Tiedotteet 2023
Ohjelmassa on luentoja aiheista
- Pientalon lupaprosessin sujuva kulku
- Uuden rakennusjärjestyksen esittely
- Pääsuunnittelijan tehtävät
- Pientalon piha
- Pientalotyömaan haasteita
Seminaarin alussa (17–17.30) kahvi- ja pullatarjoilu sekä minimessut, jossa voit esittää kysymyksesi eri alojen osaajille henkilökohtaisesti.
Paikalla messuilla ovat energia-asiantuntija, eri alueiden lupakäsittelijöitä, rakennuslakimies, tarkastusinsinöörejä sekä lupasihteeri kertomassa luvan hakemisesta käytännössä.
Pientaloilta – seminaari pientalorakentamisesta
Aika: keskiviikkona 25.10.2023 klo 17–20
Paikka: KYMP-talon auditorio 1. kerros, Työpajankatu 8, Helsinki
Kohderyhmä: kaikki pientalorakentamisesta kiinnostuneet
Ilmoittaudu mukaan! (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tervetuloa
Linkki etäosallistumiseen lisätään tähän ennen tilaisuuden alkua.
Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n syksyn webinaarikausi aukeaa kahdella rakentamislakiaiheisella koulutuksella! Luennoitsijana toimii varatuomari Lauri Jääskeläinen. Tilaisuuksissa jätetään aikaa osallistujien kysymyksille ja yhteiselle keskustelulle.
Osa I
Maanantaina 9.10.2023 klo 9.00–11.00.
– Luvanvaraisuus ja eri lupamuodot
– Keskustelua
Ilmoittaudu 9.10 webinaariin tästä (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Osa II
Perjantaina 13.10.2023 klo 9.00–11.00.
– Suunnittelijoiden kelpoisuus
– Työnaikainen valvonta, jatkuva valvonta
– Keskustelua
Ilmoittaudu 13.10. webinaariin tästä (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Yhden webinaarin hinta on 80 € (alv. 0 %) / henkilö.
Jos osallistujia on yli 10 henkeä samasta kunnasta, on joka kolmas osallistuja ilmainen. Kun osallistujia on yli 20, on joka toinen ilmainen. Kun osallistujia on yli 30, osallistuvat kaikki loput ilmaiseksi.
Osallistuminen on maksutonta RTY:n eläkeläisjäsenille.
RTY lähettää ilmoittautuneille osallistumislinkin päivää ennen tilaisuutta. Osallistumislinkin kautta webinaari on katsottavissa myös jälkikäteen.
Tervetuloa mukaan!
Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla on elokuussa 2023 valmistunut päivitys ohjeeseen Maalämpöohje suunnittelijoille (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Päivitetty ohje astuu voimaan 1.9.2023. Muuttuneiden suunnitteluohjeiden soveltaminen aloitetaan 1.10.2023 alkaen jätettyihin ennakkotiedustelu- ja rakennettavuusselvitystilauksiin sekä 1.11.2023 alkaen jätettyihin toimenpide- ja rakennuslupahakemuksiin.
Rakennuksen purkamiseen tarvitaan rakennusvalvonnan lupa, lukuun ottamatta eräitä poikkeustapauksia. Lupa voidaan hakea ja myöntää erillisenä rakennuksen purkamislupana tai kiinteistölle rakennettavan uudisrakennuksen rakennusluvan yhteydessä. Jos lupaa rakennuksen purkamiseen ei tarvita, rakennusvalvontaan on kuitenkin tehtävä rakennuksen purkamisilmoitus.
Helsingin kaupunginvaltuusto on 24.5.2023 tekemällään voimaan tulleella päätöksellään muuttanut kaupungin rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rakennuksen ja sen osan purkamista koskevaan rakennusjärjestyksen 34 §:ään on lisätty uusi momentti, jonka mukaan, jos luvan hakijan toimittaman rakennus- ja purkujäteselvityksen perusteella rakennuksessa on käyttökelpoisia rakennusosia, on ne irrotettava uudelleen käyttöä varten rakennuksen purkamisen yhteydessä, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Käyttökelpoiset rakennusosat on käytettävä ensisijaisesti kyseiselle tontille rakennettavien rakennusten ja rakennelmien rakentamisessa. Mikäli se ei ole teknisesti tai muusta perustellusta syystä mahdollista, on käyttökelpoiset rakennusosat käytettävä muualla tapahtuvassa rakentamisessa, tai jos tämäkään ei ole mahdollista, on materiaali hyödynnettävä muulla tavalla. Loppukatselmuksessa tulee esittää selvitys siitä, mitä käyttökelpoisille rakennusosille on tehty.
