Tavoite: Kaikki koulut ovat hyviä kouluja
Helsinki vahvistaa lähikoulujen vetovoimaa ja kohdentaa tukea erityisesti sinne, missä sitä tarvitaan. Tavoitetta seurataan mittarilla, joka kertoo oman lähikoulunsa valinneiden 1. luokan oppilaiden osuuden Helsingin kouluissa. Tällä hetkellä 90 prosenttia perusopetuksen 1. luokan oppilaista valitsee oman oppilaaksiottoalueensa koulun.
Helsinki jatkaa maksutonta harrastustoimintaa peruskouluissa. Maksutonta harrastustoimintaa järjestetään kaikissa Helsingin peruskouluissa. 3.–9. -luokkien oppilaat voivat valita yli 30 erilaisesta harrastuksesta itselleen mieluisan. Noin 400 Harrastamisen Suomen mallin ryhmää kokoontuu Helsingissä viikoittain. Lue lisää aiheesta täältä.
Kaavio kertoo oman lähikoulunsa valinneiden 1. luokan oppilaiden osuuden kaupungin kouluissa. Lähtötaso on vuosi 2021, jolloin osuus oli 85 prosenttia.
Tavoite: Sujuva polku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle toimii
Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja toinen aste muodostavat yhtenäisen opinpolun. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee edelleen erityisesti vieraskielisten keskuudessa. Tällä hetkellä 94 prosenttia 3–6-vuotiaista helsinkiläislapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Alueelliset erot varhaiskasvatuksen osallistumisasteessa ovat maltilliset vaihdellen 89–99 prosentin välillä. Alueiden väliset erot kuitenkin kasvoivat vuodesta 2021 vuoteen 2022. Osallistumisaste nousi eniten niillä alueilla, joissa se oli jo valmiiksi korkealla. Etenkin alle 3-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on yleistynyt nopeasti viime vuosina, ja muutos näkyy niin kotimaankielisten kuin vieraskielisten lasten kohdalla. Vieraskieliset lapset ovat etenkin alle 3-vuotiaana varhaiskasvatuksen piirissä kotimaankielisiä lapsia harvemmin. Ero osallistumisessa on kuitenkin kaventunut viime vuosina.
Helsinki toimeenpanee oppivelvollisuuden laajentamisen ja toimii toisen asteen koulutuksen eheän peruskoulutuspolun kehittäjänä. Uudessa mallissa oppivelvollisuus päättyy vasta, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon. Helsinkiläisistä 17-vuotiaista 65 prosenttia opiskeli lukiossa ja 24 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa syksyllä 2023. Viisi prosenttia ikäluokasta oli tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa ja kaksi prosenttia suoritti edelleen perusopetuksen oppimäärää. Vieraskieliset nuoret suorittavat perusopetusta keskimäärin kotimaankielisiä nuoria kauemmin ja myös nivelvaiheen koulutuksiin osallistuminen on heillä tavallisempaa. Toiselle asteelle osallistuminen on muita vähäisempää etenkin ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla.
Tuoreimman käytettävissä olevan tiedon mukaan noin 83 prosenttia toiselta asteelta valmistuneista on sijoittunut työhön tai opintoihin vuosi valmistumisen jälkeen. Ylioppilastutkinnon suorittaneista suurempi osa on työllistynyt tai jatkanut opiskelemaan, kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneista (87 % vs. 79 %).
Asiaa kuvataan neljän kuvion avulla, jotka ovat alueiden väliset varhaiskasvatuksen osallistumisasteen erot, varhaiskasvatukseen osallistuminen 3-6 -vuotiailla, varhaiskasvatuksessa tai kotihoidontuella olevien lasten osuus väestöstä äidinkielen mukaan ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Tavoite: Varmistetaan, että pätevän henkilöstön osuus nousee varhaiskasvatuksessa
Henkilöstöpulan ratkaiseminen kestävästi on avainasemassa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisen näkökulmasta. Helsingissä panostetaan strategian mukaisesti toimenpiteisiin henkilöstön veto- ja pitovoiman edistämiseksi. Henkilöstön saatavuutta edistäviä toimenpiteitä on alettu toteuttamaan valtuustokauden aikana.
