Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Viheralueet ja toimiva, viihtyisä kaupunkiympäristö ovat tärkeitä asumisviihtyisyydelle ja hyvinvoinnille. Kaupunkitapahtumien määrä on elpynyt pandemian jälkeen. Koettu turvattomuus kaupunkitilassa on pysynyt maltillisena.
-
Mitä on näköpiirissä?
Kaupunkitilan laatu on yhä tärkeämpää kaupungin kasvaessa ja tiivistyessä. Alueiden eriytyminen ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen voivat heikentää kaupunkilaisten turvallisuuskokemusta.
Viheralueet ja alueiden kunnossapito lisäävät alueiden viihtyisyyttä
Kokemukseen kaupunkitilan laadusta ja viihtyisyydestä vaikuttavat muun muassa turvallisuus ja toimivuus sekä rakennetun ympäristön laatu, siisteys ja vihreys. Lähes kolme neljäsosaa helsinkiläisistä on tyytyväisiä rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen. Myös ulkoilureitteihin ja -alueisiin sekä lasten leikkipuistoihin ollaan tyytyväisiä [1].
Ilmansaasteet ja melu voivat vähentää viihtyisyyttä. Noin 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama keskiäänitaso ylittää päiväaikaan 55 desibeliä [2].
Liikenteen lisäksi myös rakentaminen aiheuttaa melu- ja pölyhaittoja. Suurissa aluerakentamiskohteissa haitat voivat olla pitkäaikaisia. Lähivuosiksi on suunnitteilla poikkeuksellisen paljon kaupunki-infraan liittyviä korjaushankkeita, jotka aiheuttavat melun ja pölyn lisäksi heikennyksiä liikenneyhteyksiin. Mikäli hankkeisiin ei varauduta kunnolla esimerkiksi vaiheistuksilla, voivat niin asukkaiden kuin yritystenkin toimintaedellytykset väliaikaisesti heikentyä.
Urbaanin ympäristön vastapainona kaupunkiluonto, merellinen ympäristö sekä hiljaiset ja rauhalliset alueet [3] ovat asukkaille tärkeitä. Viheralueiden ja luonnon merkitys toistuu asukaskyselyiden vastauksissa [4]. Viher- ja virkistysalueiden riittävyys ja palvelutasoa koskevat toiveet korostuvat myös kaupungin asiakaspalautteessa. Helsinki-barometrin mukaan kolme neljästä helsinkiläisestä on huolissaan lähiluonnon vähenemisestä ja noin puolet on huolissaan täydennysrakentamisesta [5].
Viihtyisät, vehreät ja hyvin hoidetut ympäristöt ovat tärkeitä liikkumisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tiivistyvässä kaupungissa koulujen ja päiväkotien pihojen suunnittelun merkitys korostuu, jotta leikki, liikkuminen ja luontosuhteen luominen mahdollistuvat. Väestön ikääntyessä korostuu myös tarve kävely-ympäristön esteettömyydelle, levähdyspaikoille ja mahdollisuudelle kulkea jalan ympärivuotisesti. Liukkaus on osalle syy jäädä kotiin.
Julkisen tilan viihtyisyys ja kunnossapito vaikuttavat asuinalueiden houkuttelevuuteen ja koettuun turvallisuuteen. Osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-äänestyksessä [6] kaupunkilaiset antavat eniten painoarvoa siisteyden, vehreyden, liikuntamahdollisuuksien ja rakennetun ympäristön viihtyisyyden lisäämiselle. Tyytyväisyys katujen ja teiden hoitoon on heikentynyt [1].
Katu- ja puistoinvestointien painopiste on Helsingissä ollut jo pitkään uuden rakentamisessa. Kunnossapidon määrärahataso ei ole noussut samaa vauhtia investointimäärärahojen kanssa (ks. kuvio alla).
Yleisillä alueilla uudisrakentamisen määrärahat ovat kasvaneet vuodesta 2017, tosin vuonna 2024 laskivat noin 50 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasosta. Sen sijaan ylläpidon määrärahat ovat nousseet selvästi hitaammin.
Koettu turvattomuus kaupunkitilassa on pysynyt maltillisena
Helsinki koetaan edelleen pääosin turvalliseksi kaupungiksi. Turvallisuustutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä pitää kaupunkia vähintään melko turvallisena [7]. Turvallisuuden kokemukset eroavat kuitenkin iän ja sukupuolen mukaan. Yleisimmin turvattomuutta tuntevat nuoret naiset etenkin kaupungin keskustassa viikonloppuiltaisin.