Rakennusjärjestyksen edellä mainitun määräyksen nojalla rakennuksen purkamislupaa haettaessa on luvanhakijan selvitettävä, onko purettavassa rakennuksessa sellaisia rakennusosia, joita voidaan käyttää uudelleen. Selvitys on laadittava erillisenä asiakirjana, joka liitetään lupahakemuksen mukaan. Tällä hetkellä selvityksen laatimista varten ei ole olemassa erillistä lomaketta.
Rakennuksen purkamisohjetta on edellä mainitun muutoksen lisäksi muutoinkin selkeytetty.
Rakennuksen purkaminen (pdf)
Lupapiste Kaupan uudistuksen myötä, esikatselukuvat ovat jatkossa näkyvillä vain kirjautuneille käyttäjille.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 24. toukokuuta kokouksessaan Helsingin uuden rakennusjärjestyksen. Uusi rakennusjärjestys tuli voimaan keskiviikkona 7.6.2023. Uutta rakennusjärjestystä sovelletaan sen voimaantulon jälkeen vireille tuleviin asioihin.
Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset (maankäyttö- ja rakennuslaki 14 §).
Kaupunginvaltuusto muutti Helsingin edellistä, vuonna 2010 voimaan tullutta rakennusjärjestystä kaupunginvaltuuston vuonna 2021 hyväksymän kaupunkistrategian (2021–2025) tavoitteiden mukaiseksi. Merkittävämmät muutokset koskevat toimenpidelupavapautuksia, luonnonarvojen huomioon ottamista rakennusten rakentamisessa, käyttökelpoisten rakennusosien irrottamista purettavista rakennuksista ja näiden rakennusosien uudelleen käyttöä.
Uuden rakennusjärjestyksen johdosta päivitettävät rakennusvalvonnan asiakasohjeet pyritään julkaisemaan kesäkuun loppuun menneessä ja niistä tiedotetaan rakennusvalvonnan ajankohtaista-sivulla.
Rakennusvalvonnassa on tähän asti voitu myöntää vähäinen poikkeaminen kerrosalasta, mikäli pientalo on rakennettu esteettömäksi. Esteettömyysasetuksen 241/2017 muutosten myötä vähäinen poikkeaminen kerrosalasta esteettömyyden perusteella ei ole enää tuonut pientalohankkeille sellaista lisäarvoa, minkä perusteella käytäntöä olisi ollut tarkoituksenmukaista jatkaa.
Niissä hankkeissa, joissa kerrosalan ylitys esteettömyyden perusteella on jo lupakäsittelyn ennakkoneuvotteluissa katsottu tarkoituksenmukaiseksi, voidaan käytäntöä vielä soveltaa. Sen sijaan uusissa hankkeissa ei kerrosalaa voi enää ylittää esteettömyyden perusteella.
Lisätietoja saat oman alueesi pientalojen lupakäsittelijältä.
Löydät yhteystiedot karttapalvelusta. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lupakäsittelyssä olevien kohteiden päätöksiin otetaan uusi lupamääräys, jossa lasikaiteisten parvekkeiden osalta edellytetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaista erityismenettelyä. Parvekkeiden lasikaideratkaisujen rakennesuunnitelmat laskelmineen toimitetaan rakennusvalvontaan ulkopuolisen tarkastajan hyväksyminä ennen kyseisen rakennusosan rakennustöihin ryhtymistä.
Rakentamisvaiheessa olevissa kohteissa, joihin ei ole tehty vielä käyttöönottoa, tulee vastaavat asiakirjat toimittaa ennen käyttöönottoa.
Lisätietoa rakennusvalvonnasta:
Lupayksikkö 1 yksikön päällikkö Aarno Alanko 09-310 46474
Rakenneyksikön päällikkö Erkki Luokkanen 09-310 38520
Lisätietoa ympäristöministeriön sivuilta: Ympäristöministeriö on pyytänyt kuntia olemaan yhteydessä rakennushankkeisiin ryhtyneisiin parvekekaidejärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta - Ympäristöministeriö (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Rakennusvalvonnassa toteutetaan kevään 2023 aikana prosessien toimivuuden tarkastelu.
Tavoitteena on muuttaa prosessia sujuvammaksi asiakkaan näkökulmasta. Pyrimme tunnistamaan lupaprosessin pullonkaulat ja myös poistamaan ne. Projekti kestää toukokuun lopulle.
