Tiedotteet 2024
Aitoja ja hulevesiä koskevat ohjeet on päivitetty ja julkaistu.
Aidat ja tonttien rajaaminen -ohjeessa esitetään aitojen rakentamisen ja tonttien rajaamisen periaatteet sekä määritellään, milloin aidoille tulee hakea lupa.
Hulevesien hallinta tonteilla -ohje on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille. Suunniteltaessa toimenpiteitä, joihin liittyy hulevesijärjestelmän tai perustusten kuivatusjärjestelmän rakentaminen tai uusiminen. Hankkeen luvanvaraisuus aina varmistettava rakennusvalvonnasta.
Rakennusvalvonta on julkaissut uuden ohjeen Lintuturvallinen rakentaminen.
Ohjeessa kerrotaan uudisrakennusten suunnittelijoille, miten lintujen törmäyksiä rakennukseen voidaan vähentää. Törmäykset ovat vaarallisia linnuille.
Lintujen turvallisuus kannattaa huomioida jo rakennussuunnittelun alkuvaiheissa, jotta ratkaisut saadaan luontevasti ja taloudellisesti osaksi rakennusta. Esimerkiksi ikkunat voidaan sijoittaa siten, että törmäysriski vähenee.
Lintujen rakennukseen törmäämisen riski on erityisen suuri paikoissa, joissa on puita ja pensaita rakennuksen läheisyydessä. Myös heijastavaa lasia sekä lasitusta, jonka kautta näkee esteettömästi rakennuksen tai sen kulman läpi, on lintujen vaikea havaita.
Törmäyksiä voidaan vähentää erilaisilla keinoilla. Rakennuksen ikkunoiden ja muiden julkisivuun sijoitettavien lasirakenteiden koko, sijoitus, pintakuviointi, lasin ominaisuudet ja muut ratkaisut sekä rakennuksen valaistus vaikuttavat lintujen törmäysriskiin.
Uusi ohje on osa työtä, jolla kaupunki pyrkii huomiomaan lähiluonnon arvot, kun kaupunkia rakennetaan tiiviimmäksi. Lintuturvallisuuden lisäämistä koskeva määräys on tavoitteena ottaa rakennusjärjestykseen, kun rakennusjärjestystä seuraavan kerran päivitetään 2025 - 2026.
Luonnonarvot tontilla -lomake on liitettävä rakennusjärjestyksen 31 §:n mukaisesti uudis- ja lisärakentamisen lupahakemuksiin tonteilla, joiden asemakaava on yli 13 vuotta vanha.
Selvityslomakkeen avulla hankkeeseen ryhtyvä listaa tontilla olevat ja tonttiin rajautuvat luonnonarvot. Lomake antaa myös hankkeeseen ryhtyvälle työkalun arvioida, mitä tontin kasvillisuudesta, pinnanmuodoista sekä erityisistä luonnonarvoista on tai olisi arvokasta säilyttää. Rakennusvalvonta osaltaan valvoo luonnonarvojen huomioonottamista rakennushankkeen aikana.
Viime kesäkuussa uudistuneen rakennusjärjestyksen 31 b § edellytti liittämään kaikkien uudis- ja lisärakennushankkeiden rakennuslupahakemuksiin laskelman viherkertoimen tavoitetason täyttymisestä.
Viherkerroin on pihasuunnitelman perusteella laskettava lukuarvo, joka kuvaa vihreän pinta-alan määrää suhteessa tontin pinta-alaan. Kertoimen laskemiseen käytetään rakennusvalvonnan ohjesivuilla olevaa exel-pohjaista työkalua.
Viherkerroinlaskelmaa ei tarvitse liittää omakoti- ja paritalojen rakennuslupahakemuksiin, sillä niiden tonteilla vihreän pinta-alan määrä on jo valmiiksi verrattain suuri.
Rakennusvalvonta on tähän saakka edellyttänyt viherkerroinlaskelmien liittämistä lupahakemuksiin vain niissä hankkeissa, joissa asemakaava on siitä määrännyt. Rakennusjärjestyksen 31 b §:n myötä viherkertoimen käyttäminen laajeni kaikkiin em. rakennushankkeisiin koko Helsingissä. Mainitun pykälän täytäntöönpano on kuitenkin tähän saakka odotellut kertoimen tavoitetasojen hyväksymistä kaupunkiympäristölautakunnassa.
