Kiinteistö- ja rakennusrasite

Kun haet rasitetoimitusta kiinteistötoimitushakemuksella, liitä hakemukseen tarvittaessa seuraavat asiakirjat:

• valtakirja, jos hakija muu kuin kiinteistön omistaja
• kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote (nimenkirjoitusoikeuden toteamiseksi)
• yhtiöoikeudellinen päätös haettavasta toimituksesta
• rasitesopimus liitekarttoineen allekirjoitettuna
• laskutustiedot
• rasitetoimituksen hyväksyminen asianosaiselta
• vahvistettu perukirja tai sukuselvitys, jos kuolinpesä kiinteistön omistajana tai hakijana.

Rasitesopimuksessa tulee ilmetä ainakin

• osapuolet
• kiinteistöt, joita sopimus koskee (kiinteistötunnukset)
• mistä kiinteistörasitteista sopimuksella on sovittu
• mikä kiinteistö on rasitettu ja mikä oikeutettu vai ovatko molemmat kiinteistöt sekä oikeutettuja että rasitettuja
• kannanotto siihen maksetaanko ja mikäli maksetaan minkä verran korvauksia rasitteiden perustamisen johdosta
• osapuolien allekirjoittama kartta, josta ilmenee perustettavan rasitealueen tarkka sijainti.

Katso rasitesopimusmalli: Rasitesopimus- ja liitekarttamalli (pdf)

Kun haet rakennusrasitteen tai kiinteistöjen yhteisjärjestelyn perustamista, liitä rakennusrasitehakemukseen seuraavat asiakirjat:

• Valtakirja kaikilta kiinteistöjen omistajilta ja mahdollisilta maanvuokraoikeuden haltijoilta. Valtakirjaa ei kuitenkaan tarvita, jos hakemuslomake on kiinteistöjen kaikkien omistajien ja vuokraoikeuden haltijoiden allekirjoittama eikä myöskään silloin, kun valtakirja sisältyy rasitesopimukseen valtuutuksen muodossa.

• Rasitesopimus alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä.

• Omistusoikeusselvitys sekä oikeutetusta että rasitetusta kiinteistöstä. Selvitys voi olla joko lainhuutotodistus tai kiinteistön kauppakirjan jäljennös.

• Kaupparekisteriote, jos rasitesopimuksen solmijaosapuolena on yhtiö. Otteesta tulee selvitä yhtiön nimenkirjoitusoikeudet.

• Yhtiökokouksen pöytäkirja, jossa yhtiökokous on hyväksynyt rasitteen perustamisen, jos rasitettuna kiinteistönä on asunto-osakeyhtiön omistama tai maanvuokrasopimuksen nojalla hallitsema kiinteistö.

• Asunto-osakeyhtiön hallituksen pöytäkirja, jossa hallitus on hyväksynyt rasitteen perustamisen, jos oikeutettuna kiinteistönä on asunto-osakeyhtiön omistama tai hallitsema kiinteistö.

• Kiinteistörekisteriote kaikista oikeutetuista ja rasitetuista kiinteistöistä.

Rasitesopimuksessa tulee ilmetä

• kiinteistöjen rakennuspaikkatunnukset sekä perustettavat rakennusrasitteet

• mikä kiinteistö on rasitettu ja mikä kiinteistö on oikeutettu

• rasitealueen tai -tilan sijainti (esim. asemapiirroksesta)

• mikä kiinteistö vastaa sopimuksen tarkoittaman toimenpiteen rakentamisesta ja kunnossapidosta.

Tonttien omistajat voivat sopia siitä, miten toisen tontin aluetta saa käyttää. Ongelmia saattaa syntyä tonttien vaihtaessa omistajia, koska edellisten omistajien tekemä sopimus ei välttämättä sido uutta omistajaa. Jos toisen tontin käyttäminen on tarkoitettu pysyväksi, kannattaa käyttöoikeus perustaa rasitteeksi.

Rasite on pysyvä käyttöoikeus, joka sitoo myös mahdollisia uusia omistajia. Rekisteröity rasite näkyy julkisessa kiinteistörekisterissä, mikä parantaa tietoisuutta tonttiin kohdistuvista oikeuksista ja sitä kautta parantaa muun muassa ostajan oikeusturvaa.

Käyttöoikeus voidaan perustaa myös määräaikaisena rasitteena, jos oikeus tarvitaan vain tietyksi ajaksi.

