Korjaus- ja muutostyöt

Tarvitset rakennusluvan, jos aiot tehdä uusia laajennuksia rakennukseen tai lisätä kerrosalaa olemassa olevan rakennuksen sisällä. Tontilla tulee olla rakennusoikeutta käytettävissä.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutokseen tarvitset rakennusluvan. Käyttötarkoituksen muutoksia ovat esimerkiksi toimiston tai liiketilan muuttaminen tai palauttaminen asunnoksi tai toimistotilan ottaminen asuinkäyttöön.

Selvitä muun muassa mahdollistaako asemakaava muutoksen, onko rakennus suojeltu, soveltuuko tila asunnoksi ja mitkä ovat tilan olennaiset tekniset vaatimukset. Lupahakemuksen liitteeksi tarvitset myös selvitykset ilmanvaihdon toimivuudesta, palo-osastoinnista ja äänieristyksestä sekä varateistä.

Tarvitset toimenpideluvan asuinhuoneistojen yhdistämiseen ja jakamiseen. Jos hankkeessa puretaan tai muutetaan kantavia rakenteita, tarvitset rakennusluvan.

Lupahakemuksen liitteeksi tarvitset hankeselvityksen, asemapiirroksen ja pohjapiirustuksen. Pohjapiirustuksessa tulee esittää muun muassa purettavat ja uudet rakenteet, varatiet, palo-osastointi, ääneneristys ja ilmanvaihdon toimivuus.

Kun huoneisto jaetaan, täytyy molempiin asuntoihin jäädä toimivat varatiet, esimerkiksi pelastuslaitoksen autolla on oltava pääsy varatieikkunan läheisyyteen. Paarien sekä niiden kantajien on mahduttava kääntymään portaissa ja sisälle asuntoon. Paarien kantajien on mahduttava sisälle asuntoon.  Ohjeellinen vähimmäismitta paareille on 2400 mm x 600 mm. Huomioi myös, että asuinhuoneen vähimmäisala on 7 m² ja asuinhuoneiston vähimmäisala 20 m².

Tarvitset aina rakennusluvan, kun teet muutoksia, joilla on vaikutusta rakennuksen käyttäjän turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Esimerkkejä muutoksista, joille on haettava rakennuslupa:

• käyttötarkoituksen muutokset
• kantavien rakenteiden muutokset 
• mittavat talotekniset muutokset 
• muutokset, jotka vaikuttavat palotekniseen ratkaisuun
• rakenteelliset muutokset, kuten katoksen tai parvekkeen rakentaminen.

Kylpyhuoneen ja saunatilan voi useimmiten rakentaa, korjata ja laajentaa olemassa olevissa rakennuksissa ilman lupaa, kun muutos tehdään kokonaan asuinhuoneiston sisäpuolella. Muista kuitenkin hakea taloyhtiöltä lupa märkätilamuutokseen ja palkkaa ammattilainen hankkeeseesi.

Näissä tapauksissa tarvitset luvan tai lausunnon, kun korjaat tai muutat huoneiston sisäisiä märkätiloja:

• jos hankkeessa muutetaan rakennuksen suojeltuja sisätiloja tai julkisivuja
• jos lattian tai seinien kantaviin rakenteisiin tehdään muutoksia tai rakenteiden kuormitus lisääntyy oleellisesti
• jos muutosalueella olevat rakenteet ovat kosteusvaurioituneet, selvitä Lupapisteen kautta, tarvitaanko lupaa.

Kun teet märkätilahankkeen rakennuslupahakemusta, saat lupakäsittelijältä Lupapisteessä tarkemmat tiedot tarvittavista liitteistä. Yleensä tarvitset ainakin seuraavat liitteet:

• pääpiirustukset
• rakennesuunnitelmat, joissa selvitetään myös, miten muutostyö vaikuttaa välipohjan kantavuuteen
• ilmanvaihto-, vesi- ja viemärisuunnitelmat
• kynnysdetalji ja taloyhtiön hyväksyntä mahdolliselle lattiarakenteen korottamiselle
• selvitys muutostöiden vaikutuksesta rakenteiden ääneneristävyyteen
• selvitys LVI-laitteiden aiheuttamasta äänitasosta
• julkisivupiirustukset, mikäli hankkeella on vaikutusta rakennuksen julkisivuihin.

