Helsingin kaupunkikehitys perustuu kaupungin ja sen asuinalueiden tasapainoiseen kehitykseen, urbaanin kaupunkirakenteen ja arvokkaan luonnon harkittuun yhteensovittamiseen sekä ensisijaisesti joukkoliikenteeseen nojautuvaan liikennejärjestelmään. Helsingissä rakennetaan kestävää tulevaisuutta tuleville sukupolville – samalla kun kaupunki säilyy vehreänä ja luonnonläheisenä paikkana elää, liikkua ja kasvaa. Helsingissä niin uusilla kuin vanhoilla helsinkiläisillä on oltava mahdollisuudet hyvään kaupunkilaiselämään.
Helsinki toteuttaa ja vie eteenpäin kaupunkikehitysinvestointeja, jotka varmistavat kaupungin elinvoiman ja viihtyisyyden. Strategiakauden aikana toimeenpanemme seuraavia korkean profiilin kehityshankkeita.
Hanasaaren vanhan voimalaitoksen ja sen ympäröivän alueen kehittäminen antavat mahdollisuuden luoda arkkitehtonisesti kunnianhimoisen, kansainvälisesti kiinnostavan, monipuolisen ja yhteisöllisen kokonaisuuden, joka kunnioittaa alueen rikasta historiaa samalla kun se vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Kehitämme Hanasaaren kokonaisuutta kansainvälisen idea- ja toteutuskilpailun kautta. Ennen alueen rakentumista mahdollistamme alueen väliaikaiskäytön, jonka suunnitteluun kaupunkilaiset otetaan mukaan.
Hanasaaren alueen kehittämiseen kytkeytyy myös Suvilahden tapahtuma-alueen, Tukkutorin alueen ja Sörnäisten vankila-alueen kehittäminen. Tavoitteena on, että alueista syntyy urbaani ja vetovoimainen kokonaisuus.
Varmistamme, että voimakkaan rakentamisen projektialueet Kalasatamassa, Jätkäsaaressa ja Kruunuvuorenrannassa toteutetaan loppuun asti korkealla laatutasolla. Valtuustokauden aikana edistämme Hernesaaren, Läntisen bulevardikaupungin, Koivusaaren, Pasilan, Malminkentän ja Östersundomin asuinalueita koskevaa päätöksentekoa. Ensimmäisessä vaiheessa Östersundomia kehitetään modernin luonnonläheisen pientaloasumisen mallikaupunkina. Valmistaudumme Ilmalan alueen vapautumiseen asuinrakennuskäyttöön.
Toteutamme täydennysrakentamista siten, että asuinalueiden omaleimaisuus, väljyys ja luonne säilyvät.
Lisäämme luontoa ja vehreyttä jo rakennetuilla alueilla. Laadimme toimenpideohjelman rakennetun ympäristön viherryttämiseksi uusilla alueilla sekä suositukset riittävälle latvuspeittävyydelle ja riittävän vettä imevän pinta-alan määrän aikaansaamiseksi kaikilla Helsingin alueilla. Tavoitteena on puiden ja latvuspeittävyyden lisääminen ja se, että kaikilla asukkailla on kohtuullinen etäisyys viheralueelle tai vesistölle.
Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista. Päätöksenteko perustuu ajantasaisiin luontoselvityksiin. Edistämme kansallisen kaupunkipuiston perustamista.
Uudistamme Pitäjänmäen, Herttoniemen ja Vallilan alueita tavalla, jossa yhdistyy kaupallisen, teollisen ja kulttuuritoiminnan tarpeet sekä mahdollisuus asuntorakentamiseen. Toteutamme Pitäjänmäen ja Herttoniemen-Roihupellon osayleiskaavoituksen näistä lähtökohdista.
Yhdistämme radan jakaman kantakaupungin. Päärautatieaseman ja Pasilan välisestä nykyisestä kaupunkirakenteellisesta railosta luodaan kaupunkilaisille houkutteleva yhteys ja viihtymiseen sekä oleskeluun houkutteleva alue, joka vahvistaa alueen vetovoimaa, jäsentää kaupunkirakennetta ja luo uusia edellytyksiä täydennysrakentamiselle. Käynnistämme Helsinginkadun lähijunaliikenneaseman rakentamista koskevat selvitykset ja valmistelun. Näin myös hyödynnämme täysimääräisesti Pasilan ja keskustan välisen kaupunkitilan potentiaalia.
Aiempien päätösten mukaisesti viemme valtuustokauden aikana eteenpäin Länsi-Helsingin raitiotietä ja Länsisataman raitiotietä. Lisäksi osallistumme osaltamme Vantaan raitiotiehankkeeseen. Edistämme Viikin-Malmin raitiotien rakentamista suunnitellussa aikataulussa. Viikin–Malmin pikaraitiotiehankeen toteuttamisen edellytyksenä on, että valtio osallistuu sen kustannuksiin. Valmistelussa lähdemme siitä, että valtion osuus on 50 prosenttia kustannuksista.