Prosessin kehittämistyö sitoo resursseja, ja siksi sillä saattaa kevään aikana olla vaikutusta rakennusvalvonnan toimintaan, kuten lupien käsittelyaikaan. Pahoittelemme mahdollisesti aiheutuvia viivästyksiä.
TIEDOTE 1.2.2023
Helsingissä on noin 1500 rakennusta, joissa ei ole pidetty maankäyttö- ja rakennuslaissa vaadittua loppukatselmusta, vaikka rakennusluvan voimassaoloaika on päättynyt. Näissä rakennuskohteissa on pääsääntöisesti pidetty osittainen loppukatselmus, jossa rakennuksen sisätilat on hyväksytty käyttöön, mutta ei lopullista loppukatselmusta, koska esimerkiksi julkisivutyöt ja pihatyöt ovat olleet kesken.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on pyytää loppukatselmuksen toimittamista rakennusluvan voimassaolon aikana, kun kaikki rakennustyöt on tehty loppuun. Loppukatselmus voidaan myös eräissä tapauksissa pitää rakennusluvan voimassaoloajan päättymisen jälkeen.
Loppukatselmuksessa rakennusvalvontapalvelujen tarkastusinsinööri tarkistaa, että rakennustyöt on tehty myönnetyn rakennusluvan sekä säännösten ja määräysten mukaisesti. Loppukatselmuksesta laaditaan rakennushankkeeseen ryhtyneelle kirjallinen pöytäkirja, joka on hyvä säilyttää ja joka myös arkistoidaan rakennusvalvonnan arkistoon. Mikäli rakennusluvasta ei ole pidetty loppukatselmusta, siitä voi koitua ongelmia rakennuksen omistajalle esimerkiksi, kun rakennusta ollaan myymässä.
Rakennusvalvontapalvelut on nyt päättänyt tarkistaa ne rakennuskohteet, joissa rakennustyöt on aloitettu, mutta kohteessa ei ole pidetty osittaistakaan loppukatselmusta eli käyttöönottokatselmusta, vaikka rakennusluvan voimassaoloaika on päättynyt. Näitä rakennuskohteita Helsingissä on noin 70. Rakennusvalvonta tulee lähiaikoina ottamaan yhteyttä näiden rakennuskohteiden omistajiin asioiden kuntoon saattamiseksi.
Tiedätkö onko rakennusluvastasi pidetty loppukatselmus?
Jos tiedät, että rakennusluvastasi ei ole pidetty loppukatselmusta, vaikka rakennuslupasi voimassaoloaika on jo päättynyt, ota yhteyttä alueesi tarkastusinsinööriin.
Löydät yhteystiedot karttapalvelusta (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Jos et tiedä, onko rakennuslupaasi tehty loppukatselmus, kysy asiaa lähettämällä sähköpostia rakennusvalvonnan arkistoon osoitteeseen: arkisto@hel.fi (Linkki avaa oletussähköpostiohjelman).
Loppukatselmuspöytäkirjan saat rakennusvalvonnan arkistosta
Saat tarvittaessa loppukatselmuspöytäkirjan rakennusvalvonnan arkistosta. Sähköinen aineisto on maksutonta. Jos sähköistä aineistoa ei ole saatavilla, asiakirjat voidaan skannata tai niistä voidaan ottaa kopiot maksua vastaan. Voit tutustua asiakirjoihin paikan päällä rakennusvalvonnan arkistossa.
TIEDOTE 6.2.2023
Arkkitehtisuunnittelussa huomioitava
Ilmanvaihtoratkaisu tulee huomioida arkkitehtisuunnittelussa aivan alusta asti.
Julkisivut
Seinäpuhallukseen perustuvalla huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla on suuri vaikutus julkisivuratkaisuun, erityisesti jos seinäpuhallus sisältää raittiin ilman oton lisäksi myös poistoilmapuhalluksen, koska ulospuhallus on sijoitettava vähintään 3 m päähän naapurin parvekkeesta ja erikseen määritellystä avattavasta ikkunasta. Erityisen suuria haasteita tällainen seinäpuhallus aiheuttaa suunnitteluratkaisuissa, joissa koko julkisivu on parvekevyöhykettä.
Seinäpuhalluslaitteet tulee suunnitella osana julkisivua ja esittää pääpiirustuksissa. Laitteet tulee sovittaa julkisivun arkkitehtuuriin.