Helsinkiläiset kokevat keskustan selvästi turvattomampana kuin oman asuinalueensa. Useampi kuin joka neljäs kertoo kokevansa liikkumisen keskustassa viikonloppuiltana turvattomaksi. Omalla asuinalueella turvattomuuden kokemus on harvinaisempaa. Naisilla osuus on kuitenkin selvästi miehiä korkeampi ja asuinalueiden välillä on huomattavia eroja. Sosioekonomisesti heikoimmilla alueilla turvallisuuskokemukset ovat muita alueita heikommat. Koettu turvattomuus on pysynyt viime vuosina ennallaan (ks. kuvio alla).
Kuvio kuvaa, miten turvalliseksi helsinkiläiset kokevat asuinalueensa viikonloppuiltaisin.
Huoli sosiaalisen epäjärjestyksen merkeistä kuten huumeiden käytöstä, häiriökäyttäytymisestä sekä katuväkivallasta on jonkin verran lisääntynyt. Joukkoliikenteessä myöhään illalla matkustaessa turvattomimmaksi koetaan metro, seuraavaksi lähijuna, sitten raitiovaunu. Bussi koetaan turvallisimmaksi. Myös monet asemanseudut koetaan iltaisin melko yleisesti turvattomiksi. Tämä heijastuu myös asemanseuduilla toimiviin yrityksiin ja niiden henkilöstöön.
Turvallisuuden kokemuksilla on vaikutusta asukkaiden halukkuuteen liikkua kaupungilla. Esimerkiksi lapset ja nuoret käyttävät kaupunkitilaa ja alueensa liikunta- ja ulkoilupaikkoja todennäköisemmin, mikäli he kokevat asuinalueensa turvalliseksi [8].
Kaupunkikulttuuri ja monipuolinen ympäristö elävöittävät kaupunkitilaa
Ympäristön elämyksellisyys parantaa kaupungin elinvoimaa ja kilpailukykyä. Helsingissä järjestetään useita suuria tapahtumia vuosittain. Tapahtumatoimiala on palautunut hyvin pandemiasta ja vuoden 2024 myynnin ennakoidaan palaavan jo vuoden 2019 tasolle. Esimerkiksi ulkoilmakonserttien määrä on kasvanut viime vuosina. Helsinki koetaan tapahtumakaupunkina avoimeksi, turvalliseksi ja eläväksi.
Erilaisilla kaupunginosatapahtumilla voidaan tukea asukkaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Viihtyisät, esteettömät ja kohtaamisia sekä tekemistä mahdollistavat kadut, torit ja puistot ovat kaupunkikulttuuria ja kaupunkilaisten hyvinvointia vahvistavia paikkoja. Kaupunkirakenteen tiivistyminen edellyttää pohdintaa kaupunkikulttuurin ja asumisen yhteen sovittamisesta. Tapahtumat aiheuttavat melua ja muita ympäristöhäiriöitä.
Kaupungin kasvu on suurelta osin mahdollista vain tiivistämällä. Tilanne luo paineita Helsingin kantakaupungin tasapainoisen kaupunkikuvan ja rakennetun ympäristön arvojen säilymiselle. 1960- ja 1970-luvun arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun arvoista ei ole yhtenäistä näkemystä. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi keskusta-alueiden toimitilamuutosten ja lähiöiden täydennysrakentamishankkeiden arviointia.
Lähteet
- Hirvonen 2025, Helsinkiläisiltä kiitosta kirjastoista, joukkoliikenteestä ja ulkoliikuntapaikoista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Helsingin kaupunki 2024, Taustaraportti meluntorjunnasta (pdf)
- Helsingin kaupunki 2020, Hiljaisiksi ja rauhallisiksi koetut alueet Helsingissä (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Järvelä 2024, Huoli Helsingin tulevaisuudesta on lisääntynyt(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Kaupunkitietopalvelut, Helsinki-barometrin tulosraportti(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Erjansola 2024, Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2024(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Keskinen ym. 2023, ”Korona-aikaan en juuri ole liikkunut kaupungilla” (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Määttä 2024, Helsinkiläislasten kokemus oman asuinalueen turvallisuudesta on yhteydessä liikkumiseen ja liikuntapaikkojen käyttöön(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)