Rasitteet perustetaan tontin lohkomisen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa ja perustamisen edellytyksiä on muun muassa

• kirjallinen rasitesopimus ja liitekartta

• jos sopijapuolena on yhtiö, tarvitaan yhtiön hyväksyntä rasitesopimukselle (yhtiökokouksen tai hallituksen päätös)

• rasite on tarpeellinen oikeutetulle tontille

• rasitteesta ei aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle tontille

• osapuolina olevat kiinteistöt (tilat/tontit) on lohkottu ja rekisteröity.

Kiinteistörasitetyypit, joita voidaan perustaa kiinteistön hyväksi toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasiteoikeutena:

1. talousveden ottamiseen

2. talousveden johtamiseen sekä talousvesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen

3. veden johtamiseen maan kuivattamista varten

4. viemärijohdon ja muiden jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen

5. puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen

6. ajoneuvojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia ja lastauspaikkaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen sekä asemakaava-alueella yhteispihaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen

7. kalastusta varten tarpeellisen maa-alueen käyttämiseen

8. kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen

9. väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen

10. jätteiden kokoamispaikan tai kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen sijoittamiseen ja käyttämiseen

11. kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella; kulkuyhteyttä varten tarvittava alue voidaan määritellä myös kolmiulotteisena.

Kiinteistörasitetyypit on lueteltu kiinteistönmuodostamislain 154 §:ssä.

Peruslähtökohtana on, että rakentamisen vaatimat toimenpiteet pitää toteuttaa rakennuspaikkana toimivalla kiinteistöllä.

Lupapäätöksessä ilmenee, pitääkö toisen kiinteistön käyttämisestä perustaa rakennusrasite. Jos järjestely on rakennuspaikkana toimivalle kiinteistölle välttämätön, lupapäätöksessä edellytetään rasitteen perustamista.

Rakennusrasite mahdollistaa rakentamisen edellyttämien toimenpiteiden ulottamisen tai sijoittamisen myös toiselle kiinteistölle.

Lue lisää ohjeesta: Rakennusrasite (pdf)

Rakennusrasite voidaan perustaa kolmen tekijän täyttyessä:

1. rasite edistää tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä

2. rasite on tarpeellinen rasiteoikeuden haltijalle

3. rasitteesta ei aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle

4. asiasta on tehty kirjallinen sopimus.

Rakennusvalvonta ilmoittaa lainvoiman saaneen rasitepäätöksen kaupunkimittauspalveluille. Kaupunkimittauspalvelut tekee merkinnän kiinteistörekisteriin oikeutetun ja rasitetun kiinteistön kohdalle.

Kiinteistörekisteriin merkitty rakennusrasite on voimassa, vaikka kiinteistön omistusoikeus myöhemmin siirtyy uudelle omistajalle.

Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa rakennusrasitteena toista kiinteistöä pysyvästi tai määräajan rasittava oikeus

1. käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen tai tukimuurin perustusta rasiteoikeuden haltijan kiinteistölle rakennettavan rakennuksen tai tukimuurin perustamiseen sekä ulottaa rakennuksen tai tukimuurin perustus rasitetulle kiinteistölle (perustusrasite)

2. käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen seinää tai rakennetta välipohjan tai muun rakenteen tukemiseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen sekä rakentaa niin, että rajalla olevilla rakennuksilla on yhteinen seinä (rakennerasite)

3. sijoittaa kiinteistöä palvelevia johtoja ja näihin kuuluvia laitteita rasitetulla kiinteistöllä olevaan rakennukseen sekä käyttää näihin tarvittavia tiloja (laiterasite)

4. käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kulkuväylää, väestönsuojaa ja autopaikkaa (käyttörasite)

5. käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevaa lämpökeskusta tai lämmönsiirtolaitetta taikka jätehuoltoa tai muuta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa laitosta sekä näihin tarkoituksiin varattua tilaa (huoltorasite)

6. käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kiinteistöjen yhteiseksi tarkoitettua tilaa taikka muuta asumista, työntekoa tai kiinteistönhoitoa palvelevaa laitosta ja näihin tarkoituksiin varattua tilaa (yhteisrasite)

7. tehdä ovi tai muu aukko rasitetun kiinteistön rajalla olevaan seinään tai jättää palomuuri rakentamatta (seinärasite)

8. ulottaa rakennuksen katto tai lisäeristyksestä johtuva ulkoseinän osa rasitetun kiinteistön puolelle tai rakentaa katto siten, että vesi valuu rasitetulle kiinteistölle ja johdetaan sen kautta (sietorasite).

