Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Helsingissä -hanke

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Helsingissä -hanke on osa kansallista ympäristöministeriön asunnottomuusohjelmaa, jolla pyritään vaikuttamaan pysyvästi Suomen pitkäaikaisasunnottomien määrään. Asunnottomuusohjelman mukaisia hankkeita toteutetaan myös kahdeksassa muussa Suomen kaupungissa.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on

• poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Helsingistä'
• ehkäistä uutta pitkäaikaisasunnottomuutta
• parantaa pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneiden ihmisten sosiaalista tilannetta, terveyttä ja yhteiskunnallista osallisuutta ja asemaa
• varmistaa käytettävissä olevan vuokra-asuntokannan tehokas käyttötapa tavoitteen saavuttamiseksi ja pitämiseksi.

Hankkeen tavoitteet jaetaan kolmelle toimijalle ja kolmeen osa-alueeseen siten, että yhteistyö toimijoiden välillä on läpileikkaavaa ja osat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden:

Alueellisen aikuissosiaalityön ennakoivan roolin vahvistaminen

Pyrimme vahvistamaan hankkeen aikana nuorten palveluiden ja aikuissosiaalityön ennakoivaa roolia häätöjen ja asunnottomuuden ehkäisyssä. Kehitämme alueellisen aikuissosiaalityön toimintaa proaktiiviseksi siten, että asiakkaat saavat nykyistä aiemmin tukea asumiseen liittyvien haasteidensa ratkaisemiseksi.

Teemme tiivistä yhteistyötä vuokranantajien, asumisen tuen ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta häätöihin liittyvät riskit voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua ennen kriisivaihetta.

Hankkeen tutkimuksellisena ja koulutuksellisena tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuutta ennustavien tekijöiden aiempaa parempi tunnistaminen ja työntekijöiden osaamisen vahvistaminen.

Asumisen tuen sosiaalityön vahvistaminen vaativimmille asiakasryhmille

Asumisen tuen aikuissosiaalityössä tavoitteenamme on tavoittaa kattavasti tuetun asumisyksikköasumisen piirissä olevat pitkäaikaisasunnottomat ja pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneet asiakkaat. Muutamme työtapaamme niin, että jalkaudumme asiaksryhmän elämänpiiriin ja pidämme aktiivisesti yhteyttä. Tavoittelemme luottamuksen rakentamista ja aiempaa parempaa yhteistyösuhdetta asiakkaiden ja palveluverkostojen kanssa.

Tutkimuksellisena tavoitteenamme on selvittää, onnistummeko Helsingissä – hankkeessa päivitetyn Asunto ensin -työn puitteissa – parantamaan pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneiden ihmisten sosiaalista ja terveydellistä tilannetta ja osallisuutta.

Uusi toimintamalli selkiyttämään työnjakoa ja turvaamaan asumisen jatkuvuutta

Kehitämme kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asumisen palveluissa ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla yhteistyössä toimintamallin, joka selkiyttää osapuolten välistä tehtävänjakoa ja turvaa nykyistä paremmin asukkaiden asumisen jatkuvuuden.

Toimintamallissa kaupunkiympäristön asumisen palvelut toimii erityisasumisen piirissä olevien asiakkaiden vuokranantajana, kun taas sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala toimii asiakkaan tukitahona. Osapuolet toimivat yhdessä yhteisten asiakkaiden ja toistensa parhaaksi omilla tehtäväaloillaan.

Osana tätä työtä kehitämme ja pilotoimme mekanismit, joiden avulla voimme turvallisesti ja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen jakaa asukasta koskevaa tietoa kaupungin eri toimijoiden välillä. Varmistamme hankkeessa, että noudatamme tietosuojan periaatteita tarkasti ja kehittämme tarvittaessa tähän liittyviä käytäntöjä. Tutkimuksellisena tavoitteena on prosessin toimivuuden arviointi ja mallin kuvaaminen.

