Usein kysytyt kysymykset

Teillä vanhempina on aina ensisijaisesti vastuu lasten hyvinvoinnista. Velvollisuutenne on turvata lasten tasapainoinen kehitys myös eron jälkeen. 

Erotilanteessa on ratkaistava, kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla. Lapsen tapaamisoikeus turvaa lapselle oikeuden pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa huolimatta siitä, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei. 

Vastuu lapsen elatuksesta säilyy teillä vanhemmilla myös eron jälkeen. Lasta varten voidaan vahvistaa tarvittaessa elatusapu. 

Ei ole, mikäli vanhempina pystytte sopimaan asioista ilman riitaa. On kuitenkin hyvä tietää, että vain vahvistettu kirjallinen sopimus on täytäntöön pantavissa. Vahvistettua kirjallista sopimusta tarvitaan esimerkiksi Kelan maksamaa elatustukea varten. 

Vaikka vanhempina noudattaisitte tällaista sopimusta, se ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Esimerkiksi Kela ei maksa elatustukea tällaisen sopimuksen perusteella. Myös tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa varten tarvitaan vahvistettu sopimus tai oikeuden päätös. 

Sopimukset laaditaan kirjallisesti lapsen asuinkunnan lastenvalvojalla, joka vahvistaa sopimukset.  

Lähtökohta on, että te vanhempina keskustelette yhdessä, oletteko valmiita neuvottelemaan lasta koskevista sopimusasioista tai muuttamaan aiemmin tehtyjä sopimuksia. Mikäli näin on, voitte asioida oman kunnan lastenvalvojalla ja asia hoidetaan virka-apumenettelyllä. 

Jos asutte lähikunnissa, olisi parasta, että asioisitte yhdessä lapsen kotikunnan lastenvalvojan luona. 

Ennen tapaamista sinun kannattaa keskustella sopimusten sisällöstä etukäteen toisen vanhemman kanssa.  

Voitte käyttää tukena STM:n verkkosivujen vanhemmuussuunnitelmaa.

Vanhemmuussuunnitelman löydätte täältä. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

On hyvä, jos voitte yhdessä asioida perheasioiden sovittelijan luona ennen lastenvalvojalle hakeutumista. Perheasioiden sovittelussa saatte maksutta ohjausta ja neuvontaa lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien ristiriitojen ratkaisemiseksi. 

Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä, vaan hänen tehtävänsä on avustaa teitä vanhempia pääsemään asioista sopimukseen. Kun asioista on sovittu, lastenvalvoja laatii sovituista asioista täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan. Tällöin teidän kummankin on lähtökohtaisesti oltava yhtä aikaa paikalla. 

Lastenvalvoja voi vahvistaa vain vanhempien yksimielisiä sopimuksia.  

Sopimukset olisi hyvä tehdä, kun muutat erilleen toisesta vanhemmasta tai kun haette lopullista avioeroa – toisin sanoen kun muutokset ovat selkiytyneet siinä määrin, että teillä vanhemmilla on valmiudet ratkaista lasta koskevat järjestelyt. 

Vanhempien ja aikuisten vastuulla on ratkaista lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevat asiat. Lapsen näkemys on kuitenkin otettava huomioon, vaikka lähtökohtana on ajatus, että te vanhempina tiedätte oman lapsen parhaan sekä sen, miten lapsen arki jatkuu parhaiten. 

Keskustelkaa lapsen kanssa ratkaisuista, joita olet yhdessä toisen vanhemman kanssa tekemässä ennen kuin päätätte häntä koskevista huolto-, asumis- tai tapaamisoikeusasioista. 

Lapsen mielipiteen selvittäminen on sinun ja toisen vanhemman tehtävä. Keskustelussa tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso.  

Kerro lapselle muutoksista mahdollisimman konkreettisesti ja anna hänelle aikaa kertoa oma mielipiteensä ja toiveensa. 

Lastenvalvojalla on velvollisuus varmistaa, että lapsi on saanut ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa sopimusasioissa. Muista, että lasta ei saa painostaa muodostamaan mielipidettä. 