Ratkaisuja varhaiskasvatuksen työvoimavajeeseen haetaan oppisopimuskoulutuksia lisäämällä, omien työntekijöiden monimuotokoulutuksia tukemalla, työssäoppimispaikkojen saatavuuden edistämisellä, vieraskielisten työllistymisen edistämisellä ja ulkomailta rekrytoimalla sekä sijaismalleja kehittämällä. Edunvalvonnalla vaikutetaan alan koulutuspaikkojen lisäämiseen. Henkilöstön saatavuuden edistämiseksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on perustettu henkilöstön saatavuusyksikkö, joka toimii työvoimapulanimikkeiden saatavuuden edistämiseksi. Helsinki seuraa veto- ja pitovoiman mittareita ja tietoja hyödynnetään niin henkilöstöjohtamisen kuin saatavuuden edistämisen toimenpiteiden suunnittelussa.
Pätevän varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuutta seurataan vakanssien kokonaisvajeella. Kokonaisvajeella tarkoitetaan tehtäviä, joita hoitaa joko henkilö, jolla ei ole tehtävän mukaista kelpoisuutta tai tehtävä on avoinna ja siihen on palkattu Seure Henkilöstöpalveluiden kautta sijainen. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajien kokonaisvaje on 48 prosenttia Helsingin kaupungin suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja 45 prosenttia ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.
Kaavio kuvaa kokonaisvajetta varhaiskasvatuksen opettajien vakansseissa suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa Helsingin kaupungin palveluissa.
Tavoite: Huomioimme kansainvälisten lasten ja perheiden tarpeet päiväkotien, koulujen, oppilaitosten ja harrastusten toiminnassa
Helsingin kaupunki on lisännyt englanninkielistä koulutusta ja seuraa sen kysyntää. Kaupunki huolehtii englanninkielisen koulutuksen riittävyydestä eri koulutusasteilla. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan englanninkielistä viestintää on kehitetty ja perheet saavat tarvittaessa yksilöllistä ohjausta juuri heidän tarpeisiinsa sopivan kasvatus- ja/tai koulutuspalvelun löytämiseksi. Palvelukanavat ovat monipuolisia.
Kansainvälisiä perheitä palveleva jatkuva haku englanninkieliseen perusopetukseen on ollut käytössä 1.1.2022 alkaen. Sen ansiosta myös kesken lukuvuoden Helsinkiin muuttavan lapsen on mahdollista päästä englanninkieliseen opetukseen. Englanninkielisen perusopetuksen paikkamäärä vastaa tällä hetkellä Helsinkiin muuttavien tarpeita. Jokainen Helsinkiin muuttava englanninkielistä opetusta tarvitseva oppilas saa paikan opetuksessa, kun hakukriteerit täyttyvät.
Lukion IB-ohjelman lisäksi täysin englanninkielistä lukiokoulutusta ei voida tällä hetkellä tarjota, koska ylioppilastutkinto pitää suorittaa joko suomeksi tai ruotsiksi. Helsinki osallistuu kansalliseen keskusteluun ja tuo esille englanninkielisen ylioppilastutkinnon tarvetta eri verkostoissa. Ylioppilastutkinnon suorittamista ja muotoa säädellään lailla.
Varhaiskasvatuksen vieraskielisten osallistumisasteen nostamiseksi vieraskielisten viestintää on tehostettu palvelunohjauksessa sekä lapsen varhaiskasvatuksen aloitus- ja varhaiskasvatussuunnitelma keskusteluissa.
Päiväkodeissa, peruskouluissa, lukioissa sekä Stadin ammatti- ja aikuisopistossa työskentelee yhteensä yli 40 monikielistä ohjaajaa. He puhuvat muun muassa englantia, somalia, arabiaa, venäjää, sorania, farsia, bulgariaa, turkkia ja serbokroatiaa.
Stadin Ammattiopistossa on kehitetty suomi toisena kielenä tuen malleja, joita ovat esimerkiksi jalkautuva tuki työelämään ja pariopettajuuden toimintamallit. Lisäksi arkiohjaajien ja työvalmentajien rooli on vahvistunut vieraskielisten opiskelijoiden tukemisessa, jotta opiskelijalla on mahdollisuus keskittyä opinnoissa etenemiseen.
Työväenopisto on järjestänyt vuonna 2022 paljon suomi toisena kielenä opetusta (17 950 tuntia/3 320 opiskelijaa). Arbiksessa ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestettiin 2 970 tuntia. Ukrainalaisille suunnattuihin suomen- ja ruotsin kielen opintoihin osallistui 2022 aikana yli 300 ukrainalaista.