Tällä sivulla
Opetussuunnitelma
Opetussuunnitelma ohjaa koulun toimintaa ja opetusta. Se kertoo, miten koulussa työskennellään ja mitä koulu toiminnassaan painottaa. Helsingin kaupungin koulujen opetussuunnitelmat pohjautuvat valtakunnallisiin perusteisiin ja Helsingin paikallisiin painotuksiin.
Voit tutustua Helsingin kaupungin opetussuunnitelmaan ePerusteet-sivulla. Sivuilla voit lukea opetussuunnitelmaa myös PDF-muodossa.
Suomenkielisten koulujen opetussuunnitelma(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (siirry ePerusteet-sivulle)
Ruotsinkielisten koulujen opetussuunnitelma(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (siirry ePerusteet-sivulle)
Kunkin koulun opetussuunnitelman löydät koulujen sivuilta.
Kouluissamme opiskellaan tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ja osaamista opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelu on sekä itsenäistä että toisten kanssa yhteistyössä toimimista.
Oppilas ajattelee ja toimii aktiivisesti sekä suunnittelee ja tutkii, aluksi harjoitellen ja sitten syventäen taitojaan. Oppilas asettaa itselleen tavoitteita ja arvioi niitä.
Oppiaineet
Peruskoulussa on yhteensä 20 oppiainetta. Niiden lisäksi oppilaat opiskelevat valinnaisia aineita. Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt esitellään opetussuunnitelmassa.
- 1. luokalla alkavia kaikille yhteisiä oppiaineita ovat äidinkieli ja kirjallisuus, A1-kieli, matematiikka, ympäristöoppi, uskonto tai elämänkatsomustieto sekä taide- ja taitoaineet musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. A1-kieli on ruotsinkielisissä kouluissa aina suomi.
- 3. luokalla suomenkielisissä kouluissa alkaa valinnainen A2-kieli ja ruotsinkielisissä kouluissa pakollinen A2-kieli.
- 4. luokalla alkaa yhteiskuntaoppi ja 5. luokalla historia.
- 6. luokalla suomenkielisissä kouluissa alkaa B1-kieli.
- 7. luokalla alkavia yhteisiä oppiaineita ovat kotitalous, biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto sekä ruotsinkielisissä kouluissa valinnainen B2-kieli.
- 8. luokalla suomenkielisissä kouluissa alkaa valinnainen B2-kieli.
Tarkempia tietoja oppiaineista
Kaikkien oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arviointiperusteet löydät perusopetuksen opetussuunnitelmasta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Helsingissä haluamme, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus oppia monipuolisesti ja hyvin kieliä. Siksi oppilaamme saavat opiskella kieliä enemmän kuin valtakunnallinen tuntimäärä edellyttää ja koulujen kielivalikoima on laaja. Lisäksi opettajamme tekevät kielten opiskelusta innostavaa ja motivoivaa.
Kaikkien opiskelemat kielet
A1-kielen opiskelu alkaa 1. luokalla ja B1-kielen opiskelu 6. luokalla.
A1-kielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jonka opinnot oppilas aloittaa ensimmäisenä koulussa. A1-kielen opiskelu alkaa 1. luokalla ja sitä opiskellaan 2−3 tuntia viikossa riippuen vuosiluokasta. Ensimmäisen kielen valinta on tärkeä, koska oppilaan kielitaito siinä kehittyy erityisen vahvaksi. Oppilas opiskelee valittua kieltä koko perusopetuksen ajan ja myöhemmin toisella asteella.
Ilmoita lapsesi kielivalintatoiveet ekaluokalle ilmoittautumisen yhteydessä. Koulukohtaisen kielivalikoiman löydät kunkin koulun verkkosivulta. Tarkempia tietoja kielen opiskelusta ja opetuksesta saat koulujen infotilaisuuksissa ja esiopetuksen vanhempainilloissa.
B1-kielellä tarkoitetaan sitä kieltä, joka alkaa 6. luokalla. Helsingissä B1-kieltä opiskellaan kaksi tuntia viikossa vuosiluokilla 6−9.
Valinnaiset kielet
Oppilailla on mahdollisuus opiskella myös valinnaisia kieliä 3. ja 8. luokalta alkaen. Valinnaisen kielen opiskelun aloittaminen on vapaaehtoista, mutta opintojen alettua on valinta sitova ja oppilas opiskelee valittua kieltä koko perusopetuksen ajan.
