Tiedotteet 2023
Rakennusvalvonnassa toteutetaan kevään 2023 aikana prosessien toimivuuden tarkastelu.
Tavoitteena on muuttaa prosessia sujuvammaksi asiakkaan näkökulmasta. Pyrimme tunnistamaan lupaprosessin pullonkaulat ja myös poistamaan ne. Projekti kestää toukokuun lopulle.
Prosessin kehittämistyö sitoo resursseja, ja siksi sillä saattaa kevään aikana olla vaikutusta rakennusvalvonnan toimintaan, kuten lupien käsittelyaikaan. Pahoittelemme mahdollisesti aiheutuvia viivästyksiä.
TIEDOTE 6.2.2023
Arkkitehtisuunnittelussa huomioitava
Ilmanvaihtoratkaisu tulee huomioida arkkitehtisuunnittelussa aivan alusta asti.
Julkisivut
Seinäpuhallukseen perustuvalla huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla on suuri vaikutus julkisivuratkaisuun, erityisesti jos seinäpuhallus sisältää raittiin ilman oton lisäksi myös poistoilmapuhalluksen, koska ulospuhallus on sijoitettava vähintään 3 m päähän naapurin parvekkeesta ja erikseen määritellystä avattavasta ikkunasta. Erityisen suuria haasteita tällainen seinäpuhallus aiheuttaa suunnitteluratkaisuissa, joissa koko julkisivu on parvekevyöhykettä.
Seinäpuhalluslaitteet tulee suunnitella osana julkisivua ja esittää pääpiirustuksissa. Laitteet tulee sovittaa julkisivun arkkitehtuuriin.
Alaslasketut katot asuinhuoneissa
Seinäpuhallus edellyttää aina alaslaskettuja katto-osuuksia ja suurehkoja kotelointeja ilmanvaihtokoneelta ulkoseinälle, mikä johtaa helposti pienessä huoneessa varsin suureen alaslasketun katon osuuteen huoneen pinta-alasta. Jos rakennuksessa on normaali kerroskorkeus 3000 mm, alittuu Ympäristöministeriön asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n mukainen minimihuonekorkeus 2500 mm putkivetoja sisältävien alaslaskettujen kattojen kohdalla.
Helsingin rakennusvalvonta on julkisuuteenkin nousseiden huonojen alakattoratkaisujen seurauksena linjannut, että asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4§:n mahdollistama huoneen vähäinen osa, jolla minimihuonekorkeus 2500 mm voi alittua, voi pienessä huoneessa (koko 7-10 m2) olla enintään 10-15% huoneen pinta-alasta. Suuremmassa huoneessa osuus voi tapauskohtaisesti olla enemmänkin, esimerkiksi jos kyseessä on olohuoneen ja avokeittiön muodostama kokonaisuus. Yleensä vähäinen osuus asuinhuoneen pinta-alasta ei voi olla yli 20%. Koteloidut kanavat eivät saa kulkea ikkunaseinällä julkisivun suuntaisesti.
Jos edellä olevia ei saada täyttymään ulospuhallus tulee viedä vesikatolle. Pystyhormien vaatiman tilan saa maankäyttö- ja rakennuslain 115 § mukaisesti rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.
Katso ympäristöministeriön asetukset
- Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 2 §, 4 §
- Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta, 14 §
- MRL 115 § Kerrosala
Talotekniikkainfon oppaan ratkaisuista
Talotekniikkainfon oppaan ratkaisut täydentävät tulkinnanvaraisia määräyksiä mutta eivät ole sitovia. Helsingin rakennusvalvonta kuitenkin edellyttää näiden lukuarvojen täyttymistä.
Esimerkiksi Taulukon 14.3. ensimmäinen vaatimus on: "Seinäpuhalluslaitteen etäisyys toisten huoneistojen ulkoilmalaitteista, parvekkeista ja erikseen määritellyistä avattavista ikkunoista, vaatimuksen täyttymys on vähintään 3 metriä. "
Tämä ohje on simuloitu VTT:llä ja siitä ei kannata tai voi tinkiä, jotta hajut eivät leviä huoneistosta toiseen.
TIEDOTE 1.2.2023
Helsingissä on noin 1500 rakennusta, joissa ei ole pidetty maankäyttö- ja rakennuslaissa vaadittua loppukatselmusta, vaikka rakennusluvan voimassaoloaika on päättynyt. Näissä rakennuskohteissa on pääsääntöisesti pidetty osittainen loppukatselmus, jossa rakennuksen sisätilat on hyväksytty käyttöön, mutta ei lopullista loppukatselmusta, koska esimerkiksi julkisivutyöt ja pihatyöt ovat olleet kesken.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on pyytää loppukatselmuksen toimittamista rakennusluvan voimassaolon aikana, kun kaikki rakennustyöt on tehty loppuun. Loppukatselmus voidaan myös eräissä tapauksissa pitää rakennusluvan voimassaoloajan päättymisen jälkeen.