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 80 §:n mukaan muista kuin edellä mainituista ei voi perustaa rakennusrasitetta.

Jos asemakaavan toteuttaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kaupungin rakennusvalvontaviranomainen voi yhden kiinteistön omistajan aloitteesta ja muita kiinteistön omistajia tai haltijoita kuultuaan rakentamisen yhteydessä tai muutoin määrätä korttelialueen tai sen osan taikka kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä.

Yhteisjärjestelyä koskevaan päätökseen tulee sisältyä järjestelysuunnitelma, jossa määrätään

• alueen tai tilan käytöstä

• sen kuntoon saattamisesta

• ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta.

Määräys yhteisjärjestelystä saadaan antaa, jos järjestely pysyvästi edesauttaa usean kiinteistön käyttöä eikä siitä aiheudu millekään kiinteistölle kohtuutonta rasitusta. Jolleivat asianosaiset sovi järjestelyyn liittyvistä korvauksista, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.

Kiinteistöjen yhteisjärjestelystä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:ssä.

Kaupunkimittauspalvelut ovat maksullisia. 

Katso kaikki maksut:

Kaupunkimittauksen hinnasto (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Voit hakea tonttijakoa tai kiinteistötoimituksia, kysyä neuvoa neuvontapyynnöllä sekä toimittaa asiakirjoja sähköisesti Lupapiste-palvelussa (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Näin aloitat ja kysyt neuvoa Lupapisteessä

1. Rekisteröidy palveluun ensimmäisellä kerralla. Jatkossa kirjaudut sähköpostiosoitteella ja salasanalla.

2. Valitse "Kysy neuvoa" tai ”Tee hakemus” sivun oikeasta ylälaidasta.

3. Kirjoita kohteen osoite tai kiinteistötunnus.

4. Valitse ”Kiinteistötoimitukset ja tonttijaot”.

5. Valitse tilanteeseen sopiva hakemustyyppi:

   • valitse ”Tonttijako”, jos tonttijakoa muutetaan tai se puuttuu kokonaan

   • valitse ”Kiinteistönmuodostus”, jos tonttijako on kunnossa ja haetaan vain tontin lohkomista tai tontin rekisteröintiä

   • valitse ”Rasitetoimitus”, jos haetaan vain rasitteiden perustamista / muuttamista / poistamista

   • valitse ”Rajankäynti ja muut kiinteistönmääritykset”, jos haetaan esimerkiksi vain rajaa tai rajamerkkiä/-ejä koskevaa kiinteistötoimitusta.

6. Valitse joko ”Kysy neuvoa” tai ”Tee hakemus”.

   • ”Tee hakemus”-valinnalla pääset täyttämään varsinaiset hakemustiedot ja lisäämään tarvittavat liitteet 

   • ”Kysy neuvoa”-valinnalla voit tiedustella asiantuntijoilta kohteeseen tai hakemustyyppiin liittyviä yksityiskohtia jättämättä varsinaista hakemusta.

7. Hankkeen kuvaus: Täytä ”Kohteena oleva kiinteistö” ja ”Tonttijako” –valikoista soveltuvat kohdat.

   • Kerro ”Tonttijako”-kohdassa, millaista tonttijakoa haetaan. Mainitse mahdollinen koelaskenta tai aiempi neuvottelu Kiinteistönmuodostuksen asiantuntijoiden kanssa.

8. Osapuolet: täytä Osapuolet-välilehden tiedot. Voit valtuuttaa muita henkilöitä. Mikäli hakijoita on useampia, niin voit kutsua muita hakijoita samalle hakemukselle. Täytä tonttijakohakemuksen maksajan/maksajien tiedot.

9. Suunnitelmat ja liitteet: lisää tarvittavat liitteet kuten koelaskenta, neuvottelumuistio, havainnekuva tontista ja/tai varauspäätös.

Hakemusten linkittäminen

1. Kun tonttijakohakemus on jätetty, voit linkittää yhteen hakemukseen muita hakemustyyppejä ”Hae kiinteistönmuodostusta” –toiminnolla.