A2-kielen opiskelu alkaa 3. luokalla ja sitä opiskellaan 1−3 tuntia viikossa riippuen vuosiluokasta. Vuosiluokilla 7−9 opetus järjestetään siten, että oppilaan tuntimäärä viikossa on 1-2 tuntia suurempi kuin muilla tai siten, että A2-kielen opetus on yksi oppilaan valinnaisaineista. A2-kielen valinta voi siis vaikuttaa valinnaisaineiden määrään vuosiluokilla 7−9.
B2-kielen opiskelu alkaa 8. luokalla kaikissa muissa kielissä paitsi latinassa. Latinan opinnot alkavat jo 7. luokalla ja opetukseen otettavat oppilaat valitaan valintakokeella. B2-kieltä opiskellaan koulun oman tuntijaon mukaisesti, joka löytyy koulun opetussuunnitelmasta.
Kielivalikoima
Suomenkielisessä kouluissamme
- A1-kielenä voi opiskella englantia, espanjaa, kiinaa, pohjoissaamea, ranskaa, ruotsia, saksaa, venäjää tai viroa.
- A2-kielenä voi opiskella englantia, espanjaa, kiinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää.
- B1-kielenä voi opiskella ruotsia tai englantia.
- B2-kielenä voi opiskella espanjaa, italiaa, kiinaa, latinaa, ranskaa, saksaa ja venäjää.
Kaikissa kouluissa ei ole mahdollista opiskella kaikkia näitä kieliä. Suurimmassa osassa kouluja A1-kielen voi valita vähintään kahdesta vaihtoehdosta, mutta joissakin kouluissa valikoimaan kuuluu vain englanti. Koulujen kielitarjonta löytyy kunkin koulun verkkosivuilta.
Kaksikielinen perusopetus
Helsingissä voi opiskella myös kaksikielisessä perusopetuksessa. Tutustu eri vaihtoehtoihin alla. Huomaathan, että englanninkieliseen ja kaksikieliseen opetukseen haetaan valintakokeen kautta.
Englanninkielinen opetus
Kaksikielinen opetus
Englantirikasteinen opetus
Ruotsin kielikylpyopetus
Kaikkien opiskelemat kielet
Ruotsinkielisissä kouluissamme A1-kieli on kaikilla oppilailla suomi. Sen opiskelu alkaa 1. luokalla. Suomen kieltä voi opiskella joko äidinkieliomaisena suomena tai A-suomena. Ilmoita lapsesi toive ekaluokalle ilmoittautumisen yhteydessä.
Ruotsinkielisissä kouluissamme A2-kielen opiskelu alkaa 3. luokalla. Sitä opiskellaan 2−3 tuntia viikossa.
Valinnaiset kielet
Oppilailla on mahdollisuus opiskella myös valinnaisia kieliä. Valinnaisen kielen opiskelun aloittaminen on vapaaehtoista, mutta opintojen alettua on valinta sitova ja oppilas opiskelee valittua kieltä koko perusopetuksen ajan.
Ruotsinkielisissä kouluissamme oppilailla on mahdollisuus opiskella valinnaista B2-kieltä 7. luokalta alkaen. B2-kieli alkaa ruotsinkielisissä kouluissa vuotta aiemmin kuin suomenkielisissä kouluissa. Helsingissä sitä opiskellaan kaksi tuntia enemmän viikossa kun valtakunnallinen minimituntimäärä.
Kielivalikoima
Ruotsinkielisissä kouluissamme
- A1-kielenä voi opiskella A-suomea tai äidinkielenomaista suomea.
- A2-kielenä voi opiskella englantia, saksaa ja ranskaa.
- B2-kielenä voi opiskella ranskaa, saksaa, espanjaa, englantia, kiinaa, latinaa ja venäjää.
Kaikissa kouluissa ei ole mahdollista opiskella kaikkia mainittuja A2- ja B2-kieliä. Koulussa, jossa valitsemaanne kieltä tarjotaan, opetus alkaa mikäli riittävä määrä oppilaita on valinnut kyseisen kielen.
Oman äidinkielen tai kotikielen opetus tukee monikielistä oppilasta kielitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Helsingissä opetetaan omana äidinkielenä yhteensä noin 50 eri kieltä. Oppilas voi osallistua näistä vain yhden kielen opetukseen. Opiskelu on perusopetusta täydentävää opetusta, josta annetaan erillinen arviointi.