Älä moiti lasta, vaikka hänen ajatuksensa olisivat ristiriidassa sinun ja toisen vanhemman suunnitelman kanssa. 

Lapsen eriävä mielipide ei automaattisesti tarkoita sitä, etteikö vanhempien laatimaa sopimusta voitaisi vahvistaa. 

Se ei ole välttämätöntä. Tärkeintä on, että hänelle kerrotaan sovittavista asioista sekä annetaan mahdollisuus kertoa omat näkemyksensä. 

Pyrkikää siihen, sillä lapsia koskevissa asioissa sovinnon löytäminen on todella tärkeää. Usein sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista.  

Jos yhdessä sopiminen ei yrityksistä huolimatta onnistu, voitte hakeutua perheasioiden sovitteluun. Perheasioiden sovittelu on maksutonta, ja suomen lisäksi sovittelua voi käydä ruotsiksi ja englanniksi. 

Perheasioiden sovittelun neuvonta ja ajanvaraus on maanantaisin sekä keskiviikkoisin kello 9–11, puhelin 040 686 5293. 

Mikäli asiat eivät ratkea sovittelussakaan, jompikumpi teistä tai te yhdessä voitte viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva asia pannaan vireille siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. 

Vielä tässäkin vaiheessa voitte pyytää käräjäoikeudesta sovittelua. Sovittelua haetaan käräjäoikeudelle toimitetulla vapaamuotoisella hakemuksella tai käräjäoikeuden kansliasta saatavalla kaavakkeella. Sovittelua johtaa perheasioihin perehtynyt tuomari, ja häntä avustaa lapsiasioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä. 

Huolto- ja tapaamisasia on aina ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lapsen etu ei kuitenkaan ole sama asia kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat vain yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka. 

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. 

Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Hänellä on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta. Lapsen huoltaja toimii myös lapsen edunvalvojana ja hoitaa lapsen taloudellisia asioita.  

Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Yhteishuolto ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona. 

Yhteishuolto edellyttää sinulta ja toiselta vanhemmalta kykyä keskustella ja päättää lasta koskevista asioista yhdessä. 

Jos asut lapsen kanssa, voit kuitenkin huolehtia ja päättää lapsen arkisista asioista, päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta. 

Yksinhuoltajana olet lapsen ainoa huoltaja ja teet yksin kaikki lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhuolto, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain sinulle ja vain sinun erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle. 

Silloin kun lapsi on toisen vanhemman luona, hän kuitenkin saa päättää lapsen päivittäisen hoidon ja kasvatuksen asioista. 

Yksinhuoltajuutesi ei vaikuta lapsen ja toisen vanhemman tapaamisoikeuteen eikä elatusvelvollisuuteen. 

Ei ole. Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai lapsi sitä ennen avioituu. 

Oheishuoltaja toimii jommankumman tai kummankin vanhemman ohella lapsen huoltajana. Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella yhdelle tai useammalle suostumuksensa antaneelle ihmiselle. 

Oheishuolto ei vapauta sinua eikä toista vanhempaa elatusvastuusta eikä oheishuoltaja ole elatusvelvollinen. 

Lastenvalvoja voi vahvistaa oheishuoltosopimuksen, mikäli vanhemmat ovat asiasta yhtä mielisiä. Oheishuoltoa voidaan hakea myös käräjäoikeudesta. 

Edellytyksenä on, että oheishuoltajuus on lapsen edun mukaista. 

Yhteishuollon periaatteiden mukaisesti sinun pitää keskustella lapsen asioista toisen vanhemman kanssa ja päättää asioista yhdessä hänen kanssaan.  

Mikäli olet muuttamassa yksin alaikäisten lasten kanssa perheen yhteisestä kodista, muuttoilmoitukseen tarvitaan kummankin huoltajan allekirjoitus tai toisen huoltajan erillinen suostumus. Jos lapset asuvat jo kanssasi, suostumusta ei erikseen kysytä. 