Jos vanhan takan tilalle vaihdetaan uusi takka, rakennusvalvonnan lupaa ei tarvita. Ennen takan vaihtoa pitää selvittää, että lattia tai välipohja kantaa uuden takan painon, ja että uusi takka ja hormi ovat yhteensopivia. Jos hormia ei ole käytetty pitkään aikaan, hormin kunto täytyy selvittää nuohoojan lausunnolla.

Jos rakennat kokonaan uuden takan, ja takkaan on varauduttu rakentamisvaiheessa, saatat tarvita Z-lausunnon. Jos takkaan ei ole rakennusvaiheessa varauduttu, tarvitset rakennusluvan.

Palkkaa ammattilainen tekemään selvitys, josta käy ilmi muun muassa lattian tai välipohjan kantavuus, nuohoojan lausunto olemassa olevan hormin toimivuudesta, hormin ja takan yhteensopivuus ja takan edustan järjestelyt.

Parvekkeen tai terassin lasittaminen ja lasitetun parvekkeen tai terassin rakentaminen on sallittua ilman lupaa pientaloissa, jos se rakennetaan rakennusvalvonnan ohjeen mukaisesti.

Alle porrasaskelman korkuiselle terassille et tarvitse lupaa. Huomioi kuitenkin, että tontin pinta-alasta ei pitäisi käyttää enempää kuin yksi kolmasosa katokset ja terassit mukaan lukien. Tarkista myös asemakaava.

Jos olet epävarma, täyttyvätkö ohjeessa mainitut ehdot hankkeessasi, kysy neuvoa Lupapisteen neuvontapyynnöllä.

Ota yhteys rakennusvalvonnan lupakäsittelijöihin Lupapisteen kautta ja varmista, että muutossuunnitelmasi on määräysten mukainen. Suunnitelmaan tarvitaan valokuvat rakennuksesta ja sen eri ikkuna- ja ovityypeistä sekä ikkuna-/ovivalmistajan esite tai vastaava selvitys.

Toimenpidelupa tarvitaan aina seuraavissa hankkeissa:

• ikkunan ja ikkunaoven karmi- tai puitejaon muuttaminen
• ikkunan ja oven rakennusmateriaali, pintakäsittely tai väritys muutetaan alkuperäisestä poikkeavaksi.

Kun teet lupahakemusta, saat lupakäsittelijältä Lupapisteessä tarkemmat tiedot tarvittavista liitteistä.

Jos rakennuksen julkisivun tyylin muuttaminen on kielletty asemakaavassa, rakennuksen ikkunoita tai ovia ei saa muuttaa alkuperäisestä poikkeavaksi. Ota yhteyttä rakennusvalvontaan Lupapisteen Kysy neuvoa -toiminnolla, jos suunnittelet suojellun rakennuksen ikkunoiden ja ovien korjausta tai muutosta.

Et tarvitse lupaa pientalon ja talousrakennusten julkisivun ja katon värin sekä katon materiaalin muuttamiseen, jos asemakaavassa ei ole tätä koskevia rajoituksia. Pientalon julkisivumateriaalin muutokseen tarvitset luvan. Suojellun pientalon julkisivun tai katon värimuutokseen tarvitset lähtökohtaisesti luvan, vaikka pyrittäisiin alkuperäisiin väreihin.

Kerrostalon julkisivujen ja kattojen väri- ja materiaalimuutokseen tarvitset aina luvan.

Julkisivukorjaukseen tarvitset toimenpide- tai rakennusluvan. Luvanvaraisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi katon muodon muuttaminen, uusien ovi- tai ikkuna-aukkojen tekeminen ja julkisivun lisäeristäminen tai tuuletusraon lisääminen.

Luvanvaraiseen hankkeeseen tulee palkata pätevä rakennussuunnittelija (arkkitehti), joka kerää lupahakemuksen liitteet. Hankkeesta riippuen liitteitä ovat muun muassa väritutkimus, kaupunkikuvallinen selvitys, asema- ja julkisivupiirros sekä värisuunnitelma. Suojelluissa kohteissa voidaan tarvita myös kaupunginmuseon ohjeistusta.

Julkisivuväritykset ja -värimuutokset, menettelytapaohje (pdf, 2 Mt)

Jälleenrakennuskauden pientaloja eli rintamamiestaloja koskevat ohjeet:
Ikkunoiden korjausta koskeva korjauskortti (pdf, 2 Mt)
Maalausta ja väritysohjetta koskeva korjauskortti (pdf, 2 Mt)
Julkisivun korjausta koskeva korjauskortti (pdf, 2 Mt)

Yli kaksi viikkoa esillä olevat julkisivumaalaukset ovat yleensä luvanvaraisia. Toimenpidelupa tarvitaan, jos maalauksella on vaikutusta kaupunki- tai maisemakuvaan. Jos kohde on asuinalueella, naapureita pitää kuulla asiassa.

