Uimaveden laatu ja sinilevät

Helsingin uimarantojen veden laatua seurataan säännöllisesti uimakauden aikana. Tarkista sinilevätilanne ja ajantasaiset uimavesien tutkimustulokset tältä sivulta.

Ympäristöpalvelut valvoo Helsingin 25 yleisen uimarannan hygieniaa ja veden laatua uimakauden aikana 15.6.–31.8. Jokaisella uimarannalla on ilmoitustaulu, josta löydät viimeisimmän vedenlaadun tutkimustuloksen ja mahdolliset varoitukset. Ajantasaisimmat tiedot verkossa löydät Ulkoliikuntakartta-palvelusta.

Miksi rannoilla on uintirajoituksia?

Kesän 2023 aikana uimista ei suositella Ison Kallahden, Marjaniemen ja Rastilan uimarannoilla. Vantaanjoen varren uimarannoilla suositellaan välttämään uimista runsaiden sateiden yhteydessä. Näiltä uimarannoilta otetuissa vesinäytteissä on ajoittain havaittu kohonneita suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksia.

Uimavesinäytetulosten perusteella Ison Kallahden, Marjaniemen, Rastilan ja Pikkukosken uimarantojen uimaveden laatu on luokiteltu huonoksi. Luokitus määräytyy neljän edellisen uimakauden näytetulosten logaritmisen keskiarvon perusteella. Jos uimavesi on luokiteltu huonoksi, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava uimisen välttämistä koskeva ohje, tai uiminen on kiellettävä kyseisellä uimarannalla joko määräaikaisesti tai pysyvästi, vähintään yhden uimakauden ajaksi.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen arvioi ja luokittelee kunkin uimarannan uimaveden laadun valvontatutkimustulosten perusteella uimakauden päätyttyä. Luokittelu tehdään vain yleisille uimarannoille, eli nk. EU-rannoille, joilla uimarannan käyttäjiä arvioidaan uimakauden aikana olevan vähintään 100 uimaria päivässä. Pienille yleisille uimarannoille luokitusta ei tehdä.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut suosittelee edelleen välttämään uimista Marjaniemen uimarannalla. Kesällä 2023 uimisen välttämissuositus koskee myös Ison Kallahden ja Rastilan uimarantoja, jotka luokiteltiin näytetulosten perusteella myös huonoon uimavesiluokkaan. Marjaniemen uimarannalla on ollut vastaava suositus myös kesällä 2021 ja 2022.

Huonoksi luokitelluilta uimarannoilta otetuissa vesinäytteissä on ajoittain havaittu kohonneita suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksia.

Marjaniemen uimarannalla on tehty laajalti riskinarviointeja ja selvityksiä yhteistyössä liikuntapalveluiden, ympäristönseurannan ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kanssa. Jatkuvatoiminen tryptofaanimittaus tehtiin kesällä 2022 yhteistyössä ympäristönseurannan ja konsultin kanssa ja projektin tavoitteena oli selvittää uimarannan veden todellinen tilanne hygieenisen laadun osalta. Projektissa mitattiin muutoksia veden hygieenisessä laadussa (tryptofaanipitoisuus) sekä muita muuttujia (happipitoisuus, suolapitoisuus, lämpötila, sameus ja humus). Vaikka pienempiä päästölähteitä lienee alueella useita, pystyttiin mittauksien perusteella arvioimaan kuormitusten aiheutuvan jätevesivuodosta, joka todennäköisimmin laski alueelle läheisen Mustapuron kautta. HSY teki alueella laajoja selvityksiä ja Mustapuron varrelta Kehä I:n itäpuolelta löytyi kiinteistön jätevesi- ja hulevesiputkistojen ristiliitos. HSY on mm. tarkastanut ja saneerannut alueen viemäriverkostointia sekä pumppaamojen ja viemärilinjojen hälytysantureiden toimivuutta.

Ison Kallahden ja Rastilan uimarannoilla uimavedessä todettujen suolistoperäisten bakteerien lähde on vielä epäselvä, mutta huonoksi luokitelluilla uimarannoilla tehdään parhaillaan selvityksiä mm. tutkimalla uimarantojen lähistölle laskevien purojen ja hulevesilinjojen veden laatua. Lisäksi kaupunkivesien hallintaa tullaan tehostamaan yhteistyössä kaupungin eri organisaatioiden ja HSY:n kanssa Helsingin uimarannoilla.

Marjaniemen uimarannan veden laatuun on tryptofaaniprojektin perusteella vaikuttanut läheisen Mustapuron veden laatu etenkin sateiden aikaan. Mustapurolla on jatkuvatoiminen virtaamamittaus, joka antaa tietoa veden virtaamasta ja kuvaa siten sademääriä puron valuma-alueilla. Jos virtaama kasvaa, ulkoliikunta.fi-sivustolta on nähtävissä, mikäli tämä voi heikentää vedenlaatua uimarannalla.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut seuraa tehostetusti Marjaniemen, Ison Kallahden ja Rastilan uimarannan vedenlaatua kesän 2023 aikana. Lisäksi Marjaniemen uimarannalta on otettu lisänäytteitä. Selvityksiä vedenlaadun osalta jatketaan.

