Turvallisuus ja varautuminen

Johdanto

Kaupungin ja koko kaupunkikonsernin tulee lain velvoittamana palvella kuntalaisia ja alueen talouselämää. Niiden tulee tuottaa kunnan toiminnan kannalta keskeiset palvelut kaikissa olosuhteissa. Keskeisimpien toimintojen jatkuminen myös poikkeusoloissa on elintärkeää koko maalle. Helsingissä varaudutaan erilaisiin skenaarioihin, jotta organisaation toimintakyky voidaan varmistaa.

Tällä sivulla

Sisällysluettelo

Sisältöä ei voida näyttää

Sisällysluettelo käyttää JavaScriptiä. Selaimesi ei tue JavaScriptiä tai se on pois käytöstä. Tarkista selaimesi asetukset ja yritä uudelleen.

Näkymä muutokseen

Missä olemme nyt?

Geopoliittinen tilanne sekä viime vuosien kriisit ovat korostaneet yhteiskunnan kriisinkestävyyden merkitystä. Kaupungin keskushallinto ja toimialat toteuttavat varautumista valmiussuunnittelun, etukäteisvalmistelujen, harjoitusten ja koulutuksen kautta.
Mitä on näköpiirissä?

Kansainvälinen turvallisuusympäristö on muuttunut voimakkaasti viime vuosina. Kaupungin varautumisessa painopiste on perinteisen valmiussuunnittelun sijasta siirtynyt jatkuvaan häiriönsietokykyyn. Nykyinen turvallisuusympäristö korostaa erityisesti hybridiuhkia, kriittisen infrastruktuurin suojaamista, kyberturvallisuutta sekä kykyä ylläpitää palveluita myös pitkittyneissä häiriötilanteissa.

Kansainvälinen turvallisuusympäristö

Ukrainassa käytävä sota, globaalien valta-asetelmien muutokset, ilmastonmuutos ja Euroopan huoltovarmuuteen liittyvät haasteet muokkaavat turvallisuusympäristöä voimakkaasti. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin vuosikymmeniin. Muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen.

Suomen lähialueen sotilaallinen tilanne on vakaa mutta jännittynyt. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Konfliktin mahdollisuutta ei kuitenkaan voida sulkea pois. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan, sekä sillä uhkaamiseen tai poliittiseen painostukseen, varaudutaan niin kansallisesti, alueellisesti ja paikallisestikin.

Turvallisuusympäristöstä nousevat uhat saattavat häiritä tai estää Helsingin kaupungin palvelutuotantoa ja lakisääteisten tehtävien hoitamista. Esimerkiksi henkilöstön saatavuutta, tietojärjestelmien toimintaa ja palvelutuotantoa voi olla vaikeampi turvata. Riskien hallitsemiseksi kaikissa palveluissa varaudutaan häiriötilanteiden tai poikkeusolojen vaikutuksiin.

Varautuminen ja väestön suojaaminen

Suomi pysyy alttiina Venäjän laaja-alaisille vaikuttamispyrkimyksille. Helsingin tulee entisestään vahvistaa kyvykkyyttään laaja-alaiseen vaikuttamiseen varautumisessa. Palvelut on voitava tuottaa myös poikkeusoloissa valmiuslain mukaisesti, ja väestönsuojelun toteutuminen on varmistettava.

Helsingin väestöennusteen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) mukaan väestömäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä yli 100 000 henkilöllä. Kaupungin väestönsuojakannan riittävyyttä tulee myös tulevaisuudessa arvioida, jotta kaupunki pystyy jatkossakin tarjoamaan riittävää väestönsuojakapasiteettia. Tällä hetkellä Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa, jotka tarjoavat väestönsuojapaikkoja yhteensä noin 900 000 ihmiselle.

Lue lisää: Väestönsuojelu(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsingin kaupunki on päivittänyt valmiussuunnitelmansa. Henkilöstön osaamista on kehitetty esimerkiksi harjoituksin. Kaupunki on lisäksi tunnistanut häiriö- ja kriisitilanteiden kriittisiin palvelutehtäviin tarvittavia henkilöstöresursseja, joiden riittävyyden arvioiminen on jatkossa erityisen tärkeää. Turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvää osaamista on vahvistettu.

Materiaalista varautumista on parannettu kehittämällä häiriötilanteisiin liittyvää rakentamista muun muassa tulvien ja tilapäisten liikennejärjestelyiden varalta.