Lupaa ei tarvita:

• Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen ylläpitämillä maalausseinillä tai esimerkiksi nuorisotalojen yhteydessä toimivilla harrastuspaikoilla.
• Pienimuotoisten ja lyhytaikaisten, alle kaksi viikkoa esillä olevien maalausten tekemiseen.

Vaikka toimenpidelupaa ei tarvittaisi, varmista maalauksen luvanvaraisuus ottamalla hyvissä ajoin yhteyttä rakennusvalvontaan Lupapisteen Kysy neuvoa -toiminnon kautta. 

Lupahakemukseen tarvitset ainakin seuraavat liitteet:

• selostus, jossa tekniset tiedot toteutustavasta

• pääsuunnittelijan ja toteuttajan tiedot

• pääpiirustukset eli asemapiirustus ja julkisivupiirustus, jossa teos on esitetty

• valokuva kohteesta ja havainnekuva teoksesta ympäristössään.

• Mukaan on hyvä liittää myös muuta materiaalia, joka voi vaikuttaa lupapäätökseen. Näitä voivat olla valokuvat laajemmasta ympäristöstä tai kuvaus tavoista, joilla maalaus ottaa huomioon olemassa olevan kaupunkikuvan.

Lue ohje muraalin suunnittelusta ja toteuttamisesta: Julkisivumaalaukset (pdf, 1 Mt).

Mainoslaitteen asentamiseen tarvitset yleensä toimenpideluvan. Kaikki ulkomainoslaitteet, kuten katumainostaulut, pylväsmainokset, pylvästaulut ja sähköiset mainostaulut vaativat luvan.

Mainoslaitteita ei lähtökohtaisesti saa sijoittaa

• risteysalueelle, jos kyse on vaihtuvasta sisällöstä tai liikkuvasta kuvasta

• julkista kaupunkitilaa häiritsevällä tai liikuntaesteen muodostavalla tavalla

• suojeltujen tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten julkisivuihin tai tonteille

• rakennusten kulmiin, erkkereihin, pilareihin tai muihin ulkonemiin

• suunnattuna kohti asuntojen tai työtilojen ikkunoita, jos laite on sähköinen

• sellaisella tavalla, että niistä aiheutuu häiriötä ja haittaa ympäristöön

• asuinrakennuksen julkisivuun ilman perusteltua syytä ja toimenpideluvan hakemista.

Mainoslaitteiden sijoittaminen ja kiinnittäminen

• Rakennukseen kiinnitettävä myynti-, tiedotus- ja mainoslaite saa ulottua korkeintaan 0,8 metriä katualueelle tai muulle yleiselle alueelle.

• Ikkuna- ja ovimarkiisit ja terassien katokset saavat ulottua korkeintaan 1,5 metriä katualueelle tai muulle yleiselle alueelle. Vapaan alikulkukorkeuden on oltava vähintään 2,5 metriä.

• Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sovelluttava rakennukseen ja ympäristöön.

• Mainoslaite täytyy kiinnittää tukevasti. Laitteet on pidettävä kunnossa ja rikkinäiset on joko korjattava tai poistettava välittömästi.

Mainoslaitteen tarkoitus ei ole toimia valaisimena, vaan sen kirkkaus tulee sovittaa ympäristön valaistukseen. Mainosnäyttöjen kirkkautta täytyy himmentää pimeän aikaan. Tarkista sallitut raja-arvot ohjeesta.

Katso tarkemmat mainoslaitteita koskevat ohjeet:
Mainoslaitteet rakennuksissa ja tonteilla (pdf, 1 Mt).
Ulkomainoslaitteet, sijoittamisperiaatteet (pdf, 3 Mt).

Jos asennat ilmalämpöpumpun ohjeemme mukaisesti, et tarvitse lupaa.

Ilmalämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen ulkoyksikön voi sijoittaa ilman lupaa esimerkiksi pientalon julkisivuun, jos se ei näy kadulle.

Ilmalämpöpumpun asennusta koskeva ohje: Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatolla (pdf, 1 Mt)

Useimmissa tapauksissa et tarvitse lupaa, jos asennat aurinkopaneelin ohjeemme mukaisesti. Kuitenkaan esimerkiksi suojellun tai rakennushistoriallisesti arvokkaan rakennuksen katolle aurinkopaneelia ei saa asentaa ilman toimenpidelupaa. Tarvitset toimenpideluvan myös, jos asennat aurinkopaneelin rakennuksen julkisivuun tai esimerkiksi parvekkeen kaiteisiin.