Loppukatselmuksessa rakennusvalvontapalvelujen tarkastusinsinööri tarkistaa, että rakennustyöt on tehty myönnetyn rakennusluvan sekä säännösten ja määräysten mukaisesti. Loppukatselmuksesta laaditaan rakennushankkeeseen ryhtyneelle kirjallinen pöytäkirja, joka on hyvä säilyttää ja joka myös arkistoidaan rakennusvalvonnan arkistoon. Mikäli rakennusluvasta ei ole pidetty loppukatselmusta, siitä voi koitua ongelmia rakennuksen omistajalle esimerkiksi, kun rakennusta ollaan myymässä.
Rakennusvalvontapalvelut on nyt päättänyt tarkistaa ne rakennuskohteet, joissa rakennustyöt on aloitettu, mutta kohteessa ei ole pidetty osittaistakaan loppukatselmusta eli käyttöönottokatselmusta, vaikka rakennusluvan voimassaoloaika on päättynyt. Näitä rakennuskohteita Helsingissä on noin 70. Rakennusvalvonta tulee lähiaikoina ottamaan yhteyttä näiden rakennuskohteiden omistajiin asioiden kuntoon saattamiseksi.
Tiedätkö onko rakennusluvastasi pidetty loppukatselmus?
Jos tiedät, että rakennusluvastasi ei ole pidetty loppukatselmusta, vaikka rakennuslupasi voimassaoloaika on jo päättynyt, ota yhteyttä alueesi tarkastusinsinööriin.
Löydät yhteystiedot karttapalvelusta
Jos et tiedä, onko rakennuslupaasi tehty loppukatselmus, kysy asiaa lähettämällä sähköpostia rakennusvalvonnan arkistoon osoitteeseen: arkisto@hel.fi .
Loppukatselmuspöytäkirjan saat rakennusvalvonnan arkistosta
Saat tarvittaessa loppukatselmuspöytäkirjan rakennusvalvonnan arkistosta. Sähköinen aineisto on maksutonta. Jos sähköistä aineistoa ei ole saatavilla, asiakirjat voidaan skannata tai niistä voidaan ottaa kopiot maksua vastaan. Voit tutustua asiakirjoihin paikan päällä rakennusvalvonnan arkistossa.
Tiedotteet 2022
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta edellyttää, että jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollista kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla. Paarikuljetuksen tilantarve vaikuttaa porrashuoneiden, käytävien ja asuntojen sisäänkäyntien mitoitukseen.
Jos poistumisalueen sisäinen kulkureitti uloskäytävään muissa kuin asuinrakennuksissa kulkee alueen sisäisen portaan kautta, on portaan oltava niin väljä, että liikkumiskyvyttömän henkilön kuljettaminen paareilla on mahdollista.
Asuinrakennuksen kukin asunto on oma poistumisalueensa
Asuinrakennus on mitoitettava siten, että liikkumiskyvytön henkilö voidaan kuljettaa paareilla sisältä asunnosta ulos saakka. Lisäksi paarien on mahduttava kantajineen asuntoon sisälle. Paarien mitoituksen tilantarve perustuu RT-ohjekortin (RT 103117) suositukseen ja pelastuslaitoksen työstä saatuihin käytännön kokemuksiin.
Mitoitus riippuu rakennuskohteesta ja valituista ratkaisuista
Uudisrakentamisessa paarien tilantarpeen mitoituksessa käytetään 2600 x 600 (mm) suorakaidetta, ellei paarien kuljettaminen hissillä ole mahdollista. Ilman hissiä paareja kuljetetaan asunnosta ulos asti kantaen.
Korjausrakentamisessa voidaan käyttää mittaa 2400 x 600 (mm).
Kun porrashuoneessa on paarikuljetukseen soveltuva hissi, mitoitusperusteena voidaan muilla reitin osilla käyttää 2400 x 600 (mm) suorakaidetta, koska paarit kulkevat koko matkan asunnosta ulos asti pyörillä. Paarikuljetukseen soveltuvan hissikorin sisämitat ovat 2100 x 1100 (mm).
Paarikuljetuksen mitoituksen ohjeistusta tullaan tarkentamaan Topten-yhteistyön kautta.
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta, 1007/2017, 3§
Lisätiedot:
yksikönpäällikkö Aarno Alanko, p. 09 310 26474, aarno.alanko@hel.fi
Helsingin kaupunki kaupunkiympäristön toimiala, rakennusvalvonta