Muutto saattaa kuitenkin olla niin olennainen muutos, että lapsen tapaamissopimus ja tarvittaessa elatussopimus tulee neuvotella uudelleen. On mahdollista sopia myös, että lapsi jatkaa arkeaan toisen vanhemman luona, jos se on lapsen edun mukaista. Lapsen asumisratkaisussa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon, että lapsella säilyy oikeus tavata ja pitää yhteyttä toiseen vanhempaan. 

Kyllä voit. Tällainen voi olla esimerkiksi tilanne, jossa passin myöntämättä jättäminen olisi selvästi vastoin alaikäisen lapsen etua. Lisäksi vaaditaan, että lapsi matkustaa kanssasi vain tilapäisesti toiseen valtioon. Passin myöntävä viranomainen selvittää kussakin tapauksessa, mikä on lapsen edun mukaista. 

Lapsen ”testamenttaaminen” ei ole mahdollista. Vanhempina voitte kuitenkin kirjata toiveenne lapsen huollon uskomisesta jollekin tietylle ihmiselle, mutta toive ei sido viranomaisia. Tuomioistuin ratkaisee asian aina lopulta lapsen edun mukaisesti. 

Kun olette kumpikin lapsen huoltajia mutta ette asu yhdessä, joudutte ratkaisemaan, kumman luona lapsi asuu ja on kirjoilla. Lähtökohtana tulee olla lapsen etu. 

Teidän tulee neuvotella tilanteesta yhdessä ja tarkastella eri vaihtoehtoja erityisesti lapsen kannalta. On tärkeää ottaa huomioon, miten asuminen ja lapsen arki järjestyvät käytännössä parhaiten. Tutustu myös STM:n verkkosivujen vanhemmuussuunnitelmaan.

Vanhemmuussuunnitelman löydätte täältä. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Voitte hakea apua perheasioiden sovittelusta sovintoratkaisuun pääsemiseksi. 

Jos sekään ei onnistu, asia on vietävä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Mutta vielä tässäkin vaiheessa voitte pyytää käräjäoikeudesta sovittelua. 

Kaikissa käräjäoikeuksissa toimii asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu, johon voitte hakea käräjäoikeudelle toimitetulla vapaamuotoisella hakemuksella tai käräjäoikeuden kansliasta saatavalla kaavakkeella. 

Voit tehdä hakemuksen itse tai yhdessä toisen vanhemman kanssa. Sovittelua johtaa perheasioihin perehtynyt tuomari, ja häntä avustaa lapsiasioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä. 

Sitä että lapsi asuu käytännössä puolet tai lähes puolet ajastaan vuorotellen sinun ja toisen vanhemman luona. 

Lapsi voi kuitenkin olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa. Muun muassa lapsen lähikoulu ja koulukuljetukset määräytyvät tämän paikan mukaan. 

Esimerkiksi asumistukea myönnettäessä lapsi otetaan huomioon vain jommankumman vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Myös lapsilisää maksetaan vain yhdelle vanhemmalle, lähtökohtaisesti sille, jonka luona lapsi on kirjoilla. 

Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta erittäin hyvää kykyä yhteistyöhön ja joustavuutta. 

Jos päädyt yhdessä toisen vanhemman kanssa vuoroasumiseen, ratkaisun tulee perustua lapsen tarpeeseen ja etuun – ei vanhempien tahtoon tai taloudellisiin intresseihin. 

Vuoroasumisen tulee aina perustua erityiseen harkintaan, jossa huomioidaan ennen kaikkea lapsen etu ja tarpeet. Vaikka myös lapsi haluaisi vuoroasumista, hän ei välttämättä kykene hahmottamaan käytäntöä. 

Asuinpaikan toistuva vaihtuminen edellyttää sinulta ja toiselta vanhemmilta hyvää suunnittelua ja kykyä saada käytännön järjestelyt toimimaan. 