Opetustunnit pidetään kerran viikossa aamulla tai iltapäivisin, jolloin oppilaalla ei ole muuta opetusta. Suurimmissa kieliryhmissä opetus voi olla omassa koulussa, mutta usein oppilaat joutuvat siirtymään toiseen kouluun oppitunneille. Siirtymistä varten voit tarvittaessa anoa koululaisen matkakorttia.
Kuka voi hakeutua opetukseen?
- monikieliset oppilaat, joiden äidinkieli tai kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi
- oppilaat, jotka puhuvat romania tai joiden suvussa puhutaan romanikieltä
- oppilaat, jotka puhuvat saamea tai joiden suvussa puhutaan saamen kieltä
- paluumuuttajaoppilaat ylläpitääkseen vierasta kieltä, jota ovat oppineet ulkomailla asuessaan
Järjestämme oman äidinkielen opetusta vain Helsingin kaupungin ylläpitämien ja muiden kaupungin lähikouluina toimivien koulujen oppilaille.
Kuinka ilmoitat lapsesi oman äidinkielen opetukseen?
Ilmoita lapsesi oman äidinkielen opetukseen samalla kun ilmoitat hänet 1. ja 7. luokalle. Muuna aikana ilmoita lapsesi Wilmassa kohdassa Ilmoittautuminen oman äidinkielen opetukseen.
Jos et voi käyttää Wilmaa, ilmoita lapsesi pdf-lomakkeella, katso alla. Palauta täytetty lomake oppilaan koulun koulusihteerille.
Lomakkeet
- Lomake suomeksi: Ilmoittautuminen oman äidinkielen, kotikielen tai ulkomailla opitun vieraan kielen opetukseen
- Lomake ruotsiksi: Anmälan till undervisning i eget modersmål, hemspråk eller utomlands inlärt språk
- Lomake englanniksi, Form in English: Instruction in mother tongue or foreign language acquired abroad
- Lomake arabiaksi, تنسيق اللغة العربية: الحصول على درس اللغة الأم: (عربي)
- Lomake ranskaksi, Formulaire en français: Inscription pour la langue maternelle/langue parlée a la maison ou langue étrangère apprise à l´étranger
- Lomake somaliksi, Foomku waa Soomaali: Isdiiwaangalinta Kaqeybgalka Barista Afka Hooyo
- Lomake venäjäksi, Форма на русском языке: заявление на участие в обучении родному/домашнему/приобретенному за рубежом языку
Ilmoittautumisen jälkeen voit pyytää tiedot oppituntien ajankohdasta ja paikasta lapsesi omalta koululta. Uusiin kieliin ryhmiä perustetaan ilmoittautumisten perusteella.
Oppilas voi osallistua opetukseen, kun ilmoittautuminen on tehty. Ilmoittautuminen on voimassa siihen saakka, kun huoltaja ilmoittaa keskeytyksestä tai kun oppilas siirtyy 7. luokalle, jolloin tulee ilmoittautua uudestaan.
Oman äidinkielen opetukseen ilmoittautuminen on vapaaehtoista, mutta ryhmään ilmoittautumisen jälkeen tunneille täytyy osallistua säännöllisesti.
Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opinnot on yksi tapa suorittaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine.
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -opinnot on tarkoitettu oppilaalle:
- jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame tai jolla on muuten monikielinen tausta ja
- jonka suomen kielen taito ei riitä siihen, että hän opiskelisi sitä äidinkielenään (suomen kieli ja kirjallisuus -opinnot, S1) tai
- jonka kielitaidossa on selkeitä puutteita jollakin kielen osa-alueella, joita ovat puheen ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen.
Vastaavasti ruotsinkielisissä kouluissamme on ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -opinnot.
S2-opetus kehittää oppilaan suomen/ruotsin kielen taitoa niin, että hän pystyy toimimaan ja opiskelemaan suomen/ruotsin kielellä muiden kanssa.
Lasta opettavat opettajat arvioivat oppilaan kielellistä osaamista kielen eri osa-alueilla ja suosittelevat sen perusteella oppilaalle suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -opintoja tai suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus (S1) -opintoja. Huoltaja kuitenkin tekee päätöksen.
