Hyppää pääsisältöön

Maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia

Helsinki edistää kasvatuksen ja koulutuksen yhdenvertaisuutta kaikilla asuinalueilla. Tavoitteena on, että polku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle toimii sujuvasti. Pätevän henkilöstön saatavuus on olennaista koulutuksen yhdenvertaisen laadun takaamiseksi.

Tavoite: Kaikki koulut ovat hyviä kouluja

Helsinki vahvistaa lähikoulujen vetovoimaa ja kohdentaa tukea erityisesti sinne, missä sitä tarvitaan. Tavoitetta seurataan mittarilla, joka kertoo oman lähikoulunsa valinneiden 1. luokan oppilaiden osuuden kaupungin kouluissa. Tällä hetkellä noin 85 prosenttia peruskoulun 1. luokan oppilaista valitsee oman oppilaaksiottoalueensa koulun.  

Kaavio kertoo oman lähikoulunsa valinneiden 1. luokan oppilaiden osuuden kaupungin kouluissa.  Lähtötaso on vuosi 2021, jolloin osuus oli 85 prosenttia. 

Tavoite: Sujuva polku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle toimii

Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja toinen aste muodostavat yhtenäisen opinpolun. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nousee edelleen erityisesti vieraskielisten keskuudessa. Tällä hetkellä yli 93 prosenttia 3-6 -vuotiaista helsinkiläislapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Alueelliset erot varhaiskasvatuksen osallistumisasteessa ovat maltilliset vaihdellen noin 90-98 prosentin välillä. Osallistumisaste vaihtelee lasten iän mukaan siten, että aivan pienten 1-2 -vuotiaiden lasten osallistumisaste on 3-6 –vuotiaiden lasten osallistumisastetta selvästi pienempi. Samoin vieraskielisten lasten osallistumisaste on jonkin verran kotimaankielisiä lapsia matalampi. 

Helsinki toimeenpanee oppivelvollisuuden laajentamisen ja toimii toisen asteen koulutuksen eheän peruskoulutuspolun kehittäjänä. Uudessa mallissa oppivelvollisuus päättyy vasta, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon. Tällä hetkellä tuoreimman käytettävissä olevan tiedon mukaan noin 84% toiselta asteelta valmistuneista on sijoittunut työhön tai opiskelee vuosi valmistumisen jälkeen. Ylioppilastutkinnon suorittaneilla (86 prosenttia) sijoittuminen työhön tai opiskeluun on hieman toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita (83 prosenttia) yleisempää. 

Asiaa kuvataan neljän kuvion avulla, jotka ovat alueiden väliset varhaiskasvatuksen osallistumisasteen erot, varhaiskasvatukseen osallistuminen 3-6 -vuotiailla, varhaiskasvatuksessa tai kotihoidontuella olevien lasten osuus väestöstä äidinkielen mukaan ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Tavoite: Varmistetaan, että pätevän henkilöstön osuus nousee varhaiskasvatuksessa

Henkilöstöpulan ratkaiseminen kestävästi on avainasemassa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisen näkökulmasta. Helsinki laatii toimenpiteet henkilöstön saatavuuden parantamiseksi ja alkaa toteuttaa niitä valtuustokauden aikana.  

Uuden henkilöstön saatavuus ja nykyisen henkilöstön hyvinvointi on edelleen merkittävä riskitekijä toimialatasoisesti. Henkilöstöpula ja henkilöstön kuormittuminen vaikeuttavat strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. 

Kevään työmarkkinatilanne ja mahdolliset keskeytykset palvelutuotannossa ja -tarjonnassa aiheuttavat merkittävän henkilöstöriskin. 

Tavoite: Huomioimme kansainvälisten lasten ja perheiden tarpeet päiväkotien, koulujen, oppilaitosten ja harrastusten toiminnassa

Helsingin kaupunki pyrkii lisäämään englanninkielistä koulutusta. Koulutusta lisättäessä pyritään varmistamaan oppijan kielipolku esiopetuksesta perusopetukseen sekä jatkomahdollisuus toiselle asteelle. Kansallisen englanninkielisen ylioppilastutkinnon puuttuminen tosin vaikeuttaa toimivan kielipolun toteuttamista. Kansainvälisten perheiden tarpeisiin perusopetukseen on kuitenkin toteutettu tammikuussa 2022 joustava haku, joka mahdollistaa koulutuspaikan saatavuuden kesken vuoden.