Kaupunkikonserni

Kaupungin tytäryhteisöjen merkitys kaupungin menoissa, tuloissa ja investoinneissa on kasvanut olennaisesti viime vuosina. Syynä ovat yhtiöittämiset ja sote-uudistus. Lähivuosina tytäryhteisöjen toimintaan vaikuttavat merkittävästi muun muassa kohtuuhintaiseen asumiseen liittyvät muutokset, kaupungin elinvoiman ja keskustan vetovoiman kehitys, ikääntyvien asumisratkaisut, siirtymä kohti polttoon perustumatonta energiantuotantoa sekä sähkön kantaverkon kapasiteetin riittävyys Helsingissä.

Tällä sivulla

Näkymä öiselle Senaatintorille lintuperspektiivistä.
Kuva: Jussi Hellstén

Näkymä muutokseen

  • Missä olemme nyt?

    Helsingin kaupunkikonserniin kuuluu 76 tytäryhteisöä, jotka toimivat laajasti erilaisilla aloilla. Tytäryhteisöt täydentävät kaupungin omaa palvelutuotantoa. Kaupungin toimintojen yhtiöittäminen ja sote-uudistus ovat kasvattaneet tytäryhteisöjen roolia viime vuosina. 

  • Mitä on näköpiirissä?

    Toimintaympäristön epävarmuus ja näköpiirissä olevat kehittämistarpeet sekä sääntelyn kehitys vaikuttavat laajasti kaupunkikonsernin toimintaan. Kaupunkikonsernin rakennetta tarkastellaan jatkossakin sen varmistamiseksi, että kaupunkikonsernin toiminta on järjestetty tarkoituksenmukaisesti.

Kaupungin laaja tytäryhteisökokonaisuus

Kaupunki tytäryhteisöineen muodostaa Helsingin kaupunkikonsernin. Kaupunkikonsernin kehityksen ohjaamisesta sekä sen tuottamien palveluiden määrittelystä vastaa kaupunki emo-organisaationa. Kaupunkikonserniin kuuluu 76 kaupungin suorassa määräysvallassa olevaa tytäryhtiötä ja -säätiötä. Kahdeksan toimintatuotoiltaan suurinta tytäryhtiötä muodostavat yli 90 prosenttia kaikkien tytäryhteisöjen yhteenlasketuista toimintatuotoista. Talouden volyymeiltään suurimmat tytäryhteisöt ovat Helen Oy ja Helsingin kaupungin asunnot Oy.

Tytäryhteisöt toimivat laajasti eri aloilla. Ne ovat hyvin erikokoisia, tarkasteltiinpa kokoa talouden, toiminnan tai henkilöstömäärän näkökulmasta. Tytäryhteisöt täydentävät kaupungin omaa palvelutuotantoa. Ne toteuttavat erityisesti kaupungin elinkeinopolitiikkaan, kaupunkikehittämiseen, liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä tavoitteita sekä hoitavat kaupunkikonsernin tarvitsemia tukitoimintoja.

Kaupunkikonserniin kuuluu myös markkinoilla toimivia tytäryhteisöjä, joiden omistamiseen kaupungilla on taloudellinen ja strateginen intressi. Lisäksi yhteisömuodossa tehdään kaupungin ja ulkopuolisten organisaatioiden yhteistyötä.

Tytäryhteisöjen toimintatuottoennuste vuonna 2024 on yhteensä 3,1 mrd. euroa.
Tytäryhteisöjen toimintatuottoennuste ja jakautuminen eri raportointiryhmiin. Toimintatuotot tarkoittavat tytäryhteisöjen liikevaihtoa sekä niiden saamia avustuksia ja muita tuottoja. Tytäryhteisöt kattavat toimintatuotoillaan toimintamenojaan.

Kaupunki vahvistaa kullekin tytäryhteisölle yhteisökohtaisen omistajastrategian. Strategiassa määritellään muun muassa yhteisön rooli kaupunkikonsernissa sekä keskeiset tavoitteet ja avainmittarit, joiden kehitystä kaupunki seuraa ja arvioi.

Tytäryhteisöjen toimintaympäristö

Tulevaisuudessa tytäryhteisöjen toimintaan vaikuttavat muun muassa Helsingin riittämätön sähkön kantaverkon kapasiteetti, Helsingin Sataman kehittämisohjelman toteuttaminen, kohtuuhintaisen asumisen sääntelymuutokset ja järjestelmän taloudellinen kantokyky pitkällä aikavälillä. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden osalta lähivuosina tytäryhteisöjen toimintaan vaikuttaa olennaisesti ikääntyneiden asumiseen liittyvä sääntely.

Kaupungin elinvoiman ja keskusta-alueen vetovoiman vahvistaminen on ollut monen kaupungin tytäryhteisön toiminnan keskiössä. Puhtaan, kohtuuhintaisen ja toimitusvarman polttoon perustumattoman energiantuotannon varmistaminen Helsingissä on pidemmällä aikavälillä keskeinen Helenin toimintaan liittyvä kysymys.

Kaupungin tytäryhteisöjen toimintaan vaikuttavat olennaisesti myös mahdolliset kansainvälisen toimintaympäristön muutokset, kuten turvallisuustilanteen heikkeneminen, kauppasota tai yleisen kustannus- tai korkotason voimakas nousu.

Kaupunkikonsernin rakennetta tarkastellaan jatkossakin toimintaympäristön muuttuessa ja palvelutuotannon vaihtoehtojen lisääntyessä. Näin varmistetaan, että kaupunkikonsernin toimintojen ja palvelujen kokonaisuus on järjestetty tarkoituksenmukaisesti.