Lautakunta hyväksyi 6.2.2024 pitämässään kokouksessa tavoitetasoiksi seuraavat:
- asuinalueet 0,9
- palvelujen ja toimistorakentamisen alueet 0,8
- kaupan ja liikerakentamisen alueet 0,7
- teollisuustoiminnan ja logistiikan alueet 0,5
Lisäksi lautakunta päätti, että viherkertoimen tavoitetasoa voidaan laskea 0,2 yksikköä,
- jos tontin läpäisevän maa-aineksen syvyys vähintään puolella tontin pinta-alasta on alle 1 metriä ja kerroksen alla on läpäisemätön pinta, kuten kallio.
Tasoa voidaan laskea 0,1 yksikköä myös siinä tapauksessa,
- että tontin piha-alueesta yli puolet sijoittuu pihakannelle. Tavoitetasoa voidaan laskea 0,1 yksikköä myös muusta vastaavasta perustellusta syystä.
Lautakunta päätti lisäksi, että viherkertoimen seurantaa kehitetään sopivalla tavalla. Puiden selviytymistä ja hyvinvointia rakennushankkeiden jälkeen seurataan ja raportoidaan tarkoituksenmukaisella aikajänteellä kaupunkiympäristön toimialalla, jotta voidaan arvioida toimenpiteiden ja valvonnan riittävyyttä. Erityistä huomiota seurantaan kiinnitetään silloin, kun kaavassa tai rakennusluvassa määrätään varmistettavan, etteivät olemassa olevat puut alueella vahingoitu.
Viherkertoimen tavoitetasot uudis- ja lisärakentamisessa tulivat voimaan 1.2.2024.
Tiedotteet 2023
Ikkunamuutoksia ja julkisivuvärityksiä koskevat ohjeet on päivitetty vastaamaan uutta rakennusjärjestystä.
Ikkuna- ja ovimuutokset -ohje kuvaa ikkunakorjausten ja -muutosten lupamenettelyä, lupahakemukseen liittyviä asiakirjoja ja tuo esille hankkeen onnistumisen kannalta keskeisiä asioita sekä eri ikkunakorjaus- ja muutoshankkeiden erilaista luonnetta.
Julkisivuväritykset ja -värimuutokset, menettelytapaohje koskee uusien rakennusten ja rakennelmien julkisivuvärien määrittelyä ja olemassa olevien rakennusten väritysten muuttamista.
rakennusvalvonnan ohjeet Puiden kaataminen tonteilta ja Puiden kaataminen yleisiltä alueilta (korvaa vanhan Maisematyöt ohjeen) ovat valmistuneet ja valmiina käytettäväksi. Ohjeita on selkeytetty ja päivitetty vastaamaan uuden voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä.
Puiden kaataminen tonteilta -ohjeessa kerrotaan puiden kaatamiseen liittyvästä lupamenettelystä. Ohjetta noudatetaan Helsingissä kaikilla tonteilla niiden hallintamuodosta riippumatta.
Puiden kaataminen yleisiltä alueilta -ohjetta noudatetaan tilanteissa, jossa joudutaan kaatamaan puita Helsingin kaupungin hallinnassa olevilta yleisiltä alueilta.
Milloin asuinhuoneiston vuokraaminen on rakennuslupaa vaativaa majoitustoimintaa, ja milloin asuinhuoneiston vuokraamista?
Olemme päivittäneet ohjeen jonka päämääränä ei ole rajoittaa yksityishenkilöiden kodin lyhytaikaista ja satunnaista vuokrausta tai ammattimaisen ja luvanvaraisen majoitustoiminnan harjoittamista, vaan nostaa esille keskeisiä majoitustoiminnalle asetettuja vaatimuksia sekä siihen liittyvää viranomaismenettelyä.
Ohjeessa on myös usein kysytyt kysymykset vastauksineen.