Alaslasketut katot asuinhuoneissa
Seinäpuhallus edellyttää aina alaslaskettuja katto-osuuksia ja suurehkoja kotelointeja ilmanvaihtokoneelta ulkoseinälle, mikä johtaa helposti pienessä huoneessa varsin suureen alaslasketun katon osuuteen huoneen pinta-alasta. Jos rakennuksessa on normaali kerroskorkeus 3000 mm, alittuu Ympäristöministeriön asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n mukainen minimihuonekorkeus 2500 mm putkivetoja sisältävien alaslaskettujen kattojen kohdalla.
Helsingin rakennusvalvonta on julkisuuteenkin nousseiden huonojen alakattoratkaisujen seurauksena linjannut, että asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4§:n mahdollistama huoneen vähäinen osa, jolla minimihuonekorkeus 2500 mm voi alittua, voi pienessä huoneessa (koko 7-10 m2) olla enintään 10-15% huoneen pinta-alasta. Suuremmassa huoneessa osuus voi tapauskohtaisesti olla enemmänkin, esimerkiksi jos kyseessä on olohuoneen ja avokeittiön muodostama kokonaisuus. Yleensä vähäinen osuus asuinhuoneen pinta-alasta ei voi olla yli 20%. Koteloidut kanavat eivät saa kulkea ikkunaseinällä julkisivun suuntaisesti.
Jos edellä olevia ei saada täyttymään ulospuhallus tulee viedä vesikatolle. Pystyhormien vaatiman tilan saa maankäyttö- ja rakennuslain 115 § mukaisesti rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.
Katso ympäristöministeriön asetukset
- Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 2 §, 4 § (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta, 14 § (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- MRL 115 § Kerrosala(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Talotekniikkainfon oppaan ratkaisuista
Talotekniikkainfon oppaan (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ratkaisut täydentävät tulkinnanvaraisia määräyksiä mutta eivät ole sitovia. Helsingin rakennusvalvonta kuitenkin edellyttää näiden lukuarvojen täyttymistä.
Esimerkiksi Taulukon 14.3. ensimmäinen vaatimus on: "Seinäpuhalluslaitteen etäisyys toisten huoneistojen ulkoilmalaitteista, parvekkeista ja erikseen määritellyistä avattavista ikkunoista, vaatimuksen täyttymys on vähintään 3 metriä. "
Tämä ohje on simuloitu VTT:llä ja siitä ei kannata tai voi tinkiä, jotta hajut eivät leviä huoneistosta toiseen.
Tiedotteet 2022
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta edellyttää, että jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollista kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla. Paarikuljetuksen tilantarve vaikuttaa porrashuoneiden, käytävien ja asuntojen sisäänkäyntien mitoitukseen.
Jos poistumisalueen sisäinen kulkureitti uloskäytävään muissa kuin asuinrakennuksissa kulkee alueen sisäisen portaan kautta, on portaan oltava niin väljä, että liikkumiskyvyttömän henkilön kuljettaminen paareilla on mahdollista.
Asuinrakennuksen kukin asunto on oma poistumisalueensa
Asuinrakennus on mitoitettava siten, että liikkumiskyvytön henkilö voidaan kuljettaa paareilla sisältä asunnosta ulos saakka. Lisäksi paarien on mahduttava kantajineen asuntoon sisälle. Paarien mitoituksen tilantarve perustuu RT-ohjekortin (RT 103117) suositukseen ja pelastuslaitoksen työstä saatuihin käytännön kokemuksiin.
Mitoitus riippuu rakennuskohteesta ja valituista ratkaisuista
Uudisrakentamisessa paarien tilantarpeen mitoituksessa käytetään 2600 x 600 (mm) suorakaidetta, ellei paarien kuljettaminen hissillä ole mahdollista. Ilman hissiä paareja kuljetetaan asunnosta ulos asti kantaen.
Korjausrakentamisessa voidaan käyttää mittaa 2400 x 600 (mm).
Kun porrashuoneessa on paarikuljetukseen soveltuva hissi, mitoitusperusteena voidaan muilla reitin osilla käyttää 2400 x 600 (mm) suorakaidetta, koska paarit kulkevat koko matkan asunnosta ulos asti pyörillä. Paarikuljetukseen soveltuvan hissikorin sisämitat ovat 2100 x 1100 (mm).
Paarikuljetuksen mitoituksen ohjeistusta tullaan tarkentamaan Topten-yhteistyön (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) kautta.
Lisätiedot:
yksikönpäällikkö Aarno Alanko, p. 09 310 26474, aarno.alanko@hel.fi (Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)
Helsingin kaupunki kaupunkiympäristön toimiala, rakennusvalvonta