Hyppää pääsisältöön

Naapurin kuuleminen ja suostumus

Naapuria pitää usein kuulla rakennushankkeissa. Naapurin suostumus tarvitaan, jos rakennushanke on lähellä naapurin rajaa tai vaikuttaa muuten naapurin kiinteistöön.

Tällä sivulla

Useissa rakennushankkeissa tulee kuulla naapuria. Kuulemisessa naapurille esitetään hanketta koskevat suunnitelmat ja mahdolliset poikkeamat perusteluineen. Naapuri allekirjoittaa lomakkeen ja vahvistaa, että häntä on kuultu asiasta. Naapuri voi kuulemisen yhteydessä esittää perusteltuja huomautuksia hankkeesta.

Kaupunki voi hoitaa naapurin kuulemisen. Rastita Lupapisteessä rakennuslupahakemuksessa Kunta kuulee kaikki naapurit -kohta,  jos haluat, että kaupunki hoitaa kuulemisen. Palvelu on maksullinen. 

Pientalohankkeissa kaupunki hoitaa naapurien kuulemisen. Palvelu on maksuton. 

Naapurin kuuleminen ja suostumus ovat eri asioita. Jos hankkeessa tarvitaan naapurin suostumus, tulee rakentajan hoitaa suostumuksen pyytäminen itse.

Rakennushankkeissa tarvitaan naapurin suostumus, jos rakennus tai rakennelma tulee lähemmäksi naapuritontin rajaa kuin asemakaava tai Helsingin kaupungin rakennusjärjestys sallii. Maalämpökaivon rakentamiseen tarvitaan suostumus, jos etäisyys rajaan on alle 7,5 metriä.

Tallenna naapurin kuuleminen tai suostumus Lupapisteeseen hankkeesi tietoihin.

Hae naapurin kuulemista ja suostumusta

Jos Helsingin kaupunki on naapurina

Jos Helsingin kaupunki on naapurina, lähetä lomake osoitteeseen tontti@hel.fi. Jos rakennushanke on asemakaavan mukainen, kaupunkia ei tarvitse kuulla naapurina.

Jos Helsingin kaupunki on naapurina, ja naapurilausunto koskee maalämmön rakentamista, lähetä osoitteeseen kymp.maalampo@hel.fi

  • lomake täytettynä
  • porakaivot sisältävä ajantasainen asemapiirros (pdf) tai ajantasainen rakennettavuusselvityksen karttaliite. Jälkikäteisissä suostumuksissa sijaintikatselmuksen karttaliite.

Usein kysytyt kysymykset

Naapurina voi olla yksityishenkilö, asunto-osakeyhtiö, yhtiö, kaupunki tai muu kiinteistön omistava taho. Naapurina voi olla myös kiinteistön haltija, kuten tontilla vuokralla olevan rakennuksen omistaja.

Jos kiinteistöillä on yhteistä rajaa, ne ovat naapureita. Toisen kiinteistön takana oleva kiinteistö ei ole naapuri. Tästä poikkeuksen tekevät niin sanotut kirvesvarsitontit. Jos kahden kiinteistön väliin jää kolmanteen kiinteistöön kuuluva ajoväylä, niin sanottu kirvesvarsi, nämä kaksi kiinteistöä ovat keskenään naapurin asemassa.

Välittömästi kadun toisella puolella tai vinottain vastapäätä oleva kiinteistö on naapuri. Leveä useampikaistainen liikenneväylä katkaisee kuitenkin naapuruuden. Helsingissä tällaisia väyliä ovat esimerkiksi Kehä I, Itäväylä ja muut kaupungin ulosmenoväylät.

Kapean puistokaistaleen takana oleva kiinteistö on naapuri. Puistoalueen leveydelle ei ole määritetty tarkkaa metrimäärää, vaan asia arvioidaan tapauskohtaisesti.

Kiinteistön omistaja- tai haltijatahona voi olla useita yksityishenkilöitä tai muita oikeushenkilöitä. Kaikkia tahoja tai heidän edustajiaan on kuultava kirjeitse tai kuulemislomakkeella.

