Hyppää pääsisältöön

Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat

Helsingissä pyritään siihen, että jokainen voi elää hyvää elämää iästä ja terveydentilasta riippumatta. Palveluja kehitetään siten, että niiden käyttämisestä tulee asiakaslähtöisempää ja mahdollisimman sujuvaa.

Tavoite: Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon sujuva hoitoon pääsy

Helsingin tavoitteena on sujuvampi hoitoon pääsy perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluihin. Jonotusajat ovat venyneet osin koronapandemian seurauksena pitkiksi.  

Terveysasemien hoitotakuulle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet alkuvuoden 2022 aikana kiireellisen hoidon osalta hyvin, samoin sairaanhoitajien kiireettömän hoidon osalta. Myös suun terveydenhuollon välitön yhteydensaanti on saatu nostettua alkuvuonna 2022 lähelle tavoitetasoa. Sen sijaan terveysasemien ensikontaktissa toteutunut hoito ja kiireettömän hoidon toteutuminen lääkärin hoidon osalta eivät ole toteutuneet alkuvuoden aikana tavoitteen mukaisesti.  

Kaavio kuvaa terveysasemien hoitotakuuta näyttämällä ensikontaktissa toteutuneen hoidon osuuden. Tavoite on, että vuonna 2022 osuus on 75 prosenttia. 

Tavoite: Lisäämme varhaisen vaiheen mielenterveyspalvelujen ja lyhytpsykoterapian saatavuutta ja saavutettavuutta, laajennamme matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja jatkamme lasten ja nuorten mielenterveyspalveluketjun parantamista

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin heikkeneminen on havaittu jo ennen koronapandemiaa ja heikkeneminen on ollut entistä voimakkaampaa koronavuosina. Korona-aika on koetellut myös aikuisikäisten mielenterveyttä. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsyssä on ollut pitkät jonot ja pula mielenterveyden ammattilaisista on vaikeuttanut entisestään oikea-aikaisten palveluiden saatavuutta. Helsinki lisää varhaisen vaiheen palveluiden saatavuutta ja laajentaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Näillä toimenpiteillä pyritään purkamaan koronapandemian aiheuttamaa palvelutarpeen kasvua ja jatkossa ennaltaehkäisemään paremmin mielen hyvinvoinnin heikentymistä.  

Tavoitteen seurantatiedot tullaan saamaan uudesta asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotista. Apotti-integraatio on vielä kehitysvaiheessa, joten seurantatietoja ei ole vielä saatavana. 

Tavoite: Asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2025 mennessä

Helsingin tavoitteena on puolittaa asunnottomien määrä vuoteen 2023 mennessä ja poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä. 

Kaupunki on laatinut toimenpidesuunnitelman asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi vuosille 2020–2022. Toimenpidesuunnitelma sisältää erilaisia toimenpiteitä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.  

Asunnottomien määrä on vähentynyt vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna. Yksinelävien helsinkiläisten asunnottomuus on vähentynyt 28 prosenttia ja perheiden ja pariskuntien asunnottomuus on vähentynyt 32 prosenttia. Helsingissä oli helmikuun lopussa 501 pitkäaikaisasunnotonta. Myös pitkäaikaisasunnottomuuden määrä on ollut laskusuunnassa. 

Kaavio kuvaa pitkäaikaisasunnottomien lukumäärää. Kaaviossa voi tarkastella tilannetta vuodesta 2019 alkaen. Pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä on vaihdellut noin 500-650 välillä. 

Tavoite: Ehkäistään lastensuojelun asiakasmäärien kääntyminen kasvuun

Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät ovat olleet laskussa jo useamman vuoden ajan. Korona-aika teki asiakkuuksiin hetkellisesti pienen nousun, joka on nyt saatu laskemaan. Sijoitettujen lasten asiakasmäärä on pysynyt suhteellisen tasaisena vuosien saatossa. Lastensuojelun suurin haaste on sijoitettujen lasten vaativa hoitoisuus, mistä seuraa korkeita kustannuksia ja pidempiä sijoitusjaksoja. Lastensuojelun sijaishuoltoon tulee paljon nuoria, joille ensisijainen hoitotaho olisi nuorisopsykiatria. 

Tavoitteen seurantatiedot tullaan saamaan uudesta asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotista. Apotti-integraatio on vielä kehitysvaiheessa, joten seurantatietoja ei ole vielä saatavana.