Asunnossa harjoitettavaa majoitustoimintaa koskeva ohje
Kuntaliiton internetsivuilla on julkaistu vapaasti ladattavissa oleva rakentamislakiopas, joka auttaa kuntien rakennusvalvontoja rakentamislain soveltamisessa. Laki tulee voimaan 1.1.2025.
Oppaan on kirjoittanut Lauri Jääskeläinen (VT, VTM), joka oli valmistelemassa rakentamislakia ympäristöministeriössä. Kuntaliitto toimii oppaan julkaisijana. Rakennustarkastusyhdistys RTY on rahoittanut kirjoitustyötä.
Rakentamislaki ja rakennusvalvonta -opas(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupungin rakennusvalvonta tarkentaa aikaisempaa 5.4.2023 esitettyä lasisia parvekekaiteita sisältävien hankkeiden lupakäsittelyä ja työmaa-aikaista ohjaamista
Lupakäsittelyssä olevien kohteiden päätöksiin otetaan uusi lupamääräys, jossa lasikaiteisten parvekkeiden osalta edellytetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaista erityismenettelyä. Parvekkeiden lasikaideratkaisujen rakennesuunnitelmat laskelmineen toimitetaan rakennusvalvontaan ulkopuolisen tarkastajan hyväksyminä ennen kyseisen rakennusosan rakennustöihin ryhtymistä.
Rakentamisvaiheessa olevissa kohteissa, joihin ei ole tehty vielä käyttöönottoa, tulee vastaavat asiakirjat toimittaa ennen käyttöönottoa.
Lasikaiteiden mitoituksessa tulee noudattaa Suomen Tasolasiyhdistys Ry:n julkaisemia laskennallisen mitoituksen periaatteita(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Ulkopuolisen asiantuntijan lausunnossa (MRL 150c§) tulee ilmetä täyttääkö suunniteltu ratkaisu sille säädetyt vaatimukset. Hyväksyttäkää esittämänne ulkopuolinen asiantuntija rakennusvalvonnassa ennen lausunnon toimittamista rakennusvalvontaan.
Rakennuspaikalla suorittuja kenttätestauksia emme ole Helsingissä hyväksyneet, koska tälle menettelylle ei ole vielä yleisesti sovittua toimintatapaa.
Rakentamisvaiheessa olevissa kohteissa, joihin ei ole tehty vielä käyttöönottoa, tulee vastaavat asiakirjat toimittaa ennen käyttöönottoa.
Lisätietoa rakennusvalvonnasta:
Lupayksikkö 1 yksikön päällikkö Aarno Alanko 09-310 26474
Rakenneyksikön päällikkö Erkki Luokkanen 09-310 38520
Ohjelmassa on luentoja aiheista
- Pientalon lupaprosessin sujuva kulku
- Uuden rakennusjärjestyksen esittely
- Pääsuunnittelijan tehtävät
- Pientalon piha
- Pientalotyömaan haasteita
Seminaarin alussa (17–17.30) kahvi- ja pullatarjoiluiden yhteydessä voit esittää kysymyksesi paikalla oleville eri alojen osaajille henkilökohtaisesti.
Paikalla messuilla ovat energia-asiantuntija, eri alueiden lupakäsittelijöitä, rakennuslakimies, tarkastusinsinöörejä sekä lupasihteeri kertomassa luvan hakemisesta käytännössä.
Pientaloilta – seminaari pientalorakentamisesta
Aika: keskiviikkona 25.10.2023 klo 17–20
Paikka: KYMP-talon auditorio 1. kerros, Työpajankatu 8, Helsinki
Kohderyhmä: kaikki pientalorakentamisesta kiinnostuneet
Paikan päälle tulevia pyydetään ilmoittautumaan kahvitarjoilua varten.
Ilmoittaudu mukaan!(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tervetuloa
Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n syksyn webinaarikausi aukeaa kahdella rakentamislakiaiheisella koulutuksella! Luennoitsijana toimii varatuomari Lauri Jääskeläinen. Tilaisuuksissa jätetään aikaa osallistujien kysymyksille ja yhteiselle keskustelulle.
Osa I
Maanantaina 9.10.2023 klo 9.00–11.00.