2. Valitse ”Luo kiinteistönmuodostushakemus”.

Tarvitsetko apua Lupapisteen käyttöön?

Lupapisteen käyttöohjeesta (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)löydät ohjeita muun muassa rekisteröitymiseen ja kirjautumiseen, uuden hakemuksen ja neuvontapyynnön tekemiseen, neuvontapyynnön muuttamiseen lupahakemukseksi tai hakemuksen jättämiseen.

Teknistä tukea Lupapisteen käyttöön saat tarvittaessa tukipyyntölomakkeella (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Rakentamisen luvat ja lausunnot ovat pääosin maksullisia. 

Katso kaikki maksut:

Helsingin rakennusvalvontataksa 2024 (pdf).

Helsingin rakennusvalvontataksa 2023 (pdf). 

Hakija saa tiedon lupapäätöksestä Lupapisteeseen.

Rakennusvalvonnan viranhaltijoiden lupapäätökset ovat virallisesti nähtävissä 14 vuorokautta ja kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston lupapäätökset 30 vuorokautta. Rakennusvalvonnan viranhaltijoiden lupapäätöksistä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston lupapäätöksistä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.

Rakennusvalvonnan viranhaltijoiden lupapäätösten julkipanolistan näet Lupapisteestä Julkipano -palvelusta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (ei vaadi kirjautumista). 

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston lupapäätösten julkipanolistan löydät Kaupunkiympäristötalon aulasta osoitteessa Työpajankatu 8.

Lupapäätökset löydät verkkosivulta:  

• Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston esityslistat ja pöytäkirjat(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
• Rakennusvalvontapäällikön lupapäätökset(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
• Rakennusvalvonnan viranhaltijoiden päätökset(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Voit tutustua julkipanolistaan ja päätöksiin myös Kaupunkiympäristötalon aulassa osoitteessa Työpajankatu 8.

Lupapäätös saa lainvoiman, kun muutoksenhakuaika on kulunut umpeen ja kukaan ei ole hakenut muutosta lupapäätökseen. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston päätökseen voi hakea muutosta 30 päivän ajan ja rakennusvalvonnan viranhaltijan päätökseen 14 päivän ajan. Päätöksen antamisen ajankohta ja muutoksenhakuajan kesto kerrotaan lupapäätöksessä.

Voit aloittaa rakennustyöt vasta, kun lupa on lainvoimainen. Rakennusluvan saaneet työt pitää aloittaa 3 vuoden kuluessa ja rakentamisen tulee olla valmis 5 vuoden kuluessa luvan lainvoimaisuudesta. Toimenpideluvan, purkamisluvan tai maisematyöluvan mukaiset työt tulee tehdä 3 vuoden aikana.

Hae luvalle jatkoaikaa luvan voimassaoloaikana. Mikäli jatkoaikaa ei haeta luvan voimassaoloaikana, joudut hakemaan lupaa uudestaan.

Helsingissä kaikki rakentamisen luvat haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Myös yleinen ja hankekohtainen ohjaus ja neuvonta tehdään ensisijaisesti Lupapisteen kautta. Hakemukseen ja rakentamisen aikaiseen valvontaan liittyvät asiakirjat toimitetaan sähköisessä muodossa Lupapisteeseen.

Näin aloitat ja kysyt neuvoa Lupapisteessä

1. Rekisteröidy palveluun ensimmäisellä kerralla. Jatkossa kirjaudut sähköpostiosoitteella ja salasanalla.

2. Kirjoita katuosoite, jossa hanke sijaitsee.

3. Kysy neuvoa painamalla "Kysy neuvoa" -painiketta sivun oikeassa yläkulmassa. 

4. Kirjoita lyhyt kuvaus hankkeesta ja kysymyksesi. Sinut ohjataan oikealle asiantuntijalle. 

Neuvonnan jälkeen voit muuttaa neuvontapyynnön lupahakemukseksi.

Tarvitsetko apua Lupapisteen käyttöön?

Lupapisteen käyttöohjeesta (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)löydät ohjeita muun muassa rekisteröitymiseen ja kirjautumiseen, uuden hakemuksen ja neuvontapyynnön tekemiseen, neuvontapyynnön muuttamiseen lupahakemukseksi tai hakemuksen jättämiseen.

Teknistä tukea Lupapisteen käyttöön saat tarvittaessa tukipyyntölomakkeella(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).