Mitä nuorempi lapsi on, sitä vaativampaa vuoroasuminen hänelle on, eikä sitä yleensä suositella alle kolmevuotiaille. Lapsella tulee olla riittävästi ikää ja kykyä itsekin suunnitella ja ennakoida tulevaa. Lisäksi häneltä edellytetään sopeutumiskykyä, sillä eri säännöt ja rutiinit vanhempien luona edellyttävät joustamista. 

Parhaimmillaan vuoroasuminen on lapselle antoisaa, koska lapsi voi vanhempien eron jälkeen elää arkipäivää kummankin vanhemman kanssa. 

Tutkimusten mukaan vuoroasumisen on todettu toimivan parhaiten, jos vanhemmat ovat päätyneet asumisjärjestelyyn perusteena lapsen tarpeet ja jos 

• vanhemmat jakavat vanhemmuuden ja huolehtivat lapsen arjen sujumisesta yhdessä 
• vanhempien välit ovat hyvät ja heidän yhteistyönsä toimii 
• vanhemmat suhtautuvat myönteisesti ja joustavasti lapsen oleskeluun toisen vanhemman luona 
• vanhemmat välittävät toisilleen tietoja lapsen arjesta toisessa kodissa. 

Lapsen näkökulmasta on olennaista, että hän on itse halukas ja kykenee vuoroasumisjärjestelyyn sekä pystyy ikänsä puolesta hahmottamaan elämäänsä. 

Lisäksi on tärkeää, että vanhemmat asuvat niin lähekkäin, että lapsen päiväkoti tai koulu ja tärkeimmät sosiaaliset suhteet pysyvät samana. 

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamissopimuksessa onkin syytä ottaa huomioon muun muassa lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. 

Vaikka sinusta tai toisesta vanhemmasta tuntuisi, että tapaamisoikeutta ei tarvitse määrittää tai kirjata, se on joskus suositeltavaa. Kun tapaamisoikeus määritellään mahdollisimman tarkasti, voidaan jatkossa välttää erimielisyyksiä. Lisäksi Kela vaatii tapaamissopimuksen, mikäli tapaamiskuluihin haetaan toimeentulotukea. 

Tapaamisoikeudesta sovittaessa on hyvä sopia normaalin viikkorytmin lisäksi myös harrastuksiin kuljettamisista sekä lomien ja juhlapyhien vietosta. 

Tapaamissopimuksessa voidaan sopia myös muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta toisen vanhemman luokse, tarvittaessa myös tapaamismatkakulujen jakamisesta. 

Sinun kannattaa keskustella tällaisista käytännön asioista toisen vanhemman kanssa ennen lastenvalvojan tapaamista. 

Kun sovitte lapsen asioista, lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Tapaamissopimuksessa on tärkeää ottaa huomioon, kuinka asiat järjestyvät parhaiten lapsen arjessa. Voit käyttää apunasi STM:n verkkosivujen vanhemmuussuunnitelmaa. 

Vanhemmuussuunnitelman löydätte täältä. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu – huolimatta siitä, millaiset keskinäiset välit sinulla ja toisella vanhemmalla on. 

Voitte hakeutua erimielisyystilanteissa perheasioiden sovitteluun. 

Jos vahvistettu sopimus ei vastaa todellisuutta, aiempaa sopimusta tai päätöstä voidaan muuttaa joko uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.  

Jos lapsi ei halua tavata toista vanhempaansa, sinun ja toisen vanhemman tulisi pyrkiä selvittämään syytä tilanteeseen. Tarvittaessa voitte kääntyä perheneuvolan puoleen tai hakeutua perheasioiden sovitteluun. 

Tapaamisoikeus on ensisijaisesti lapsen oikeus. Vanhempien velvollisuus on turvata myönteinen ja läheinen suhde kumpaankin vanhempaan. 

Jos lastenvalvojan vahvistama sopimus tai oikeuden päätös tapaamisoikeudesta on voimassa, sinun ja toisen vanhemman on lähtökohtaisesti noudatettava sitä. 

Jos lapsen kanssa asuva vanhempi estää sinun ja lapsen tapaamiset, sinun on haettava tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta. Toimita tätä koskeva kirjallinen hakemus käräjäoikeuden kansliaan. 