Aurinkopaneeleita koskeva ohje:

Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatolla (pdf, 1 Mt)

Jälkiasennushissin rakentaminen vaatii aina rakennusluvan.

Jälkiasennushissin suunnittelu vanhaan asuinkerrostaloon vaatii kokeneen erityisesti jälkiasennushissien suunniteluun erikoistuneen suunnittelijan, joka osaa kartoittaa eri vaihtoehdot jälkiasennushissin rakentamiseksi ja valita niistä taloyhtiölle sekä sen osakkaille parhaimman ratkaisun.

Myös jälkiasennushissin rakentamiseen tarvitaan kokenut ja erityisesti jälkiasennushissien rakentamiseen erikoistunut rakennus- ja hissiurakoitsija.

Helsingin kaupungin hissiprojekti tarjoaa maksutonta neuvontaa helsinkiläisille taloyhtiöille jälkiasennushissien hankintaan liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoa Hissiprojekti-sivulta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Linjasaneeraus tarkoittaa kiinteistön vesi- ja viemärijohtojen (KVV) uusimista, märkätilojen uusimista ja näihin sisältyviä rakennusteknisiä töitä.

Tarvitset rakennusluvan, kun uusit tai kunnostat rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmän. Hankkeelle tulee nimetä pääsuunnittelijan lisäksi LVI-suunnittelija, rakennusarkkitehti ja rakennesuunnittelija.

Jos korjattavassa rakennuksessa asutaan, asukkaiden turvallisuus tulee varmistaa remontin aikana. Huoneiden suojaaminen pölyltä ja tavaroiden väliaikainen varastointi kirjataan erilliseen suunnitelmaan.

Kun teet linjasaneerauksen rakennuslupahakemusta, saat Lupapisteessä tarkemmat tiedot tarvittavista liitteistä. Hankkeen pääsuunnittelija on vastuussa liitteiden kokoamisesta. Yleensä tarvitset ainakin seuraavat liitteet:

• hankeselvitys, jossa kerrotaan hankkeen sisältö

• kaupparekisteriote, josta selviää taloyhtiön nimenkirjoitusoikeudet

• korjausrakentamisen energiaselvitys

• pääpiirustukset

• KVV-suunnitelmat

• ilmanvaihtosuunnitelma

• liitoskohtalausunto

• selvitykset huleveden käsittelystä

• rakenne- ja palokatkosuunnitelmat.

Linjasaneeraukseen liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä lupakäsittelijöihin Lupapisteessä. Lue myös linjasaneerausta koskeva ohje: Linjasaneerauksen rakennuslupamenettely (pdf, 1 Mt)

Koko Helsingin kaupungin alueella on voimassa poikkeamispäätös, jonka nojalla asuinkerrostalojen ‎ullakot voidaan muuttaa asuinkäyttöön asemakaavamääräyksistä ja alueella mahdollisesti voimassa olevasta rakennuskiellosta poiketen. Poikkeamisen piiriin kuuluvat myös ne liikekeskustan alun perin asuinkerrostaloiksi rakennetut rakennukset, joissa nykyisin on sekä asuin- että liiketiloja.

Ullakkorakentamisen ehdot:

• Kiinteistöllä on hyvät edellytykset ullakkorakentamiseen ja rakentaminen täyttää asumisen perusvaatimukset.
• Rakentamisen yhteydessä tehdään parannuksia taloyhtiön yhteisiin tiloihin ja asumisviihtyvyyteen.
• Rakennuksen ominaispiirteiden tulee olla ullakkorakentamisen lähtökohtana. Rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arkkitehtonisia arvoja ei saa turmella. Uusien rakennusosien tulee sopia rakennuksen ominaispiirteisiin ja kaupunkikuvaan.

Rakentamisen tulee tapahtua pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella.

