Kotoutumisen merkitys kasvaa

Johdanto

Kotoutumisen painoarvo kasvaa entisestään, kun ulkomailla syntyneiden helsinkiläisten määrä kasvaa. Kotoutuminen on paitsi työllistymistä, myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja oman paikkansa löytämistä Helsingissä. Kotoutumisen onnistuminen koskettaa koko kaupunkia, ja sen edistäminen on kaikkien toimialojen yhteinen asia.

Tällä sivulla

Sisällysluettelo

Sisältöä ei voida näyttää

Sisällysluettelo käyttää JavaScriptiä. Selaimesi ei tue JavaScriptiä tai se on pois käytöstä. Tarkista selaimesi asetukset ja yritä uudelleen.

Kolme henkilöä kävelee portaita ylös ulkona. — Kuva: Jussi Hellsten

Näkymä muutokseen

Missä olemme nyt?

Suomeen muuttaneiden osuus väestöstä on kasvanut voimakkaasti. Suurin osa Suomeen muuttaneista voi hyvin ja on löytänyt paikkansa Helsingissä. Työllisyysaste on ollut kasvussa, mutta työttömyyttä, köyhyyttä ja syrjintää esiintyy yhä paljon.
Mitä on näköpiirissä?

Muuttoliike ulkomailta ja ulkomaalaistaustaisten muutto muualta Suomesta Helsinkiin jatkuvat. Kaupunkikehityksen kannalta tärkeä maahanmuuton toinen sukupolvi kasvaa entisestään. Myös ikääntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa.

Kotoutuminen on Helsingille elintärkeää

Kotoutumisella tarkoitetaan oman paikkansa löytämistä yhteiskunnassa. Kotoutumisen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) osa-alueita ovat työllisyys, koulutus ja kielitaito, hyvinvointi, osallisuus ja osallistuminen sekä yhteiskunnan vastaanottavuus. Onnistunut kotoutuminen yhdellä osa-alueella tukee kotoutumista muilla alueilla.

Kotoutuminen on tärkeää paitsi muuttaneille (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)ja heidän lapsilleen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), myös koko kaupungille – puhuttiinpa esimerkiksi osaajapulaan vastaamisesta ja ulkomailta rekrytoinnista tai hyvinvointi- ja koulutuserojen kaventamisesta. Kaupungin tarjoamilla palveluilla, kuten työllisyys-, koulutus-, kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla, on tärkeä rooli kotoutumisen edistämisessä ja eriytymiskehityksen torjumisessa.

Lisää tutkimus- ja tilastotietoa:

Kotoutuminen ja elämä Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kotoutumisen tilannekuva on kahtiajakoinen

Kotoutumisen tilannekuva muuttuu hitaasti, ja siihen vaikuttavat sekä Helsingin ulkomaalaistaustaisen väestön rakenteen muutokset ja yhteiskunnallinen kehitys, kuten taloudelliset suhdanteet. Helsingissä tilanne vastaa pitkälti kotoutumisen valtakunnallista tilannekuvaa. Useimmat ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset ovat löytäneet hyvin paikkansa suomalaisesta yhteiskunnasta.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) He muodostavat jo merkittävän osan niin Helsingin kaupunginkuin koko pääkaupunkiseudun työvoimasta.

Kotoutumisen haasteita ilmenee kuitenkin esimerkiksi työttömyyteen, köyhyyteen ja syrjintään liittyen. Merkittävä osa niin Suomeen muuttaneista yksin asuvista kuin lapsiperheiden vanhemmistakin kokee psyykkistä kuormitusta. Suomen tai ruotsin kielen taidon puutteet, vähäiset kontaktit kantasuomalaisiin ja omaan terveydentilaan liittyvät ongelmat ovat tärkeimpiä työelämään osallistumisen esteitä. Kehittyvä kielitaito ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät haasteet vaikeuttavat myös työelämässä olevien kansainvälisten osaajien kiinnittymistä Helsinkiin.

Tällä hetkellä työllisyystilanne on vaikea niin Helsingissä kuin koko Suomessa. Tilanne on erityisen vaikea Suomeen muuttaneille: kun talouden suhdanteet ovat huonot, vaikutukset iskevät ensin heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin.

Suomalaistaustaisiin verrattuna Suomeen muuttaneiden työllisyysaste on matalampi ja työttömyysaste korkeampi (ks. kuvio). Taustamaaryhmien välillä on suuria eroja, jotka heijastavat esimerkiksi eroja koulutuksessa ja maahanmuuton syyssä. Pidempään Suomessa olleilla on pääsääntöisesti parempi työllisyysaste.

20–64-vuotiaiden maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten työvoimaosuus, työllisyysaste ja työttömyysaste Helsingissä vuosina 2000–2024.

Ulkomaalaistaustaisten veronalaiset tulot ovat keskimäärin suomalaistaustaisia helsinkiläisiä pienemmät. Lapsiperheköyhyys on sitkeä ongelma, joka koettelee ulkomaalaistaustaisia perhekuntia huomattavasti suomalaistaustaisia useammin.

Tulotaso heijastuu ulkomaalaistaustaisten asumisen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) olosuhteisiin. Omistusasunnossa asuminen on vähäisempää, ja vuokralla asuminen yleisempää. Ulkomaalaistaustaisen väestön asuntokunnan koko on myös helsinkiläisten keskiarvoa suurempi, ja se on osasyy siihen, että monet asuvat ahtaasti. Tämä koskee erityisesti lapsiperheitä ja siten myös niitä väestöryhmiä, joissa on suuria perheitä.

Syrjintäkokemukset ovat selvästi muita yleisempiä ulkoisesti erottuvien ryhmien keskuudessa. Syrjinnästä ja kiusaamisesta kärsivät myös monet Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaisten lapset. Yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen paljon taustamaaryhmien mukaan.

Valtakunnallisen ja paikallisen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) seurantatiedon pohjalta voidaan tunnistaa ryhmiä, joiden kotoutumisen edistäminen on erityisesti tarpeen. Helsingin kaupungin kannattaa panostaa erityisesti kotona lapsiaan hoitavien vanhempien kotoutumiseen sekä kansainvälistä suojelua saavien kielen oppimiseen, muuhun koulutukseen ja työllistymiseen. Tukea tarvitsevat myös työn ja koulutuksen ulkopuolella ja siten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joista monilta puuttuu perusasteen jälkeinen koulutus.

Kotoutumisen edistämisen on tärkeää alkaa mahdollisimman nopeasti Suomeen muuton jälkeen. Lasten kotoutumisen kannalta varhaiskasvatus, koulu ja lapsiperhepalvelut ovat avainasemassa.