– Luvanvaraisuus ja eri lupamuodot
– Keskustelua
Ilmoittaudu 9.10 webinaariin tästä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Osa II
Perjantaina 13.10.2023 klo 9.00–11.00.
– Suunnittelijoiden kelpoisuus
– Työnaikainen valvonta, jatkuva valvonta
– Keskustelua
Ilmoittaudu 13.10. webinaariin tästä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Yhden webinaarin hinta on 80 € (alv. 0 %) / henkilö.
Jos osallistujia on yli 10 henkeä samasta kunnasta, on joka kolmas osallistuja ilmainen. Kun osallistujia on yli 20, on joka toinen ilmainen. Kun osallistujia on yli 30, osallistuvat kaikki loput ilmaiseksi.
Osallistuminen on maksutonta RTY:n eläkeläisjäsenille.
RTY lähettää ilmoittautuneille osallistumislinkin päivää ennen tilaisuutta. Osallistumislinkin kautta webinaari on katsottavissa myös jälkikäteen.
Tervetuloa mukaan!
Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla on elokuussa 2023 valmistunut päivitys ohjeeseen Maalämpöohje suunnittelijoille(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Päivitetty ohje astuu voimaan 1.9.2023. Muuttuneiden suunnitteluohjeiden soveltaminen aloitetaan 1.10.2023 alkaen jätettyihin ennakkotiedustelu- ja rakennettavuusselvitystilauksiin sekä 1.11.2023 alkaen jätettyihin toimenpide- ja rakennuslupahakemuksiin.
Rakennuksen purkamiseen tarvitaan rakennusvalvonnan lupa, lukuun ottamatta eräitä poikkeustapauksia. Lupa voidaan hakea ja myöntää erillisenä rakennuksen purkamislupana tai kiinteistölle rakennettavan uudisrakennuksen rakennusluvan yhteydessä. Jos lupaa rakennuksen purkamiseen ei tarvita, rakennusvalvontaan on kuitenkin tehtävä rakennuksen purkamisilmoitus.
Helsingin kaupunginvaltuusto on 24.5.2023 tekemällään voimaan tulleella päätöksellään muuttanut kaupungin rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rakennuksen ja sen osan purkamista koskevaan rakennusjärjestyksen 34 §:ään on lisätty uusi momentti, jonka mukaan, jos luvan hakijan toimittaman rakennus- ja purkujäteselvityksen perusteella rakennuksessa on käyttökelpoisia rakennusosia, on ne irrotettava uudelleen käyttöä varten rakennuksen purkamisen yhteydessä, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Käyttökelpoiset rakennusosat on käytettävä ensisijaisesti kyseiselle tontille rakennettavien rakennusten ja rakennelmien rakentamisessa. Mikäli se ei ole teknisesti tai muusta perustellusta syystä mahdollista, on käyttökelpoiset rakennusosat käytettävä muualla tapahtuvassa rakentamisessa, tai jos tämäkään ei ole mahdollista, on materiaali hyödynnettävä muulla tavalla. Loppukatselmuksessa tulee esittää selvitys siitä, mitä käyttökelpoisille rakennusosille on tehty.
Rakennusjärjestyksen edellä mainitun määräyksen nojalla rakennuksen purkamislupaa haettaessa on luvanhakijan selvitettävä, onko purettavassa rakennuksessa sellaisia rakennusosia, joita voidaan käyttää uudelleen. Selvitys on laadittava erillisenä asiakirjana, joka liitetään lupahakemuksen mukaan. Tällä hetkellä selvityksen laatimista varten ei ole olemassa erillistä lomaketta.
Rakennuksen purkamisohjetta on edellä mainitun muutoksen lisäksi muutoinkin selkeytetty.
Rakennuksen purkaminen (pdf)
Lupapiste Kaupan uudistuksen myötä, esikatselukuvat ovat jatkossa näkyvillä vain kirjautuneille käyttäjille.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 24. toukokuuta kokouksessaan Helsingin uuden rakennusjärjestyksen. Uusi rakennusjärjestys tuli voimaan keskiviikkona 7.6.2023. Uutta rakennusjärjestystä sovelletaan sen voimaantulon jälkeen vireille tuleviin asioihin.
Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset (maankäyttö- ja rakennuslaki 14 §).
Kaupunginvaltuusto muutti Helsingin edellistä, vuonna 2010 voimaan tullutta rakennusjärjestystä kaupunginvaltuuston vuonna 2021 hyväksymän kaupunkistrategian (2021–2025) tavoitteiden mukaiseksi. Merkittävämmät muutokset koskevat toimenpidelupavapautuksia, luonnonarvojen huomioon ottamista rakennusten rakentamisessa, käyttökelpoisten rakennusosien irrottamista purettavista rakennuksista ja näiden rakennusosien uudelleen käyttöä.
Uuden rakennusjärjestyksen johdosta päivitettävät rakennusvalvonnan asiakasohjeet pyritään julkaisemaan kesäkuun loppuun menneessä ja niistä tiedotetaan rakennusvalvonnan ajankohtaista-sivulla.
Rakennusvalvonnassa on tähän asti voitu myöntää vähäinen poikkeaminen kerrosalasta, mikäli pientalo on rakennettu esteettömäksi. Esteettömyysasetuksen 241/2017 muutosten myötä vähäinen poikkeaminen kerrosalasta esteettömyyden perusteella ei ole enää tuonut pientalohankkeille sellaista lisäarvoa, minkä perusteella käytäntöä olisi ollut tarkoituksenmukaista jatkaa.
Niissä hankkeissa, joissa kerrosalan ylitys esteettömyyden perusteella on jo lupakäsittelyn ennakkoneuvotteluissa katsottu tarkoituksenmukaiseksi, voidaan käytäntöä vielä soveltaa. Sen sijaan uusissa hankkeissa ei kerrosalaa voi enää ylittää esteettömyyden perusteella.
Lisätietoja saat oman alueesi pientalojen lupakäsittelijältä.
Löydät yhteystiedot karttapalvelusta.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lupakäsittelyssä olevien kohteiden päätöksiin otetaan uusi lupamääräys, jossa lasikaiteisten parvekkeiden osalta edellytetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaista erityismenettelyä. Parvekkeiden lasikaideratkaisujen rakennesuunnitelmat laskelmineen toimitetaan rakennusvalvontaan ulkopuolisen tarkastajan hyväksyminä ennen kyseisen rakennusosan rakennustöihin ryhtymistä.
Rakentamisvaiheessa olevissa kohteissa, joihin ei ole tehty vielä käyttöönottoa, tulee vastaavat asiakirjat toimittaa ennen käyttöönottoa.
Lisätietoa rakennusvalvonnasta:
Lupayksikkö 1 yksikön päällikkö Aarno Alanko 09-310 46474
Rakenneyksikön päällikkö Erkki Luokkanen 09-310 38520
Lisätietoa ympäristöministeriön sivuilta: Ympäristöministeriö on pyytänyt kuntia olemaan yhteydessä rakennushankkeisiin ryhtyneisiin parvekekaidejärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta - Ympäristöministeriö(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Rakennusvalvonnassa toteutetaan kevään 2023 aikana prosessien toimivuuden tarkastelu.
Tavoitteena on muuttaa prosessia sujuvammaksi asiakkaan näkökulmasta. Pyrimme tunnistamaan lupaprosessin pullonkaulat ja myös poistamaan ne. Projekti kestää toukokuun lopulle.
Prosessin kehittämistyö sitoo resursseja, ja siksi sillä saattaa kevään aikana olla vaikutusta rakennusvalvonnan toimintaan, kuten lupien käsittelyaikaan. Pahoittelemme mahdollisesti aiheutuvia viivästyksiä.
TIEDOTE 1.2.2023
Helsingissä on noin 1500 rakennusta, joissa ei ole pidetty maankäyttö- ja rakennuslaissa vaadittua loppukatselmusta, vaikka rakennusluvan voimassaoloaika on päättynyt. Näissä rakennuskohteissa on pääsääntöisesti pidetty osittainen loppukatselmus, jossa rakennuksen sisätilat on hyväksytty käyttöön, mutta ei lopullista loppukatselmusta, koska esimerkiksi julkisivutyöt ja pihatyöt ovat olleet kesken.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on pyytää loppukatselmuksen toimittamista rakennusluvan voimassaolon aikana, kun kaikki rakennustyöt on tehty loppuun. Loppukatselmus voidaan myös eräissä tapauksissa pitää rakennusluvan voimassaoloajan päättymisen jälkeen.