Sulje

Naapurin suostumus ja kuuleminen ovat eri asia. Jos naapurilta ei saa suostumusta, rakentamista ei saa aloittaa. Sen sijaan kuulemisessa naapurit voivat vastustaa hanketta, mutta jos hanke on asemakaavan mukainen, se voidaan silti toteuttaa.

Naapuri voi kieltäytyä antamasta suostumustaan, jos hankkeesta aiheutuu haittaa hänen kiinteistönsä käytölle. Lupaprosessin yhtenä tarkoituksena on varmistaa naapurikiinteistöjen tasapuolinen kohtelu, joten kieltäytyvän naapurin täytyy myös esittää perustelut sille, miksi hän ei anna suostumustaan.

Sulje

Lupien hinnat ja käsittely

Rakentamisen luvat ja lausunnot ovat pääosin maksullisia. 

Katso kaikki maksut:

Helsingin rakennusvalvontataksa 2022 (pdf).

Helsingin rakennusvalvontataksa 2023 (pdf). 

 

     

     

    Sulje

    Hakija saa päätöksen hyväksymisestä Lupapisteeseen. 

    Lupapäätökset ovat virallisesti nähtävissä 14 vuorokautta. Tänä aikana on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle.

    Rakennusvalvonnan julkipanolistan näet Lupapisteestä Julkipano -palvelusta  (ei vaadi kirjautumista). 

    Lupapäätökset löydät verkkosivulta:  

    Voit tutustua julkipanolistaan ja päätöksiin myös Kaupunkiympäristötalon aulassa osoitteessa Työpajankatu 8.

    Sulje

    ​Lupa on lainvoimainen, jos päätöksestä ei ole tehty oikaisuvaatimuksia tai valituksia. Ympäristö- ja lupajaoston oikaisuvaatimusta koskevasta päätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 14 tai 30 päivää.

    Voit aloittaa rakennustyöt vasta, kun lupa on lainvoimainen. Rakennusluvan saaneet työt pitää aloittaa 3 vuoden kuluessa ja rakentamisen tulee olla valmis 5 vuoden kuluessa luvan lainvoimaisuudesta. Toimenpideluvan, purkamisluvan tai maisematyöluvan mukaiset työt tulee tehdä 3 vuoden aikana.

    Hae luvalle jatkoaikaa luvan voimassaoloaikana. Sen jälkeen joudut hakemaan lupaa uudestaan.

    Sulje

    Helsingissä kaikki rakentamisen luvat haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelussa . Myös yleinen ja hankekohtainen ohjaus ja neuvonta tehdään ensisijaisesti Lupapisteen kautta. Hakemukseen ja rakentamisen aikaiseen valvontaan liittyvät asiakirjat toimitetaan sähköisessä muodossa Lupapisteeseen.

    Näin aloitat ja kysyt neuvoa Lupapisteessä

    1. Rekisteröidy palveluun ensimmäisellä kerralla. Jatkossa kirjaudut sähköpostiosoitteella ja salasanalla.

    2. Kirjoita katuosoite, jossa hanke sijaitsee.

    3. Kysy neuvoa painamalla "Kysy neuvoa" -painiketta sivun oikeassa yläkulmassa. 

    4. Kirjoita lyhyt kuvaus hankkeesta ja kysymyksesi. Sinut ohjataan oikealle asiantuntijalle. 

    Neuvonnan jälkeen voit muuttaa neuvontapyynnön lupahakemukseksi.

    Tarvitsetko apua Lupapisteen käyttöön?

    Lupapisteen käyttöohjeesta löydät ohjeita muun muassa rekisteröitymiseen ja kirjautumiseen, uuden hakemuksen ja neuvontapyynnön tekemiseen, neuvontapyynnön muuttamiseen lupahakemukseksi tai hakemuksen jättämiseen.

    Teknistä tukea Lupapisteen käyttöön saat tarvittaessa tukipyyntölomakkeella .

     

    Sulje