Hankkeen kohderyhmät

Asunnottomuusuhassa olevat ihmiset 

Tunnistamme aikuissosiaalityössä, että tavallisesti haasteet asumisessa tai pysyvän asunnon säilyttämisessä liittyvät useampiin eri riskitekijöihin ja pitkäaikaisasunnottomuusriskissä olevat henkilöt tarvitsevat yleensä paljon palveluita ja monialaista tukea haasteidensa kanssa.

Pitkäaikaisasunnottomuuden ennaltaehkäisyn kohderyhmänä ovat ihmiset, joista uhkaa asunnottomuus ja joilla on taustallaan pitkäaikaisasunnottomuuden riskitekijöitä, kuten taloudellinen huono-osaisuus, kielitaidon puutteet ja yhteiskunnan toiminnan heikko tunteminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat, aiemmin koetut häädöt ja työttömyys.

Pitkäaikaisasunnottomat ihmiset

Asunto ensin -työn kohderyhmänä ovat pitkäaikaisasunnottomat ihmiset, jotka majoittuvat ulkona, tuttavilla, hätämajoituksessa ja tilapäisessä asumisessa tai ovat vapautumassa vankilasta.

Kohderyhmänä ovat myös pitkäaikaisasunnottomuutta kokeneet Asunto ensin -yksiköissä tai hajasijoitetuissa Asunto ensin -asunnoissa asuvat ihmiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hyödyntämisessä ja elämäntilanteensa parantamisessa.

Yhteistyöverkostot ja ammattilaiset

Pitkäaikaisasunnottomuustyön ensisijaisten kohderyhmien lisäksi hankkeen kohderyhminä ovat Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, vuokranantajat sekä Asunto ensin -palvelutuottajat ja järjestöt. Tavoitteenamme on vahvistaa yhteistä ymmärrystä, verkostoa ja osaamista matkalla kohti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista.

Miksi kehittämistoimia tarvitaan?

Asunnottomuuden vähentämisessä saavutettu myönteinen kehitys on viime vuosina tasaantunut ja Helsingissä pitkäaikaisasunnottomuus on hienoisessa kasvussa. Tämä kertoo siitä, että aikaisemmat keinot eivät enää yksin riitä vastaamaan nykytilanteeseen.

Asunto ensin -malli on vakiinnuttanut asemansa asumisen turvaajana, mutta pelkkä asunto ei useinkaan riitä vähentämään sosiaalista huono-osaisuutta tai vahvistamaan terveyttä ja toimintakykyä. Tarvitaan uusia toimintatapoja, jotka kytkevät asumisen tiiviimmin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä yhteisölliseen tukeen.

Helsingissä on lisäksi erityisiä tekijöitä, jotka lisäävät painetta kehittämistyölle:

• Kaupungin vetovoima tuo asunnottomia muualta Suomesta ja ulkomailta.
• Korkeat asumiskustannukset vaikeuttavat kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta.
• Helsingissä suurkaupungille tyypilliset ilmiöt – päihde- ja mielenterveyshaasteet sekä työttömyyden korkea taso – lisäävät painetta palvelujärjestelmälle ja nostavat riskiä ajautua pitkäaikaisasunnottomuuteen.

Palvelurakenteet on organisoitava niin, että ne tukevat paremmin siirtymiä eri asumismuotojen välillä. Virtausta tilapäisestä ja vahvasti tuetusta asumisesta kohti itsenäisempää asumista on vahvistettava, jotta resursseja voidaan kohdentaa tehokkaasti niitä eniten tarvitseville.

Kehittämistoimien avulla pyritään myös vahvistamaan pysyviä yhteistyörakenteita. Monialainen yhteistyö kaupungin toimialojen, järjestöjen, vuokranantajien ja tutkimustahojen välillä on välttämätöntä, jotta pitkäaikaisasunnottomuus saadaan pysyvästi hallintaan eikä määrät pääse uudelleen kasvuun hankekauden jälkeen.