Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Helsingissä -hanke

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Helsingissä -hanke on osa kansallista ympäristöministeriön asunnottomuusohjelmaa, jolla pyritään vaikuttamaan pysyvästi Suomen pitkäaikaisasunnottomien määrään. Asunnottomuusohjelman mukaisia hankkeita toteutetaan Helsingin lisäksi kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Helsingissä hanke toteutetaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sekä kaupunkiympäristön toimialan yhteishankkeena.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Helsingistä, ehkäistä uutta pitkäaikaisasunnottomuutta ja parantaa pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneiden ihmisten sosiaalista tilannetta, terveyttä ja yhteiskunnallista osallisuutta ja asemaa sekä varmistaa käytettävissä olevan vuokra-asuntokannan tehokas käyttötapa tavoitteen saavuttamiseksi ja pitämiseksi.

Hankkeen tavoitteet jaetaan kolmelle toimijalle ja kolmeen osa-alueeseen siten, että yhteistyö toimijoiden välillä on läpileikkaavaa ja osat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden:

Alueellisen aikuissosiaalityön ennakoivan roolin vahvistaminen

Nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön alueellisessa sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueellisen aikuissosiaalityön ennakoivaa roolia häätöjen ja asunnottomuuden ehkäisyssä. Alueellisen aikuissosiaalityön toimintaa kehitetään proaktiiviseksi siten, että asiakkaat saavat tukea nykyistä varhaisemmassa vaiheessa asumiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Tämä sisältää tiiviin yhteistyön vuokranantajien, asumisen tuen ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta häätöihin liittyvät riskit voidaan tunnistaa ja niihin puuttua ennen kriisivaihetta. Tutkimuksellisena ja koulutuksellisena tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuutta ennustavien tekijöiden aiempaa parempi tunnistaminen ja sen kautta työntekijöiden osaamisen vahvistaminen.

Asumisen tuen sosiaalityön vahvistaminen vaativimmille asiakasryhmille

Asumisen tuen aikuissosiaalityön tavoitteena on tavoittaa kattavasti tuetun asumisyksikköasumisen piirissä olevat pitkäaikaisasunnottomat ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneet asiakkaat. Asiakasryhmän kanssa tehtävä työtapa muutetaan jalkautuen heidän elämänpiirissään tapahtuvaksi ja aktiivisesti yhteyttä pitäväksi. Tämän kautta tavoitellaan luottamuksen rakentamista ja aiempaa parempaa yhteistyösuhdetta asiakkaiden ja heidän tarpeidensa mukaisten palveluverkostojen kanssa. Tutkimuksellisena tavoitteena on selvittää, onnistutaanko Helsingissä – hankkeessa päivitetyn Asunto ensin -työn puitteissa – parantamaan pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneiden ihmisten sosiaalista ja terveydellistä tilannetta ja osallisuutta.

Uuden toimintamallin kehittäminen selkiyttämään työnjakoa ja turvaamaan asumisen jatkuvuutta

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asumisen palvelut ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala kehittävät yhteistyössä toimintamallin, joka selkiyttää osapuolten välistä tehtävänjakoa ja turvaa nykyistä paremmin asukkaiden asumisen jatkuvuuden. Helsingin kaupungin toimintamallissa kaupunkiympäristön toimialan asumisen palvelut toimii erityisasumisen piirissä olevien asiakkaiden vuokranantajana, kun taas sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala toimii asiakkaan tukitahona. Osapuolet toimivat yhdessä yhteisten asiakkaiden ja toistensa parhaaksi omilla tehtäväaloillaan. Osana tätä työtä kehitetään ja pilotoidaan mekanismit, joiden avulla voidaan turvallisesti ja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen jakaa asukasta koskevaa tietoa kaupungin eri toimijoiden välillä. Hankkeessa varmistetaan, että tietosuojan periaatteita noudatetaan tarkasti ja kehitetään tarvittaessa tähän liittyviä käytäntöjä. Tutkimuksellisena tavoitteena on prosessin toimivuuden arviointi ja mallin kuvaaminen.