Toimi näin:

1. Tutustu alla oleviin ohjeisiin
2. Selvitä ullakkorakentamiseen perehtyneen arkkitehdin kanssa ullakon soveltuvuus rakentamiseen.   Tärkeimmät selvitettävät asiat ovat:

• ullakkotilan riittävä korkeus ja tarkistetut mitat
• olemassa olevat rakenteet ja hormit
• valonsaanti ja mahdollisuudet avata uusia ikkunoita
• kulku ullakolle ja mahdollinen hissin rakentaminen porrashuoneisiin
• asuntoyhtiön viihtyvyyden parantamistoimenpiteet

3. Taloyhtiö tekee päätöksen asuntojen rakentamisesta ullakolle.

4. Taloyhtiö palkkaa hankkeeseen erityissuunnittelijat, joilla on kokemusta vaativista korjausrakentamis- ja asuntosuunnittelutehtävistä. Vastuu rakentamisen laadusta, pätevien henkilöiden palkkaamisesta, toteutuksesta ja toteutuksen valvonnasta kuuluu taloyhtiölle.

5.  Arkkitehti laatii luonnokset ja varaa ajan rakennusvalvontapalvelun lupakäsittelijältä ajan ennakkoneuvotteluun.

6. Taloyhtiö hakee rakennusluvan. Ullakkorakentamiseen tarvitaan aina rakennuslupa. Arkkitehti vastaa siitä, että kaikki tarvittavat liitteet ovat mukana rakennuslupahakemuksessa.  Ullakkoasunnot-ohjeesta ja lupakäsittelijältä saa tarkemmat tiedot hakemukseen tarvittavista liitteistä.

Ullakkorakentamista koskevat ohjeet: 
Asuinkerrostalojen ullakkorakentamista koskeva alueellinen poikkeaminen, Kaupunkiympäristölautakunta (pdf, 1 Mt).
Rakennuslupamenettelyä koskevat ohjeet (pdf, 1 Mt)
Ullakkoasunnot-ohje (pdf, 5 Mt)
Ullakkorakentamisen kaupunkikuvallinen vyöhykekartta (pdf, 1 Mt)

Aloita rakennushankkeesi tarkistamalla tonttiasi koskeva asemakaava. Asemakaava määrää, mitä tontille saa rakentaa. Tutustu asemakaavaan karttapalvelussa. Linkki avautuu uuteen ikkunaan. 

Helsingin karttapalvelu (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) 

Tiettyjä Helsingin alueita koskevat myös alueelliset suunnitteluohjeet.

Alueelliset suunnitteluohjeet

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on rakentamista säätelevä ohjeistus, jossa määrätään muun muassa siitä, mitä voi rakentaa ja korjata ilman rakennusvalvonnan lupaa. 

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys

Jos et löytänyt rakennushankettasi tai tarvitset neuvoa, ota yhteyttä rakennusvalvontaan Lupapisteen kautta.
 Lupapisteessä saat yleisneuvontaa, varaat tapaamiset, valmistelet lupahakemusta ja toimitat asiakirjat. Aloita hankkeesi valmistelu tekemällä neuvontapyyntö. Kun olet saanut siihen vastauksen, voit tarvittaessa tehdä neuvontapyynnöstä lupahakemuksen ja jatkaa hakemuksen valmistelua.

Toimi näin: 

1. Kirjaudu Lupapisteeseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).  Rekisteröidy palveluun. 

2. Valitse “Kysy neuvoa” sivun oikeasta ylälaidasta.

3. Kirjoita hankkeen osoite tai kiinteistötunnus.

4. Seuraa ohjeita. Valitse millaista hanketta olet käynnistämässä.

5. Paina vielä lopuksi “Kysy neuvoa”.

6. Kirjoita hankkeesta lyhyt kuvaus ja kysymyksesi.

Useissa lupaa vaativissa korjaus- ja muutostöissä täytyy tehdä energiaselvitys lupahakemuksen liitteeksi.

Näissä hankkeissa, et tarvitse energiaselvitystä:

• rakennukset, joiden pinta-ala on alle 50 m²
• hankkeet, joissa muutettava tai korjattava osa on enintään 50 m² tai alle 10 % koko rakennuksen pinta-alasta
• huoneistojen yhdistäminen tai jakaminen
• huoneiston sisäiset muutokset, kuten märkätilan korjaus tai rakentaminen tai kantavien rakenteiden muutokset
• ikkunamuutokset, joissa U-arvo 1,0 W/m²K tai parempi
• julkisivuiltaan suojellun rakennuksen ikkunakorjaus
• parvekemuutokset
• mainokset.

Lue ohje: Energiatehokkuus korjaamisessa (pdf, 1 Mt)

Lomake, jolla energiaselvitys tehdään: Selvitys korjaus- ja muutostyön energiatehokkuudesta (pdf, 1 Mt)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kysy kaupungilta neuvoa taloyhtiön energiaremonttiin.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)