12-vuotiasta (tai sitä nuorempaa mutta riittävän kehittynyttä lasta) ei kuitenkaan voi pakottaa tapaamisiin, jos hän itse vastustaa niitä. 

Tuomioistuin voi päättää täytäntöönpanosta myös tilanteessa, jossa lapsen kanssa asuva vanhempi vaatii lapsen palauttamista luokseen. 

Voitte hakeutua ongelmatilanteissa myös perheasioiden sovitteluun. 

Et voi, et siinäkään tapauksessa, että tapaamisoikeus olisi virallisesti vahvistettu. 

Pakolla toteutettua tapaamista ei voida pitää lapsen edun mukaisena. 

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamiset eivät kuitenkaan saa muodostua uhkaksi lapsen terveydelle, hyvinvoinnille tai turvallisuudelle. Sinun ei toisin sanoen tarvitse luovuttaa lasta esimerkiksi päihtyneelle tai uhkaavasti käyttäytyvälle vanhemmalle. 

Tehtävänäsi on kuitenkin arvioida tilanne ja päättää, voiko lapsi tavata toista vanhempaansa. Jos on riski, että tapaamiset eivät ole turvallisia, tapaamisoikeuden ehdoista tulisi pyrkiä sopimaan uudestaan. Tarvittaessa voidaan sopia, että tapaamiset järjestetään tapaamispaikassa.

Lue lisää tapaamispaikkapalveluistamme täältä. 

Et voi estää tapaamisia ilman hyväksyttävää syytä. 

Jos tapaamisoikeudesta sovittaessa tai päätettäessä ilmenee riskejä lapsen turvallisuudelle, lapsi voi tavata toista vanhempaansa tuettuna tai valvottuna. Tuettujen ja valvottujen tapaamisten toteuttamisen edellytyksenä on, että niistä on sovittu lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. 

Valvottu tapaaminen voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun perheessä on ollut väkivaltaa tai kaappausuhka. Valvotussa tapaamisessa valvova henkilö on koko tapaamisen ajan samassa tilassa tai jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä. 

Tuettu tapaaminen puolestaan voidaan järjestää, kun vanhemmuudessa tarvitaan tukea tai kun vanhemmat eivät luota toisiinsa. Silloin ulkopuolinen henkilö on tarvittaessa saatavilla. Hän huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä ja seuraa tilannetta. Tuella varmistetaan, että tapaaminen sujuu lapsen edun mukaisesti. 

Valvottu vaihto taas voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun vanhempien välillä on lähestymiskielto tai kun lapsen vaihtotilanteet ovat toistuvasti riitaisia. Valvotun vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi turvallisesti siirtyä toisen vanhemman luokse. 

Jos tapaava vanhempi laiminlyö toistuvasti tapaamisia, ei tapaamisia voida välttämättä enää pitää lapsen edun mukaisena. Turha odottaminen ja toistuvat pettymykset saattavat tehdä tapaamisoikeuden toteuttamisesta lapsen edun vastaista. 

Tapaajavanhemman tulee ymmärtää, että kyse ei ole oikeudesta, jota hän voi mielensä mukaan käyttää. Sen sijaan kyse on velvollisuudesta, jonka jatkuva ja toistuva laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen. 

Jos tapaamisoikeus ei ole enää lapsen edun mukainen, käräjäoikeus voi evätä tapaamisoikeuden kokonaan. 

Tällaisessa tilanteessa sinun kannattaa olla yhteydessä lastenvalvojaan tai voitte yhdessä toisen vanhemman kanssa hakeutua perheasioiden sovitteluun. 

Tarvittaessa kumpikin. Asiasta kannattaa keskustella ja pyrkiä sopimaan yhdessä. Jos jompikumpi vanhempi muuttaa kauemmaksi, voi olla aiheellista neuvotella tapaamisoikeudesta uudelleen ja samalla sopia tapaamismatkakustannusten jakamisesta. 

