Helsingissä jokaisen tulee voida taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Jokaisen helsinkiläisen on voitava tuntea kuuluvansa Helsinkiin. Toimimme määrätietoisesti sen eteen, että jokainen helsinkiläinen voi elää hyvää elämää kaupungissaan.
Helsingin on tulevaisuudessakin oltava Euroopan vähiten eriytyneitä pääkaupunkeja. Kaupunki toimii sitoutuneesti eri alueiden eriytymistä ja asukkaiden eriarvoistumista vastaan. Kiinnitämme huomiota erityisesti lasten ja nuorten todellisuuksien eriytymiseen. Toteutamme määrätietoisesti sekä jokaisen kaupungin alueen viihtyisyyttä lisääviä että jokaisen helsinkiläisen elämänpolkua tukevia panostuksia. Toimialat työskentelevät yhdessä, toimialarajat ylittävästi alueiden eriytymisen estämiseksi, segregaation torjumiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi ottaen työhön mukaan myös kolmannen sektorin toimijat.
Helsingin monipuoliset kasvatus- ja koulutuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut luovat edellytyksiä hyvälle elämälle. Huomioimme Helsingin eri osien erilaisuuden ja hyödynnämme tarveperusteisuutta niin, että palvelut eri alueilla vastaavat asukkaiden todellista tarvetta.
Vahvistamme lasten ja nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Ennaltaehkäisyllä, monialaisella yhteistyöllä ja varhaisella puuttumisella pystymme välttämään monen ongelman syntymisen tai pahenemisen. Koulunuorisotyöllä ja kouluvalmentajilla voidaan lisätä turvallisia aikuisia koulussa. Tiivistämme kodin ja koulun yhteistyötä.
Varmistamme, että koulupolun aikana jokainen lapsi ja nuori omaksuu vahvat perustiedot ja -taidot ja saa tarvitsemansa tuen. Nostamme varhaiskasvatuksen osallistumisastetta kiinnittäen erityishuomiota muuta kuin suomea tai ruotsia kotonaan puhuviin lapsiin. Tavoitteenamme on, että aivan jokainen lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen viimeistään sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi vuotta. Tällä myös valmistaudumme kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoon.
Helsingissä jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus oppia. Kasvatamme perusopetuksessa tarveperusteista rahoitusta. Tarveperusteisen rahoituksen kohdentamisessa nojaudumme tuoreeltaan käyttöön otettuun tutkimusperusteiseen rahanjako- ja laskentamalliin. Vahvistamme vieraskielisten lasten opintopolkua ja jatkamme määrätietoista työtä sen eteen, että vain ne lapset ja nuoret, jotka todella tarvitsevat S2- tai R2-opetusta, ohjautuvat siihen. Varmistamme, ettei yhdelläkään suomalaisen varhaiskasvatus- ja koulupolun käyneellä lapsella olisi peruskoulun päättyessä enää tarvetta S2- tai R2-opetukseen.
Yksikään lapsi tai nuori ei saa jäädä ilman apua silloin, kun sille on tarve. Jatkamme Helsingin oman terapiatakuun toteuttamista varmistamalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden. Kiinnitämme erityistä huomiota koko lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden palveluketjun toimivuuteen.
Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet takaavat osaltaan turvallisten yhteisöjen olemassaolon, ja on erityisen tärkeää, että kaupunki löytää ne lapset ja nuoret, jotka muutoin jäävät harrastamisen ulkopuolelle.
Erityistä huomiota vaativat ne nuoret, jotka ovat tai joilla on riski päätyä työn tai koulutuksen ulkopuolelle. Toimimme läpileikkaavasti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kohdentamalla laaja-alaisesti ennaltaehkäiseviä palveluita. Jatkamme harrastamisen Suomen mallin käyttöä Helsingissä. Kohdennamme strategiakauden kestoisen määräaikaisen lisärahoituksen niiden lasten ja nuorten harrastamiseen, jotka muutoin jäisivät harrastamisen ulkopuolelle.