S2-opintoja voidaan toteuttaa joko S2-oppitunneilla tai S2- ja S1-opintoja suorittaville yhteisillä äidinkieli kieli ja kirjallisuus -oppitunneilla. S2-opinnot eivät lisää oppilaan viikkotuntimäärää.
Oppilas voi opiskella S2-tavoitteiden mukaisesti, kunnes taidot riittävät suomen kieli ja kirjallisuus -tavoitteiden mukaiseen opiskeluun (tai ruotsinkielisissä kouluissa ruotsin kieli ja kirjallisuus -opintoihin).
Lisätietoa suomi toisena kielenä (S2) -opinnoista (PDF) seuraavilla kielillä:
suomi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), ruotsi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), englanti, albania(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), arabia(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), farsi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), kiina(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), nepal(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), ranska(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), sorani(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), somali(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), tagalog(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), turkki(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun),ukraina(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), venäjä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), vietnam(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ja viro(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Perusopetuksessa yhtenä yhteisenä oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomustieto. Niiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.
Lasten uskonnollinen kasvatus on kotien tehtävä.
Alla on kuvattu, mihin katsomusaineen opiskeluun oppilas voi osallistua tai mihin hänen tulee osallistua. Se riippuu siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu, tai jos ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva oppilas
- osallistuu aina evankelisluterilaisen uskonnon opetukseen.
Ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluva oppilas
- osallistuu ortodoksisen uskonnon opetukseen tai
- voi huoltajan ilmoituksella osallistua enemmistön mukaiseen opetukseen eli evankelisluterilaiseen uskontoon.
Oppilas, joka kuuluu johonkin näistä Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan: buddhalainen yhdyskunta, islam, Krishna ja katolinen kirkko
- voi huoltajan pyynnöstä osallistua oman uskonnon opetukseen (ruotsinkielisissä kouluissamme koskee edellä mainituista vain islamia ja katolista kirkkoa) tai
- voi huoltajan ilmoituksella osallistua enemmistön mukaiseen opetukseen eli evankelisluterilaiseen uskontoon tai
- voi huoltajan pyynnöstä osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen tai
- voi huoltajan pyynnöstä osallistua ortodoksiseen uskonnon opetukseen, jos opetus oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.
Oppilas, joka kuuluu muuhun Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan (joka ei ole mikään edellä luetelluista uskonnollisista yhdyskunnista)
- voi huoltajan ilmoituksella osallistua oman uskonnollisen yhdyskunnan opetukseen koulun uskonnon opetuksen sijaan. Tällöin huoltajan tulee toimittaa koululle selvitys oppilaan jäsenyydestä asianomaisessa uskonnollisessa yhdyskunnassa ja osallistumisesta koulun ulkopuoliseen opetukseen. Opetuksesta ei anneta arvosanaa todistukseen. Tai
- voi huoltajan ilmoituksella osallistua enemmistön mukaiseen opetukseen eli evankelisluterilaiseen uskontoon tai
- voi huoltajan pyynnöstä osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen tai
- voi huoltajan pyynnöstä osallistua ortodoksiseen uskonnon opetukseen tai oman uskonnon opetukseen, jos opetus oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan tai
- ei osallistu mihinkään uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen. Tällöin koulu järjestää hänelle korvaavana opetuksena muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas
- osallistuu elämänkatsomustiedon opetukseen tai
- voi huoltajan ilmoituksella osallistua enemmistön mukaiseen opetukseen eli evankelisluterilaiseen uskontoon tai
- voi huoltajan pyynnöstä osallistua ortodoksiseen uskonnon opetukseen tai oman uskonnon opetukseen, jos opetus oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.
Uskonnolliset tilaisuudet koulussa
Tarkempaa tietoa katsomusopetuksesta ja oman uskonnon opetukseen hakeutumisesta saa omasta koulusta. Koulu tiedottaa huoltajille lukuvuoden alussa koulussa järjestettävistä uskonnollisista tilaisuuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko oppilas näihin tilaisuuksiin. Uskonnollisille tilaisuuksille on aina tarjolla vaihtoehtoista toimintaa.
Valinnaiset opinnot syventävät oppimista, laajentavat opintoja ja vahvistavat jatko-opintovalmiuksia. Ne tarjoavat oppilaalle mahdollisuuden kehittää osaamistaan valitsemissaan oppiaineissa.
Valinnaisiin opintoihin kuuluvat taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit, valinnaiset aineet ja vieraiden kielten valinnaiset oppimäärät.