Jos tapaamiskulut ovat pitkän välimatkan vuoksi hyvin suuret, kustannukset voidaan ottaa huomioon elatusapulaskelmassa. 

Muualla asuva vanhempi voi pitää lasta luonaan vain tapaamisoikeuden määrittämissä rajoissa, elleivät vanhemmat sovi toisin. 

Jos päätöstä tai sopimusta ei noudateta, sen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa. Lapsen lähihuoltajana voit vaatia lapsen palauttamista luoksesi ja toimittaa tätä varten kirjallisen hakemuksen käräjäoikeuden kansliaan. 

Jos olet huolissasi lapsesi tilanteesta, ole yhteydessä sosiaalipäivystykseen. Jos kyseessä on lapsen kaappausuhka tai maasta vienti, ota yhteyttä poliisiin. 

Elatusapu on kuukausittain maksettava rahasumma, jonka muualla asuva vanhempi maksaa lapselle ja huolehtii näin omalta osaltaan lapsen elatuksesta. Elatusapu vahvistetaan sopimuksella tai käräjäoikeuden tuomiolla. 

Elatustuki puolestaan on Kelan kuukausittain lapselle maksama rahasumma, kun elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai elatusapu on vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi. 

Kelan elatustukeen on oikeus myös silloin, kun lapsella ei ole toista elatusvelvollista vanhempaa siksi, että lapsi on yhden ihmisen adoptoima tai lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. 

Elatusapua maksetaan silloin, kun lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luona eikä vanhempi muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vahvistetaan sopimuksella tai tuomiolla. 

Se vanhempi, joka eron jälkeen ei enää asu samassa osoitteessa kuin lapsi, maksaa elatusapua sille vanhemmalle, jonka kanssa lapsi on kirjoilla. 

Kun lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona, elatusapu voidaan määrätä kumman tahansa vanhemman maksettavaksi riippumatta siitä, kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla. 

Elatusavun määräytymisestä säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa. Sen mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. 

Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön. Huomioon otetaan myös käytettävissä olevat varat sekä muu elatusvastuu. Lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan otetaan niin ikään huomioon. 

Oikeusministeriö on julkaissut ohjeen elatusavun laskemisesta.

Ohjeen löydät täältä. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Sinun ja toisen vanhemman on hyvä ottaa neuvotteluun mukaan tositteet alla olevan listauksen mukaan. Ne auttavat tarvittaessa osoittamaan tietojen paikkansapitävyys. 

Nämä tositteet tarvitaan myös silloin, kun elatusvelvollinen arvioi maksukykynsä heikoksi ja esittää pienempää elatusapua kuin mitä elatustuki on. 

Tositelista: 

• voimassa oleva elatussopimus tai käräjäoikeuden elatusapupäätös, mikäli nämä asiakirjat eivät ole jo lastenvalvojalla tiedossa 
• tuorein verotuspäätös 
• ajantasainen selvitys kuluvan vuoden palkkatuloista ja edellisen vuoden koko vuoden palkkakertymästä  
• selvitys elinkeinotoiminnan tuloista  
• päätös ja maksuilmoitus eläketulosta 
• päätös ja maksuilmoitus sosiaalisista etuuksista  
• tositteet muista tuloista 
• todistus opiskelun kestosta ja päätös opintotuesta 
• tosite maksettavasta opintolainan lyhennyksestä ja korosta 
• tositteet vakituisen asunnon asumiskustannuksista 
• selvitys työmatkakuluista 
• mahdollinen toimeentulotukipäätös  
• tositteet lapsen harrastuskustannuksista sekä päivähoitomaksuista  

Lastenvalvoja voi tarvittaessa tarkistaa vanhempien palkka- ja etuustiedot tulorekisteristä.  

Jos lapsi asuu kanssasi etkä saa toiselta elatusvelvolliselta elatusapua, toimita vahvistettu alkuperäinen elatussopimus Kelalle ja hae elatustukea elatusavun laiminlyönnin perusteella. 

Elatusapu voidaan periä myös ulosotossa. 

