Talous

Vahva kaupunkitalous on edellytys sille, että myös jatkossa Helsingillä on mahdollisuus panostaa palveluihin, toteuttaa kaupunkikehityksen kannalta välttämättömiä investointeja ja pitää kaupunkilaisten verorasitus kohtuullisena.

Sitoudumme Helsingin talouden kestävyysperiaatteeseen. Helsingin talouden kestävyysperiaate koostuu käyttötalouden menojen kasvun hallinnasta, investointitason kohtuullisuudesta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden valtionrahoitteisuusperiaatteesta.

Palveluiden rahoituksessa Helsinki vastaa väestönkasvun luomiin tarpeisiin ja kustannusten nousuun. Samalla teemme määrätietoisesti töitä kaupungin tuottavuuden parantamiseksi kohdennetuin tuottavuustoimin. Helsinki laatii toimialakohtaiset ja kaupunginkansliaa koskevat sekä kaupunkiyhteiset tuottavuussuunnitelmat.

Sitoudumme valtuustokaudella organisaatiotyörauhaan: Emme edistä liikelaitosten yhtiöittämisiä, muutoksia kaupungin johtamisjärjestelmään tai terveysasemapalveluiden uusia ulkoistuksia. Käynnissä olevien terveysasemaulkoistusten jatko arvioidaan erikseen tulosten pohjalta.

Kaupungin käyttötalousmenojen kokonaiskasvu mitoitetaan väestönkasvun, peruspalveluiden hintaindeksillä mitattavan yleisen kustannuskasvun sekä asetetun vuotuisen tuottavuustavoitteen mukaisesti. Kaupunkitasoinen vuotuinen tuottavuusvaade on yksi prosentti. Tämä koskee koko muuta kunta-Helsingin kokonaisuutta lukuun ottamatta kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ydinpalveluita. Ydinpalveluiksi katsotaan edellä mainittujen toimialojen muut palvelukokonaisuudet kuin yhteiset palvelut.

Helsinki mitoittaa investointitasonsa niin, että se pystyy vastaamaan kaupungin kasvuun, elinvoimaan ja palvelutarpeen kehitykseen turvaten samaan aikaan kaupungin talouden kestävyyden sekä velan ja vastuiden tason maltillisuuden pitkällä aikavälillä. Ohjaamme koko strategiakauden ajan vuosien 2026–2035 investointien kokonaisuutta. Hillitsemme kaupungin verorahoitteisten vastuiden (kaupungin velka, verorahoitteisten yhteisöjen investoinnit sekä toimitilojen vuokravastuut) kasvua nykyisestä. Vastuiden kasvu tulee saada matalammalle uralle niin, että suunnitteluhorisontin aikana asukaskohtaisten vastuiden kasvu pysähtyy. Jaksotamme investointeja tätä tavoitetta vasten ja priorisoimme niitä nykyistä voimakkaammin.

Eriytämme sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen investoinnit muista kaupungin investoinneista. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden investointien aiheuttamat vastuut tulee kyetä kattamaan valtionrahoituksella. Valmistelemme ja teemme tarvittavat päätökset koskien sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan käyttämiä toimitiloja niin, että toimitiloihin liittyvä kaupungin organisoituminen vastaa riskienhallinnan tarpeisiin.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa noudatetaan valtionrahoitteisuusperiaatetta. Palvelut rahoitetaan valtion Helsingille kohdentamalla rahoituksella sekä toimialan omilla tuloilla. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen muutosohjelmalla Helsinki turvaa palveluiden laadun ja jatkuvuuden rahoituksen kasvun vuosittaisesta vaihtelusta riippumatta. Helsinki vahvistaa järjestäjärooliaan ja monituottajuuden vaikuttavaa hyödyntämistä. Teemme määrätietoisesti töitä valtionrahoituksen kohtuullisen ja oikeudenmukaisen tason turvaamiseksi.

Helsinki haluaa varmistaa kaupunkilaisiin kohdistuvan verorasituksen kohtuullisuuden myös jatkossa. Pidättäydymme kunnallisveron ja kiinteistöverojen korotuksista.

Teemme aktiivista ja innovatiivista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, joka kasvattaa kaupungin tulopohjaa ja turvaa investointikykyä. Osana elinkeinopoliittisia toimia teemme aktiivisia toimia yhteisöverotuottojen kasvattamiseksi.

Kannamme globaalia vastuuta muun muassa edistämällä käytäntöjä, joilla julkisten hankintojen eettisyys voidaan nykyistä paremmin turvata.