Haluamme tarjota kaikille lapsille ja nuorille tasavertaiset mahdollisuudet kielten opiskeluun ja kannustaa entistä monipuolisempiin kielivalintoihin.
Kieltenopetuksen strategia koskee kaikkia koulutusasteita ja muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen ja toiselle asteelle sekä vapaan sivistystyön tarjontaan. Strategiassa suunnitellut toimenpiteet vaikuttavat esi- ja perusopetukseen.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan portaittain lukuvuoden 2027–2028 alusta.
Mikä muuttuu?
Suomenkielinen esiopetus
Haluamme varmistaa, että entistä useampi valitsee A1-kieleksi eli ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jonkin muun kuin englannin. Jatkamme kielimaistiaisten järjestämistä systemaattisesti, jotta lähikoulujen kielivalikoima tulee lapsille tutuksi. Viestimme huoltajille kieltenopiskelun merkityksestä ja kielivalinnoista esimerkiksi yhteisissä kieli-infoissa.
Suomenkielinen perusopetus
A1-kielessä eli ensimmäisessä vieraassa kielessä on tarkoitus siirtyä valtakunnalliseen tuntijakoon, joka mukaan 1. ja 2. luokan oppilailla A1-kieltä olisi 1 vuosiviikkotunti. Tällä hetkellä niitä on kaksi, joista toinen on ollut Helsingin kaupungin järjestämä lisätunti. Jatkossa Helsingin lisätunnit sijoitettaisiin valinnaisen kielen opiskeluun vuosiluokilla 8 ja 9.
Aloittavien kieliryhmien vähimmäiskoko esitetään yhdenmukaisettavaksi siten, että se on vähintään 15 oppilasta kaikissa kouluissa. Tämä koskee myös kaksikielisen opetuksen aloittavia ryhmiä, mutta ei suomi–pohjoissaame-opetusta. Lähikoulujen yhteisillä opetusjärjestelyillä varmistetaan monipuolisten kielivalintojen toteutuminen. Kolmannella luokalla alkavan A2-englannin ryhmien toteutuminen turvataan myös pienemmällä ryhmäkoolla. Kaksikielisen suomi–englanti- ja suomi–espanja-opetuksen oppilaaksioton perusteita esitetään muutettavaksi kaksivaiheiseksi.
Ruotsinkielinen perusopetus
Aloittavien kieliryhmien vähimmäiskoko esitetään yhdenmukaisettavaksi siten, että se on vähintään 15 oppilasta kaikissa kouluissa. Tällä hetkellä vähimmäisryhmäkoko on 13–15 oppilasta.
Kaupunki kartoittaa myös mahdollisuutta tarjota tulevaisuudessa kaksikielistä perusopetusta ruotsiksi ja englanniksi. Tämä tarkoittaisi, että osa opetuksesta annettaisiin ruotsiksi ja osa englanniksi. Tavoitteena on laajentaa ruotsinkielistä oppimispolkua Helsingissä ja antaa oppilaille mahdollisuus kehittää molempien kielten osaamistaan.
Tässä vaiheessa kartoitusta osallistamme oppilaskuntien hallitukset, opiskelijakuntien hallitukset ja koulujen johtokunnat.
Kieltenopetuksen strategian eteneminen
Huoltajatilaisuus
Järjestimme huoltajille 17.9.2026 infotilaisuuden, jossa kerroimme tarkemmin kieltenopetuksen strategiasta, sen tavoitteista ja toimenpide-esityksistä. Linkki tilaisuuteen lähetettiin peruskoulujen oppilaiden huoltajille Wilma-tiedotteessa sekä varhaiskasvatuksessa Edlevon kautta.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa tämän sivun lopussa.
Mitä seuraavaksi?
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto käsittelevät kieltenopetuksen strategiaa syksyllä 2026 ja päättävät siitä seuraavin osin:
- A1- ja A2-kielen opetuksen toteuttaminen/tuntijako
- Aloittavan kieliryhmän koko
- Oppilaaksiotto kaksikieliseen opetukseen
Jaostojen käsittelyn jälkeen käynnistetään koulujen kieliohjelmien tarkistaminen strategian mukaisesti.
Kysymyksiä ja vastauksia
Vuosiluokille 1‒6 on tullut viime vuosien aikana lisää oppitunteja äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetukseen. Lasten koulupäivät ovat siis pidempiä kuin silloin, kun Helsingin omat kieltenopetuksen lisätunnit sijoitettiin 1. ja 2. luokille. Siirtämällä lisätunnit yläkoulun puolelle, pienimpien oppilaiden koulupäivistä ei tule liian pitkiä.
Kieltenopetustuntien siirtäminen yläkouluun myös mahdollistaa 8.- ja 9.-luokkalaisille aiempaa suuremman valinnanvapauden. Kieltenopetuksen lisäksi on mahdollista valita myös muita valinnaisaineita.
Vuosiluokkien 1‒6 osalta Helsinki siirtyisi kieltenopetuksessa valtakunnalliseen tuntijakoon, mutta muutosten jälkeenkin Helsingissä opiskeltaisiin A2-kieltä ja B1-kieltä edelleen yksi tunti viikossa enemmän kuin valtakunnallisessa tuntijaossa.
Kieltenopetuksen strategian esityksen mukaan Helsingin omat kieltenopetuksen lisätunnit siirrettäisiin alkuopetuksen A1-kielestä yläkouluun, jossa ne toteutettaisiin osana A2-kielen opiskelua.