Valinnaisten opintojen tarjonta löytyy kunkin koulun opetussuunnitelmasta. Koulut päättävät itse valinnaisten aineiden sisällöistä sekä niiden sijoittelusta eri vuosiluokille. Vieraiden kielten valinnaisten oppimäärien valikoima vaihtelee koulujen välillä, mutta tuntijako on Helsingissä yhteinen.
Valinnaiset aineet arvioidaan joko numeroarvosanalla tai sanallisesti. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa näiden oppiaineiden yhteistä oppimäärää. Ne arvioidaan osana näitä oppiaineita, eikä valinnaisista tule erikseen arviointia. Vieraan kielen valinnaiset oppimäärät arvioidaan 4.luokasta alkaen numeroarvosanalla.
Painotettu opetus ja perusopetusta eri kielillä
Tiesitkö, että yli puolessa Helsingin kaupungin suomenkielisistä kouluista on tarjolla painotettua opetusta tai perusopetusta osittain tai kokonaan muulla kielellä kuin suomeksi? Näihin vaihtoehtoihin haetaan valintakokeen kautta.
Oppilaanohjaus
Oppilaanohjauksessa tavoitteena on, että oppilas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Oppilaanohjaus lisää oppilaan työelämätietoutta, oppimaan oppimisen taitoja ja kykyjä tehdä valintoja.
Oppilaanohjaus koostuu ryhmämuotoisista oppitunneista sekä henkilökohtaisesta ohjauksesta. Opinto-ohjaaja keskustelee oppilaan kanssa ennen kaikkea peruskoulun jälkeisistä opiskeluvaihtoehdoista. Ohjaaja ei tee valintoja nuoren puolesta, vaan auttaa tätä selkeyttämään omia ajatuksiaan ja tarjoaa tietoa erilaisista mahdollisuuksista. Mikäli oppilas tarvitsee paljon henkilökohtaista ohjausta, hän voi saada 8. luokalta lähtien tehostettua henkilökohtaista opinto-ohjausta.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Opetussuunnitelma määrittelee oppimisen, osaamisen ja työskentelyn tavoitteet. Arviointikriteerit perustuvat oppiaineiden tavoitteisiin.
Arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan kykyä arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan.
Kansalliset eli Suomen koulujen yhteiset arviointikriteerit vahvistavat yhdenvertaisuutta 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnissa sekä peruskoulun päättöarvioinnissa 9. luokan päättyessä.
Oppilas saa lukuvuoden aikana päivittäin arviointipalautetta osana opetusta ja työskentelyä. Palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, ja sen tavoitteena on tukea oppilaan tavoitteiden toteutumista.
Oppilas ymmärtää ja näkee konkreettisesti arvioinnin perusteet ja eri arviointimuodot sekä sen, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja edistymiseensä.
Lukuvuoden päättyessä oppilas saa lukuvuositodistuksen. Se ilmaisee sanallisesti tai numeroin, miten oppilas on lukuvuoden aikana saavuttanut tavoitteet eri oppiaineissa.
- Vuosiluokkien 1–3 todistuksissa käytetään yksinomaan sanallista arviointia.
- Vuosiluokilla 4–9 todistuksissa käytetään numeroarviointia.
- Mikäli oppilaan äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, arviointi voi olla sanallista tai numeroarviointia päättöarviointia lukuun ottamatta.
- Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan yksilöllisten oppimäärien arviointi voi olla sekä sanallista että numeroarviointia.
Oppiaineille on määritelty 6. luokan päätteeksi kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Nämä arvosanakriteerit tulevat käyttöön 6. luokan lukuvuosiarviointiin lukuvuonna 2023–2024. Keväällä 2023 lukuvuosiarvioinnissa käytetään oppiaineiden arvosanan 8 kriteereitä.
Peruskoulun päätteeksi eli 9. luokan lopussa oppilas saa perusopetuksen päättötodistuksen.
Päättöarvosana ei muodostu aiempien lukuvuositodistusten keskiarvojen mukaan, vaan siinä on omat kriteerinsä. Päättöarvioinnissa kullekin oppiaineelle on määritelty kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9.
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (VSOP) mahdollistaa yksilöllisen opinnoissa etenemisen. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi tukemaan lahjakkuutta tai ehkäisemään opintojen keskeyttämistä.
Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä.