Loppukatselmuksessa rakennusvalvontapalvelujen tarkastusinsinööri tarkistaa, että rakennustyöt on tehty myönnetyn rakennusluvan sekä säännösten ja määräysten mukaisesti. Loppukatselmuksesta laaditaan rakennushankkeeseen ryhtyneelle kirjallinen pöytäkirja, joka on hyvä säilyttää ja joka myös arkistoidaan rakennusvalvonnan arkistoon. Mikäli rakennusluvasta ei ole pidetty loppukatselmusta, siitä voi koitua ongelmia rakennuksen omistajalle esimerkiksi, kun rakennusta ollaan myymässä.
Rakennusvalvontapalvelut on nyt päättänyt tarkistaa ne rakennuskohteet, joissa rakennustyöt on aloitettu, mutta kohteessa ei ole pidetty osittaistakaan loppukatselmusta eli käyttöönottokatselmusta, vaikka rakennusluvan voimassaoloaika on päättynyt. Näitä rakennuskohteita Helsingissä on noin 70. Rakennusvalvonta tulee lähiaikoina ottamaan yhteyttä näiden rakennuskohteiden omistajiin asioiden kuntoon saattamiseksi.
Tiedätkö onko rakennusluvastasi pidetty loppukatselmus?
Jos tiedät, että rakennusluvastasi ei ole pidetty loppukatselmusta, vaikka rakennuslupasi voimassaoloaika on jo päättynyt, ota yhteyttä alueesi tarkastusinsinööriin.
Löydät yhteystiedot karttapalvelusta (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Jos et tiedä, onko rakennuslupaasi tehty loppukatselmus, kysy asiaa lähettämällä sähköpostia rakennusvalvonnan arkistoon osoitteeseen: arkisto@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman).
Loppukatselmuspöytäkirjan saat rakennusvalvonnan arkistosta
Saat tarvittaessa loppukatselmuspöytäkirjan rakennusvalvonnan arkistosta. Sähköinen aineisto on maksutonta. Jos sähköistä aineistoa ei ole saatavilla, asiakirjat voidaan skannata tai niistä voidaan ottaa kopiot maksua vastaan. Voit tutustua asiakirjoihin paikan päällä rakennusvalvonnan arkistossa.
TIEDOTE 6.2.2023
Arkkitehtisuunnittelussa huomioitava
Ilmanvaihtoratkaisu tulee huomioida arkkitehtisuunnittelussa aivan alusta asti.
Julkisivut
Seinäpuhallukseen perustuvalla huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla on suuri vaikutus julkisivuratkaisuun, erityisesti jos seinäpuhallus sisältää raittiin ilman oton lisäksi myös poistoilmapuhalluksen, koska ulospuhallus on sijoitettava vähintään 3 m päähän naapurin parvekkeesta ja erikseen määritellystä avattavasta ikkunasta. Erityisen suuria haasteita tällainen seinäpuhallus aiheuttaa suunnitteluratkaisuissa, joissa koko julkisivu on parvekevyöhykettä.
Seinäpuhalluslaitteet tulee suunnitella osana julkisivua ja esittää pääpiirustuksissa. Laitteet tulee sovittaa julkisivun arkkitehtuuriin.
Alaslasketut katot asuinhuoneissa
Seinäpuhallus edellyttää aina alaslaskettuja katto-osuuksia ja suurehkoja kotelointeja ilmanvaihtokoneelta ulkoseinälle, mikä johtaa helposti pienessä huoneessa varsin suureen alaslasketun katon osuuteen huoneen pinta-alasta. Jos rakennuksessa on normaali kerroskorkeus 3000 mm, alittuu Ympäristöministeriön asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n mukainen minimihuonekorkeus 2500 mm putkivetoja sisältävien alaslaskettujen kattojen kohdalla.