A2-kieltä opiskellaan osana muita valinnaisia opintoja, jotka ovat koulujen tarjoamia valinnaisia opintoja. Niiden tarjonta vaihtelee kouluittain. A2-kielen lisäksi tarjolla voi olla esimerkiksi valokuvausta, bändisoittoa tai ohjelmointia.
Kielten lisätuntien siirtäminen yläkouluun mahdollistaisi sen, että A2-kieltä opiskelevalle oppilaalle tulisi mahdollisuus halutessaan valita yksi lisätunti muita valinnaisia opintoja sekä 8. että 9. vuosiluokalla.
Sen lisäksi jokainen oppilas opiskelee taito- ja taideaineiden valinnaisia oppiaineita, joita voivat olla musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Niiden opetus toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. A2-kielen opinnot eivät vaikuta näiden taito- ja taideaineiden valinnaisten tuntien määrään.
Tässä esityksessä A2-kielen tuntimäärä ei muuttuisi.
Alueiden kielivalikoima ja ryhmien toteutuminen
Haluamme mahdollistaa sen, että oppilaalle on tarjolla useampi eri vaihtoehto A1-kieleksi, ja että hän voi jatkaa valitun A1-kielen opiskelua koko koulupolun ajan.
Eri koulujen välillä voi jatkossakin olla eroja kielivalikoimassa. Kaikkia kieliä ei tarjota kaikissa kouluissa.
Kieltenopetuksen strategiassa aloittavan kieliryhmän vähimmäisoppilasmääräksi esitetään 15 oppilasta. Jos tämä ei täyty, oppilaiden kielivalintojen toteutuminen pyritään mahdollistamaan lähialueen koulujen yhteisillä ryhmillä.
Haluamme kannustaa siihen, että A1-kieleksi valitaan monipuolisesti eri kieliä.
Monipuolisia kielivalintoja ja niiden toteutumista tuemme myös näillä toimenpiteillä ja järjestelyillä:
- A1-kielivalinnan perusteella oppilaalla on oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan tarkoituksen mukaiseen kouluun.
- A2-englannin toteutuminen turvataan pienemmällä ryhmäkoolla.
- Alueilla, jotka saavat tarveperustaista rahoitusta, alkavan kielen ryhmäkoko voi olla pienempi kuin 15 oppilasta. Tästä päätetään erikseen.
Kieltenopetuksen strategiassa ei määritellä esimerkiksi sitä, miten harvinaisempien kielten opetus järjestetään koulujen yhteisinä ryhminä. Opetusjärjestelyjä suunnitellaan sen jälkeen, kun jaostot ovat päättäneet toimenpide-esityksistä.
Yhteistyön eri tapoja ja vaihtoehtoja suunnitellaan koulujen kanssa oppilaslähtöisesti ja huomioiden myös alueiden erilaiset lähtötilanteet ja tarpeet. Eri alueilla toimintatavat voivat vaihdella.
Oppilaaksiotto kaksikieliseen suomi–englanti ja suomi–espanja-opetukseen
Aiemmin 1. luokan oppilaat valittiin vain valintakokeen perusteella. Jotta yhä useammalla lapsella olisi mahdollisuus päästä kaksikieliseen opetukseen, toteutimme kaksivuotisen kokeilun, jossa paikat arvottiin.
Arvonnan osalta tunnistimme epäkohtia, jonka takia haluamme edelleen kehittää valintatapaa. On tärkeää, että ryhmät saadaan täyteen, ja että oppilailla on riittävät valmiudet opiskella kaksikielisessä opetuksessa.
Ehdotuksen mukaan oppilasvalintaan lisättäisiin valintakoe. Ehdotus koskee vain suomi–englanti- ja suomi–espanja-opetusta. Valintakokeessa arvioitaisiin joko suomen tai englannin/espanjan kielen taidon osaamista. Jos kokeen hyväksytysti suorittaneita hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, oppilaspaikat arvottaisiin.
Valintakoetta ei käytettäisi seuraavissa kaksikielisen opetuksen oppilasvalinnoissa: Pohjoismainen Yhtenäiskoulu (suomi–ruotsi), suomi–pohjoissaame, suomi–venäjä, suomi–kiina ja suomi–viro.
Kaksikielisessä opetuksessa arvioidaan joko suomen kieltä tai kohdekieltä eli englantia tai espanjaa. Huoltaja päättää, arvioidaanko suomen kieltä vai kohdekieltä.
Valintakokeella varmistetaan, että hakijalla on riittävät perustaidot opetuskielessä tai kohdekielessä. Huoltaja valitsee, kummalla kielellä lapsi suorittaa valintakokeen. Näin oppilas saa parhaat mahdollisuudet onnistua kokeessa.
Kun valintakoe suoritetaan vain yhdellä kielellä, on kaksikielinen opetus edelleen avoinna erilaisista kielitaustoista tuleville oppilaille. Oppilaan ei tarvitse olla kaksikielinen tai osata muutoin sekä opetus- että kohdekieltä.
Valintakokeessa hyväksytyn pistemäärän saavuttaneiden kielitaito katsotaan riittäväksi, eikä korkeampi pistemäärä yksikielisessä kokeessa automaattisesti tarkoita parempaa soveltuvuutta tai menestystä kaksikielisessä opetuksessa.
Jos kokeen hyväksytysti suorittaneita hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, käytetään arvontaa. Arvonnassa jokaisella valintakokeen hyväksytysti suorittaneella hakijalla on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi.
Videotallenne infotilaisuudesta 17.9.2026
Video: Tuomas Hakkarainen