Tavoite: Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon sujuva hoitoon pääsy
Helsingin tavoitteena on sujuvampi hoitoon pääsy perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluihin. Jonotusajat venyivät osin koronapandemian seurauksena pitkiksi.
Terveysasemien hoitotakuulle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vuoden 2023 aikana kiireellisen hoidon osalta hyvin. Sen sijaan terveysasemien kiireettömän hoidon toteutuminen hoidon osalta eivät ole toteutuneet vuoden 2023 aikana tavoitteen mukaisesti. Hoitotakuulain vaiheittain tiukentuvat kiireettömän hoitoon pääsyn määräajat tuovat haasteita jatkossa useille terveysasemille.
Suun terveydenhuollon kiireelliseen hoitoon pääsyssä ja yhteydensaannissa on vuonna 2023 päästy tavoitetasoon. Tämä lisäksi hoitotakuujonon asiakkaiden jonotusaikaa on saatu laskettua vuoden 2023 aikana.
Kaaviot kuvaavat terveysasemien hoitotakuun toteutumista ja suun terveydenhuollossa välittömän yhteydensaannin toteutumista. Vuonna 2023 tavoite on, että terveysasemille kiireelliseen hoitoon pääsee samana tai seuraavana päivänä 95 prosenttia asiakkaista. Tammi-elokuussa 2023 asiakkaista 99 prosenttia on päässyt hoitoon samana tai seuraavana päivänä. Toinen tavoite on, että kiireettömän hoidon toteutuminen 14 vuorokaudessa toteutuu vuonna 2023 70 prosentille asiakkaista. Tammi-elokuussa 2023 toteuma on ollut 57 prosenttia. Suun terveydenhuollossa tavoitteena on vuonna 2023, että kiireettömän hoidon takaisinsoittoon vastataan samana päivänä 90 prosentissa tapauksista. Tammi-huhtikuussa 2023 toteuma on ollut 99 prosenttia.
Tavoite: Mielenterveyspalvelut paranevat
Helsingin kaupunki parantaa strategiakaudella varhaisen vaiheen mielenterveyspalvelujen ja lyhytpsykoterapian saatavuutta ja saavutettavuutta, lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja jatkaa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluketjun parantamista yhdessä HUSin ja muiden toimijoiden kanssa. Asiakkaiden kokonaisvaltainen arviointi ja tarpeenmukainen hoito turvataan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten välisillä joustavilla konsultaatio- ja yhteistyökanavilla.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin heikkeneminen on havaittu jo ennen koronapandemiaa ja heikkeneminen on ollut entistä voimakkaampaa koronavuosina. Korona-aika koetteli myös aikuisikäisten mielenterveyttä. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsyssä on ollut pitkät jonot ja pula mielenterveyden ammattilaisista on vaikeuttanut entisestään oikea-aikaisten palveluiden saatavuutta.
Mielenterveyspalveluja on vahvistettu perustamalla neljäs matalan kynnyksen Mieppi -mielenterveyspalvelupiste ja nuorille avataan uusi Nuorisoasema 1. syyskuuta 2023. Lyhytterapiaa tarjotaan omissa palveluissa ja lyhytpsykoterapiaa palvelusetelillä. Iäkkäille on tarjolla uusia mielenterveys- ja päihderyhmiä. Myös digitaalisten palvelujen tarjontaa, ryhmähoitoja ja asiakkaiden ohjattua omahoitoa on lisätty. Kaikissa palveluissa tarvitaan edelleen ymmärryksen lisäämistä mielenterveys- ja päihdetyön tärkeydestä. Terapianavigaattori auttaa ammattilaisia asiakkaiden hoidon tarpeen arvioinnissa ja nopeuttaa asiakkaan hoitoon pääsyä. Koronapandemian aiheuttamaa palvelujen tarvetta on onnistuttu purkamaan, mutta palvelujen riittävyydessä on vielä haasteita.
Tavoite: Asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2025 mennessä
Helsingin tavoitteena on puolittaa asunnottomien määrä vuoteen 2023 mennessä ja poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä.
Kaupunki on laatinut toimenpidesuunnitelman asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi vuosille 2020–2022. Toimenpidesuunnitelma sisältää erilaisia toimenpiteitä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Asunnottomien määrä on vähentynyt vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna. Yksinelävien helsinkiläisten asunnottomuus on vähentynyt 28 prosenttia ja perheiden ja pariskuntien asunnottomuus on vähentynyt 32 prosenttia. Helsingissä oli maaliskuun 2023 lopussa 364 pitkäaikaisasunnotonta. Myös pitkäaikaisasunnottomien määrä on ollut laskussa.
Kaavio kuvaa pitkäaikaisasunnottomien lukumäärää. Kaaviossa voi tarkastella tilannetta vuodesta 2019 alkaen. Pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä on vaihdellut noin 500-650 välillä.
Tavoite: Ehkäistään lastensuojelun asiakasmäärien kääntyminen kasvuun
Lastensuojelun asiakkuuksien määrä on ollut laskusuuntainen viimeisen viiden vuoden aikana etenkin alaikäisten lasten ja nuorten avohuollon osalta. Myös sijoitettujen asiakkaiden määrä on vähentynyt etenkin vuodesta 2021 vuoteen 2022. Lastensuojelun suurin haaste on sijoitettujen lasten vaativa hoitoisuus, mistä seuraa korkeita kustannuksia ja pidempiä sijoitusjaksoja. Lastensuojelun sijaishuoltoon tulee paljon nuoria, joille ensisijainen hoitotaho olisi nuorisopsykiatria.
Kaavio kuvaa lastensuojelun 0-17 -asiakkaiden määrää.