Hankkeen kohderyhmät

1. Pitkäaikaisasunnottomuuden ennaltaehkäisyn kohderyhmänä ovat asunnottomuudenuhassa olevat ihmiset, joilla on taustallaan pitkäaikaisasunnottomuuden riskitekijöitä, kuten taloudellinen huono-osaisuus, kielitaidon puutteet ja yhteiskunnan toiminnan heikko tunteminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat, aiemmin koetut häädöt ja työttömyys. Aikuissosiaalityössä on tunnistettu, että tavallisesti haasteet asumisessa tai pysyvän asunnon säilyttämisessä liittyvät useampiin eri riskitekijöihin ja pitkäaikaisasunnottomuusriskissä olevat henkilöt tarvitsevat yleensä paljon palveluita ja monialaista tukea haasteidensa kanssa.
2. Asunto ensin -työn kohderyhmänä ovat pitkäaikaisasunnottomat ihmiset, jotka majoittuvat ulkona, tuttavilla, hätämajoituksessa ja tilapäisessä asumisessa tai ovat vapautumassa vankilasta. Toisena tämän ryhmän kohteena ovat pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneet Asunto ensin-yksiköissä tai hajasijoitetuissa Asunto ensin -asunnoissa asuvat ihmiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hyödyntämisessä ja elämäntilanteensa parantamisessa.
3. Pitkäaikaisasunnottomuustyön ensisijaisten kohderyhmien lisäksi hankkeen kohderyhminä ovat Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, vuokranantajat sekä Asunto ensin -palvelutuottajat ja järjestöt. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa yhteistä ymmärrystä, verkostoa ja osaamista matkalla kohti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista.

Miksi kehittämistoimia tarvitaan?

Asunnottomuuden vähentämisessä saavutettu myönteinen kehitys on viime vuosina tasaantunut ja Helsingissä pitkäaikaisasunnottomuus on hienoisessa kasvussa. Tämä kertoo siitä, että aikaisemmat keinot eivät enää yksin riitä vastaamaan nykytilanteeseen.

Asunto ensin -malli on vakiinnuttanut asemansa asumisen turvaajana, mutta pelkkä asunto ei useinkaan riitä vähentämään sosiaalista huono-osaisuutta tai vahvistamaan terveyttä ja toimintakykyä. Tarvitaan uusia toimintatapoja, jotka kytkevät asumisen tiiviimmin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä yhteisölliseen tukeen.

Helsingissä on lisäksi erityisiä tekijöitä, jotka lisäävät painetta kehittämistyölle:

• Kaupungin vetovoima tuo asunnottomia muualta Suomesta ja ulkomailta.
• Korkeat asumiskustannukset vaikeuttavat kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta.
• Helsingissä suurkaupungille tyypilliset ilmiöt – päihde- ja mielenterveyshaasteet sekä työttömyyden korkea taso – lisäävät painetta palvelujärjestelmälle ja nostavat riskiä ajautua pitkäaikaisasunnottomuuteen.

Palvelurakenteet on organisoitava niin, että ne tukevat paremmin siirtymiä eri asumismuotojen välillä. Virtausta tilapäisestä ja vahvasti tuetusta asumisesta kohti itsenäisempää asumista on vahvistettava, jotta resursseja voidaan kohdentaa tehokkaasti niitä eniten tarvitseville.

Kehittämistoimien avulla pyritään myös vahvistamaan pysyviä yhteistyörakenteita. Monialainen yhteistyö kaupungin toimialojen, järjestöjen, vuokranantajien ja tutkimustahojen välillä on välttämätöntä, jotta pitkäaikaisasunnottomuus saadaan pysyvästi hallintaan eikä määrät pääse uudelleen kasvuun hankekauden jälkeen.