Vahvistamme perheiden luottamusta toimivaan perusterveydenhuoltoon ja varmistamme, että sairastuneet lapset pääsevät nopeasti hoitoon. Tuemme vanhemmuutta matalalla kynnyksellä toimialat ylittävästi. Varmistamme, että oppilas- ja opiskelijahuollolla on riittävät resurssit, erityisesti psyykkisesti oireilevien sekä neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen. Nuorisotyöllä ja aktiivisella läsnäololla nuorten arjessa tunnistamme tilanteet, jotka vaativat puuttumista. Varmistamme nuorisopalveluiden kattavan läsnäolon kaupungin eri alueilla. Varmistamme, että lastensuojelu, psykiatrinen hoito ja koulu toimivat yhdessä lasten ja nuorten parhaaksi. Jatkamme Toivo-toimintamallia ja tulemme ottamaan käyttöön lastensuojelun hybridiyksiköt vaativimpia tilanteita varten.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä on keskeinen merkitys helsinkiläisten kokonaishyvinvoinnin varmistamisessa. Keskitymme Helsingin hyvinvointisuunnitelmassa erityisesti hyvinvointierojen kaventamiseen sekä arkiliikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen.
Varmistamme, että Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestökentällä on mahdollisuudet jatkaa ennaltaehkäisevää työtä kaupunkilaisten hyvinvoinnin puolesta. Jatkamme helsinkiläisten ennaltaehkäisevää tukea eri toimialojen ja kolmannen sektorin yhteisellä palvelupolkujen kehittämistyöllä.
Edistämme ikääntyneen väestön terveyttä ja hyvinvointia. Palveluidemme tulee tavoittaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet helsinkiläiset. Huomioimme ikääntyneen väestön määrän kasvun kaupungin eri palveluita suunnitellessa. Turvaamme mahdollisuuden asioida muuten kuin digitaalisesti niille, jotka sitä tarvitsevat. Varmistamme sujuvan pääsyn ympärivuorokautiseen hoitoon, kun tarve vaati. Kehitämme monipuolisia asumisvaihtoehtoja iäkkäille ihmisille, esimerkiksi perhehoitoa ja yhteisöllistä asumista.
Vähennämme ikääntyneiden yksinäisyyttä mahdollistamalla kohtaamisia ja osallistumista. Tarjoamme 68 vuotta täyttäneille senioreille arkisin kello 11–15 maksuttoman pääsyn kaupungin uimahalleihin. Varmistamme, että seniorikeskuksissa tarjotaan monipuolisesti terveellisiä elintapoja, aktiivista elämää sekä yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. Tuemme omaishoitajien jaksamista. Varmistamme, että omaishoitajilla on joustava mahdollisuus pitää vapaapäivät monipuolistamalla tarjottavien palveluiden valikoimaa.
Varmistamme perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen uuden vammaispalvelulain soveltamisessa. Turvaamme vammaisten ihmisten subjektiivisten oikeuksien toteutumisen ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan palvelutarjonnan.
Kaupungin jalkautuvilla palveluilla huolehdimme siitä, että löydämme tehokkaasti ne avun tarvitsijat, jotka eivät itse osaa hakeutua tuen piiriin. Tällä on myös polarisaatiota ja rikoksia ehkäisevä merkitys. Madallamme palveluiden piiriin hakeutumisen kynnystä ja ehkäisemme asukkaiden velkaantumista helpottamalla asiakasmaksujen huojentamis- ja perintäkäytänteitä.
Puutumme kasvavaan päihdeongelmaan vahvistamalla päihdepalveluita. Huumekuolemien ehkäisemiseksi ja laadukkaan päihdetyön kehittämiseksi luomme Helsingille oman päihdepalvelustrategian ja toimenpideohjelman huumekuolemien ehkäisemiseksi. Kiinnitämme erityishuomiota siihen, että saamme nuorten huumekuolemat käännettyä laskuun. Varmistamme mielenterveyspalveluihin pääsyn myös päihteidenkäyttäjille. Toteutamme C-hepatiitin eliminoimisohjelman Helsingissä. Huolehdimme vahvempaa psykiatrista ja monialaista hoitoa tarvitsevien hoitomahdollisuuksista ja inhimillisen elämän edellytyksistä. Turvaamme psykiatrisen erikoissairaanhoidon saatavuuden avo- ja osastohoidossa.
Sitoudumme määrätietoiseen työhön asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Laadimme valtuustokaudelle asunnottomuusohjelman, jolla jatkamme asunnottomuustyötä ilman katkoksia. Tuetun asumisen riittävyyteen panostetaan. Turvaamme asumisneuvonnan saatavuuden.