Uimista suositellaan välttämään Pikkukosken, Pakilan ja Tapaninvainion uimarannoilla runsaiden sateiden yhteydessä kesän 2023 ajan. Vantaanjoen varren uimarannoilla vedenlaatu huononee runsaiden sateiden aikana ja niiden jälkeen, kun sadevedet huuhtovat maanpinnan mikrobeja veteen. Kesän 2022 tulosten perusteella on todettu, että veden laatu uimarannoilla heikentyy runsaiden sateiden aikaan. Runsaat sateet tarkoittavat, että vuorokauden aikana sataa vähintään 4,5 mm.

Uimakaudella 2021 suositus uimisen välttämisestä koski Vantaanjoen uimarannoilla koko kesää. Uimakaudella 2022 uimisen välttämissuositusta lievennettiin koskemaan vain rankkasateiden aikaa, sillä laajempien vedenlaadun selvityksien perusteella Vantaanjoen uimarannoilla huonojen vedenlaatutulosten ja rankkasateiden välillä todettiin selkeä yhteys. Rankkasateeksi määritellään seuraavasti sademäärien mukaan: 7,0 mm / 1 tunti, 10 mm /4 tuntia tai 20 mm /vuorokaudessa. Kesän 2022 tulokset kuitenkin osoittivat, että veden laatu Vantaanjoen varrella heikentyy jo runsaiden sateiden aikaan (4,5 mm/vrk), ja että myös yläjuoksun sateet vaikuttavat ja viipymä uimarannoille voi olla jopa viikon.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut seuraa tehostetusti Pikkukosken uimarannan vedenlaatua kesän 2023 aikana. Runsaiden sateiden yhteydessä uimarannan käyttäjiä tiedotetaan uimarantojen ilmoitustauluilla.

Toimenpiteitä uimarantojen vedenlaadun parantamiseksi selvitetään yhteistyössä eri tahojen kanssa. Pikkukosken uimaranta on luokiteltu huonoksi uimakausina 2020, 2021 ja 2022. Jos uimavesi luokitellaan huonoksi viitenä peräkkäisenä vuotena tai jos syy on sellainen, ettei tyydyttävän uimaveden luokkaa ole käytännössä tai kohtuullisin kustannuksin mahdollista saavuttaa, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on asetettava uimaranta pysyvään, vähintään yhden uimakauden kestävään uimakieltoon (STMa177/2008, 7 §).

Miten toimit, jos vedessä on sinilevää

Rannoilla on lähes joka kesä sinilevää, joka voi olla myrkyllistä. Sinilevien määrä kasvaa yleensä heinäkuussa veden lämmetessä ja sinilevätilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti.

Sinilevän tunnistaa veden vihertävästä väristä ja rannassa näkyvistä vihreistä leväraidoista. Pieni määrä sinilevää näkyy vedessä pieninä tikkuina ja hippuina.

Toimi näin, kun vedessä on sinilevää:

  • Vältä uimista.
  • Älä päästä pieniä lapsia tai lemmikkejä veteen. Varmista, etteivät lapset tai lemmikit juo sinileväistä vettä.
  • Älä käytä sinileväistä vettä pesuvetenä tai saunan löylyvetenä.
  • Jos uit tai kahlaat sinileväpitoisessa vedessä, huuhtele heti tämän jälkeen iho puhtaalla vedellä.

Hygienia uimarannalla

Uimarannalla voi sairastua, jos vatsatautioireinen henkilö levittää esimerkiksi norovirusta. Älä mene uimarannalle, jos sinulla on vatsatauti- tai flunssaoireita.

Hyvä hygienia on tärkeää myös uimarannalla. Pese tai desinfioi kädet WC-käynnin jälkeen. Lapsen vaippaa ei saa vaihtaa tai takapuolta pestä uimavedessä.

Älä ui, jos sinulla on haavoja tai ihon pinta on muuten rikki. Bakteerit pääsevät rikkinäisen ihon kautta uimarin elimistöön ja voivat aiheuttaa infektion. Uimaveteen menemistä ei suositella henkilölle, jolla on ihoinfektio, koska bakteerit voivat levitä uimavedessä.

Tee haittailmoitus uimavedestä

Jos epäilet, että uimavesi on aiheuttanut sairastumisen tai haitan, voit tehdä ilmoituksen Ilppa-palvelussa.

Ilpan kautta tulleita ilmoituksia ei käsitellä päivittäin. Jos kyse on akuutista hätätilanteesta, kerro siitä uimavalvojalle tai soita hätänumeroon 112.

Tee haittailmoitus uimavedestä Ilppa-palvelussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Huomioithan, että levähavaintoja ei ole tarkoitus ilmoittaa Ilpan kautta. Levähavainnot voit ilmoittaa vesi.fi-karttapalvelussa.

Ilmoita levähavainto Vesi.fi-karttapalvelussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/uimavesi.