Helsingin rakennusvalvonta on julkisuuteenkin nousseiden huonojen alakattoratkaisujen seurauksena linjannut, että asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4§:n mahdollistama huoneen vähäinen osa, jolla minimihuonekorkeus 2500 mm voi alittua, voi pienessä huoneessa (koko 7-10 m2) olla enintään 10-15% huoneen pinta-alasta. Suuremmassa huoneessa osuus voi tapauskohtaisesti olla enemmänkin, esimerkiksi jos kyseessä on olohuoneen ja avokeittiön muodostama kokonaisuus. Yleensä vähäinen osuus asuinhuoneen pinta-alasta ei voi olla yli 20%. Koteloidut kanavat eivät saa kulkea ikkunaseinällä julkisivun suuntaisesti.
Jos edellä olevia ei saada täyttymään ulospuhallus tulee viedä vesikatolle. Pystyhormien vaatiman tilan saa maankäyttö- ja rakennuslain 115 § mukaisesti rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.
Katso ympäristöministeriön asetukset
- Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 2 §, 4 § (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta, 14 §(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- MRL 115 § Kerrosala(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Talotekniikkainfon oppaan ratkaisuista
Talotekniikkainfon oppaan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ratkaisut täydentävät tulkinnanvaraisia määräyksiä mutta eivät ole sitovia. Helsingin rakennusvalvonta kuitenkin edellyttää näiden lukuarvojen täyttymistä.
Esimerkiksi Taulukon 14.3. ensimmäinen vaatimus on: "Seinäpuhalluslaitteen etäisyys toisten huoneistojen ulkoilmalaitteista, parvekkeista ja erikseen määritellyistä avattavista ikkunoista, vaatimuksen täyttymys on vähintään 3 metriä. "
Tämä ohje on simuloitu VTT:llä ja siitä ei kannata tai voi tinkiä, jotta hajut eivät leviä huoneistosta toiseen.
Tiedotteet 2022
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta edellyttää, että jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollista kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla. Paarikuljetuksen tilantarve vaikuttaa porrashuoneiden, käytävien ja asuntojen sisäänkäyntien mitoitukseen.
Jos poistumisalueen sisäinen kulkureitti uloskäytävään muissa kuin asuinrakennuksissa kulkee alueen sisäisen portaan kautta, on portaan oltava niin väljä, että liikkumiskyvyttömän henkilön kuljettaminen paareilla on mahdollista.
Asuinrakennuksen kukin asunto on oma poistumisalueensa
Asuinrakennus on mitoitettava siten, että liikkumiskyvytön henkilö voidaan kuljettaa paareilla sisältä asunnosta ulos saakka. Lisäksi paarien on mahduttava kantajineen asuntoon sisälle. Paarien mitoituksen tilantarve perustuu RT-ohjekortin (RT 103117) suositukseen ja pelastuslaitoksen työstä saatuihin käytännön kokemuksiin.
Mitoitus riippuu rakennuskohteesta ja valituista ratkaisuista
Uudisrakentamisessa paarien tilantarpeen mitoituksessa käytetään 2600 x 600 (mm) suorakaidetta, ellei paarien kuljettaminen hissillä ole mahdollista. Ilman hissiä paareja kuljetetaan asunnosta ulos asti kantaen.
Korjausrakentamisessa voidaan käyttää mittaa 2400 x 600 (mm).
Kun porrashuoneessa on paarikuljetukseen soveltuva hissi, mitoitusperusteena voidaan muilla reitin osilla käyttää 2400 x 600 (mm) suorakaidetta, koska paarit kulkevat koko matkan asunnosta ulos asti pyörillä. Paarikuljetukseen soveltuvan hissikorin sisämitat ovat 2100 x 1100 (mm).
Paarikuljetuksen mitoituksen ohjeistusta tullaan tarkentamaan Topten-yhteistyön(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) kautta.
Lisätiedot:
yksikönpäällikkö Aarno Alanko, p. 09 310 26474, aarno.alanko@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)
Helsingin kaupunki kaupunkiympäristön toimiala, rakennusvalvonta