Vahvistettua elatusapua ei voi yksipuolisesti jättää maksamatta. 

Niin sanottua minimielatusapua ei ole. "Minimielatusavulla" viitataan usein Kelan maksamaan elatustukeen. Voimassa olevan elatustuen määrän voit tarkistaa Kelan sivuilta.

Kelan sivuille pääset täältä. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kyllä, jos jommankumman vanhemman elatuskyky tai lasten elatuksen tarve olennaisesti muuttuu. Lisäksi edellytetään, ettei muutos ole lyhytaikainen ja että muutos on kohtuullinen sekä lapsen että elatusapua maksavan kannalta. 

Elatusapua voi muuttaa uudella lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. Muutosta voi hakea käräjäoikeudelta, jos vanhemmat eivät pääse asiasta sopimukseen. 

Elatusavun saaja käyttää elatusavun lapsen menoihin. 

Lähtökohtaisesti alaikäisen lapsen elatusapu maksetaan huoltajalle. Mikäli alle 18-vuotias nuori asuu itsenäisesti, vanhemmat voivat sopia elatusavun maksamisesta nuorelle. 

Koulutusavustus 18 vuotta täyttäneelle lapselle maksetaan hänelle itselleen. 

Lapsen elatuksen tarpeen määrittää lastenvalvoja tai käräjätuomari oikeusministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Tarpeen määrä ei toisin sanoen ole sinun tai toisen vanhemman päätettävissä eikä se voi olla mitä vain. 

Jos lisäneuvottelutkaan eivät auta, ota yhteyttä oikeusaputoimistoon tai asianajotoimistoon. Elatusavun määrä ja suorittamistapa on tällaisessa tapauksessa vahvistettava käräjäoikeudessa. 

Asian viemistä käräjäoikeuteen ei kannata viivytellä. Elatusavussa on kysymys nimenomaan lapsen oikeudesta. 

Jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti, voimassa olevaa elatusapua voi olla perusteltua myös pienentää. Voit myös elatusapua maksavana vanhempana viedä elatusapuasian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. 

Elatusapukanteen laatimiseen voit pyytää oikeusaputoimiston tai yksityisen asianajajan apua. 

Jos elatusavun määrä on liian suuri nykyisiin tuloihisi verrattuna, voit varata yhdessä toisen vanhemman kanssa ajan lastenvalvojalle. 

Elatusavun muuttamiselle on kaksi edellytystä: 

1. Olosuhteet ovat elatusavun vahvistamisen jälkeen muuttuneet olennaisesti, eikä muutos ole lyhytaikainen.  

2. Elatusavun muuttaminen on kohtuullista. 

Jos jätät elatusavun maksamatta, lapsen kanssa kirjoilla oleva vanhempi voi hakea laiminlyönnin perusteella Kelalta elatustuen. Tämän jälkeen et enää voi maksaa elatusapua lapsen kanssa kirjoilla olevalle vanhemmalle, vaan elatusapu maksetaan Kelalle. 

Tee maksusuunnitelma Kelan kanssa. Jos tulosi ovat hyvin alhaiset, voit olla oikeutettu saamaan Kelalta jälkikäteen vapautuksen kertyneestä elatusapuvelasta. 

Elatusavun maksamisvelvollisuus päättyy lapsen 18-vuotispäivään. 

Ota kuitenkin huomioon, että elatuslain mukaan ”vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta”. 

Tämä velvollisuus on kummallakin vanhemmalla, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Ainakin lukiota käyvän nuoren osalta kumpikin vanhempi on vastuussa sekä nuoren varsinaisista opintomenoista että koulutuksen aikaisista elinkustannuksista.  

Elatustuen saamisedellytykset määritellään elatustukilaissa, ja tuen myöntää Kela. 

Kelan verkkosivuilla on yksityiskohtaista tietoa myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä.

Kelan sivuille pääset täältä. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Ota yhteyttä Kelaan perhe-eläkehakemuksen tekemiseksi, sillä elatusavun ja/tai elatustuen maksaminen loppuu elatusvelvollisen kuollessa.