Suunnittelemme Mäkelänkadun bulevardin kokonaisuutta raitiotieratkaisuun tukeutuvana. Kokonaisuuden toteutus suunnitellaan kaksivaiheisena niin, että ensimmäisessä vaiheessa viedään eteenpäin Käpylän asemaan tukeutuvaa rakentamista. Alueeseen kytkeytyvää raitiotiehanketta koskevia päätöksiä ei tehdä strategiakaudella. Jokeri 0 -hanke siirretään yleiskaavan toteuttamisohjelmassa myöhemmäksi ensimmäisen vaiheen suunnittelusta pidemmän aikavälin suunnittelukokonaisuuteen. Varmistamme toteutettavien raitioteiden varsille riittävän määrän rakentamista siten, että hankkeiden taloudellinen yhtälö on kaupungin kannalta kestävä.
Jatkamme työtä Malminkartanon, Kannelmäen, Malmin, Mellunkylän ja Meri-Rastilan kaupunkiuudistusalueiden kehittämiseksi. Tunnistamme kaupungissa myös muut alueet, joiden sosioekonominen tilanne vastaa kaupunkiuudistusalueita ja suuntaamme näille alueille erityistoimia.
Panostamme koko kaupungin alueella juna- ja metroasemien sekä niiden lähiympäristöjen laadun ja viihtyisyyden parantamiseen. Tulevina vuosina uudistamista tehdään Kontulan, Herttoniemen, Vuosaaren, Itäkeskuksen, Myllypuron ja Sörnäisten metroasemilla sekä Malminkartanon, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemilla. Lisäksi valtio toteuttaa vastaavia uudistustoimia Malmin, Tapanilan, Puistolan ja Valimon asemilla.
Kehitämme kunnianhimoisesti Itäkeskuksen aluetta. Itäkeskuksen uudistuminen sisältää Puhoksen ostoskeskuksen alueen kaavallisen kehittämisen, kulttuurikeskus Stoan perusparannuksen ja laajennuksen, Itäkeskuksen uimahallin peruskorjauksen, Itäkeskuksen metroaseman ja joukkoliikenneterminaalin kehittämisen sekä Itäkeskuksen peruskoulun toteuttamisen. Selvitämme mahdollisuutta toteuttaa Itäkeskukseen uusi ulkotapahtumille soveltuva alue.
Jatkona arkkitehtuuriohjelmalle käynnistämme kauniimpi Helsinki -ohjelman, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin alueelle toteutettava uudisrakentaminen on arkkitehtonisesti kunnianhimoista, laadukasta ja aikaa kestävää.
Asuntotuotannon määrä on jäänyt usean vuoden ajan tasolle, joka ei kykene vastaamaan kaupungin väestönkasvun luomiin vaatimuksiin. Asuntotuotannon ripeäksi vauhdittamiseksi Helsinki toimeenpanee erilaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan riittävä asuntotuotanto kasvavan väestön asuntotarpeisiin vastaamiseksi. Samalla pidämme kiinni alueiden eriytymistä estävistä ja vähentävistä asuntopoliittisista tavoitteista.
Edistämme määrätietoisesti Vuokralla omaksi -mallin käyttöönottoa. Luomme vuoden 2026 aikana toimivan välimallin ratkaisun, joka mahdollistaa asumisen ja maankäytön ohjelman mukaiseen välimallitavoitteeseen pääsemisen. Tavoitteena on varmistaa jatkossakin sekoitettu ja monipuolinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma kaupungin eri alueilla.
Jatkamme kahden vuoden ajan niiden tonttipoliittisten periaatteiden ja toimenpiteiden voimassaoloa, joilla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon tarkoitettujen asuntotonttien toteuttajilla on tontin vuokraamisen sijaan mahdollisuus myös tontin ostamiseen. Arvioimme tarvetta jatkaa periaatteita valtuustokauden puolivälissä. Jatkamme maapolitiikan arviointia.
Varmistamme sen, että uudelleen allokoitaviksi vapautuneet asuntotontit saatetaan ripeästi tarjolle ja hyödynnämme varaajien valitsemisessa nykyistä ohjeistusta laajemmin jatkuvan tonttihaun menettelyä. Lisäämme hinta- ja kynnysrahakilpailuja tontinluovutuksessa ja otamme tontinluovutuksessa käyttöön myös huutokauppamallin.
Edistämme asuntohankkeiden toteuttajien kanssa ratkaisuja rakentamiskelpoisten asuntotonttien saattamiseksi rakenteille. Teemme poikkeamia rakentamiselle merkittäviä esteitä aiheuttavista tekijöistä samalla asumisen laatutasosta huolehtien. Mahdollistamme asuntohankkeiden vaiheittaisen toteuttamisen sopivan suuruisina kokonaisuuksina. Jatkamme määrätietoisesti käyttötarkoituksen muutokseen sopivien kiinteistöjen kehittämistä alan toimijoiden kanssa. Etsimme yleiskaavan puitteissa aktiivisesti paikkoja pientalotyyppiseen rakentamiseen ja priorisoimme niitä tontinluovutuksessa. Haemme uudenlaisia ratkaisuja kaupunkimaiseen pientaloasumiseen.
Haemme tarkoituksenmukaisimmat keinot turvata seniorikeskusten ja opiskelija-asuntojen rakentumisen myös tilanteessa, jossa valtion investointiavustusta ei myönnetä kyseisiin kohteisiin.