjänä selkeytetään. Lisäksi Pelastuskoulun rahoitus tulee turvata pysyvänä ja täysimääräisenä valtionrahoituksena vuodesta 2026 lukien. Pelastuskoulu on saanut toimintaansa valtion avustusta vuosina 2024 ja 2025.
Rahoitusta koskevien uudistusten lisäksi käsittelyyn on tulossa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistus, jossa tarkoituksena on purkaa liian yksityiskohtaista sääntelyä, sekä lastensuojelulain uudistus, jossa pyritään saamaan haasteellisiin tilanteisiin uutta sääntelyä asiakkaiden auttamiseksi.
Kaupunkiympäristön toimialalla uhkana lainsäädännön pirstaloituminen
Kaupunkiympäristön toimialalla on myös tulossa useita merkittäviä lakiuudistuksia, kun maankäyttö- ja rakennuslaki pilkottiin useiksi erillisiksi laeiksi. Lunastuslaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Alueidenkäyttölaista odotetaan hallituksen esitystä keväällä 2025. Yhdyskuntakehittämislaki ja yhdyskuntarakentamislaki ovat tulossa lausunnoille vuoden 2026 aikana. Haasteena on, että lakiuudistusten eriaikaista edistämistä ja yhteisvaikutuksia ei ole tarkasteltu tarpeeksi. On riskinä, että ne vaikeuttavat muun muassa sujuvaa kaavoittamista.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat käynnistäneet liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksen. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Sen tavoitteena on muun muassa tukea Suomen kilpailukykyä, huolehtia kansalaisten ostovoimasta, varmistaa julkisen talouden kestävyys sekä kansallisten ja EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttaminen. Liikenneverkon korjausvelan tasainen kasvu asettaa haasteita rahoituksen riittävyydelle ja lisää paineita liikennejärjestelmän rahoituksen kehittämiselle.
Kesällä 2024 tuli voimaan EU-tasoinen luontokadon pysäyttämiseen tähtäävä ennallistamisasetus. Toimeenpanoa varten laaditaan kansallinen ennallistamissuunnitelma, joka määrittelee keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennallistamissuunnitelman laatiminen on käynnissä ympäristöministeriössä ja se valmistuu vuoden 2026 syksyllä. Ennallistamisasetus sisältää tavoitteita, toimia ja mittareita liittyen luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen alueiden käytössä. Päätöksentekoa varten tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa luontoalueiden nykytilasta, muutostekijöistä ja seurantamenetelmistä.