Seurasaari

Seurasaari sijaitsee Länsi-Helsingissä Meilahden eteläpuolella. Se on suosittu ulkoilupuisto, jossa sijaitsee kaikkien suomalaisten tuntema ulkoilmamuseo. Saarelle on käynti kävelysiltaa pitkin ympäri vuoden.
Vanhan puinen silta, jossa on portit päissä. Muutama henkilö on menossa sillalle.
Kuva: Sakke Somerma

Mitä voit kokea Seurasaaressa?

Saaressa on hiekkateitä, joita pitkin voit kulkea eri puolilla saarta.  

Seurasaaren luonto on metsäistä kallioisine mäkineen, kosteine notkelmineen ja lehtoineen. Saaren eläimet ovat tottuneet ihmisiin, mutta eteläranta on suojeltu lintupoikueiden ruokailualueeksi. Seurasaaren pinta-ala on noin 46 ha.

Seurasaaren kierros

Kierrä Seurasaari ympäri kuten presidentti Kekkonen teki aikoinaan joka aamu. Reitillä on portaita, mutta ne voi tarvittaessa kiertää. Kierroksen pituus on noin 3,1 km.

Seurasaaren kierros, mobiilikartta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Grillipaikka

Omia eväitä voit grillata Juhlakentän yhteisellä grillauspaikalla, jonne toimitamme säännöllisesti polttopuita (omat tulitikut mukaan). Grillipaikan vieressä sijaitseva katoksellinen huvimaja on kävijöiden käytettävissä. 

Metsäpalovaroituksen aikaan on grillaus kielletty, eikä kaupunki silloin toimita paikalle puita. Ajankohtaiset varoitukset voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)sivuilta. Omien grillien käyttö ja avotulen teko Seurasaaressa ei ole sallittua.

WC 

Seurasaaren sillan kupeessa mantereen puolella, osoitteessa Seurasaarentie 15 on yleisö-WC. Lisäksi WC löytyy Uimalan yhteydestä.

Seurasaaren yleisö-WC, sijainti kartalla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kahvihuone Mieritz ja Juhlakentän kioski

Seurasaaren valkoisen puusillan kupeessa sijaitsee vuonna 1890 valmistunut Metsänvartijan talo, jonka on suunnitellut arkkitehti Frithiof Mieritz Tässä norjalaistyylisessä viehättävässä pikkuhuvilassa pääsee nyt nauttimaan Kahvihuone Mieritzin herkuista.

Juhlakentän keltainen kioski palvelee asiakkaita viikonloppuisin.

Kahvila ja kioski(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Seurasaaren uimala

Seurasaaren uimalan uimarannalla ei ole uinninvalvontaa. Ranta on nudistiranta, jossa on naisille ja miehille erilliset, aidatut alueet. Uimala on yhteiskäytössä keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, jolloin uima-asua on käytettävä. Uimala on maksuton ja sieltä löytyy pukusuoja, ulkosuihku sekä WC ja kioski.
Seurasaaren uimala, sijainti kartalla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Ulkoliikuntakartalta löydät kesäkaudella ajantasaista tietoa pääkaupunkiseudun uimarantojen kunnosta, sinilevätilanteesta ja veden lämpötilasta.
Ulkoliikuntakartta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) 
 
Kesäisin mereen voi pulahtaa myös Seurasaaren kallioiselta hiekkarannalta, joka löytyy uimalan vierestä. 
 
Talvikaudella uimala toimi talviuintipaikkana, jota ylläpitää Seurasaaren uimarit ry.
Seurasaaren uimarit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Seurasaaren ulkomuseo

Seurasaaren ulkomuseo on avoinna toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Museo on perustettu vuonna 1909 ja sinne on koottu 88 eri maakuntien tyypillisiä rakennuksia 1600-luvun lopulta 1900-luvulle.
Seurasaaren ulkomuseo(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Nudistiranta 

Seurasaaressa sijaitsee toinen Helsingin kahdesta naturistirannasta. Seurasaaren nudistirannalla on aidatut alueet erikseen naisille ja miehille. Uimaranta on maksuton. Uimala on yhteiskäytössä keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, jolloin on käytettävä uima-asua.

Seurasaaren historiaa

Seurasaari on suosittu ulkoilupuisto, jossa sijaitsee kaikkien suomalaisten tuntema ulkoilmamuseo. Helsingin kaupunki osti Meilahden tilaan kuuluneen lehmien laidunmaana toimineen Fölis-saaren 1870-luvulla. Sinne perustettiin kansanpuisto vuonna 1889 anniskeluyhtiön toimesta, viisi vuotta Korkeasaaren jälkeen. Kansanpuisto oli kaupungin köyhälle väelle tarkoitettu retkipaikka, jossa sopi loikoilla, yöpyä ja tehdä nuotioita, toisin kuin herrasväen puistoissa. Alueelle rakennettiin tieverkosto, höyrylaivalaituri, raittiusravintola, kaivoja, portaikkoja ja näköalapaikkoja sekä kaksi tanssilavaa. Moniin uutuuksiin, kuten valokuvaus, jäätelönmyynti ja ilotulitus, helsinkiläiset tutustuivat juuri Seurasaaressa. Alussa saareen oli vain laivayhteys, silta valmistui vuonna 1892. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Frithiof Mieritz.  Suomalaisia puurakennuksia esittelevä ulkomuseo perustettiin 1910-luvulla.

Nykyään Seurasaari on tunnettu juhannusjuhlistaan, ja se on Helsingin suosituimpia sunnuntaikävelypaikkoja. Seurasaari oli vuosikymmenet presidentti Kekkosen päivittäinen lenkkeilypaikka. Saaressa näkee presidenttejä myös nykyään.

Kekkosen kuntoportaat

Saaren eteläkärjessä sijaitsevia kivisiä portaita kutsutaan Kekkosen kuntoportaiksi. Presidentti Urho Kekkonen asui Seurasaaren vieressä Tamminiemessä kolmekymmentä vuotta ja lenkki Seurasaaren ympäri kuului hänen päivittäiseen rutiiniinsa. Portaissa Kekkonen treenasi ponnistusvoimaa hyppäämällä kaikki portaat kerralla.

Kekkosen kuntoportaissa voi treenata ponnistusvoimaa. Pääsetkö kaikki seitsemän porrasta kerralla? Kuva: 110th Street Productions
Kekkosen kuntoportaissa voi treenata ponnistusvoimaa. Pääsetkö kaikki seitsemän porrasta kerralla? Kuva: 110th Street Productions

Seurasaaren luonnonsuojelualue

Seurasaaren eteläranta luotoineen on luonnonsuojelualuetta. 1.4.–15.8. maihinnousu ja liikkuminen 25 metriä lähempänä luotoa on kielletty. Lue rajoituksista tarkemmin kohdassa Säännöt ja suositukset.

Seurasaaren luonnonsuojelualue, sijainti kartalla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Seurasaaren luonto on vaihtelevaa: on luonnontilaisia rantametsiä, kasvillisuudeltaan arvokkaita lehtoalueita, lampia, sileitä kallioita sekä luontotyyppinä suojeltu merenrantaniitty. Paikoitellen kasvillisuus on hyvin monipuolista, etenkin saaren kaakkoisosassa. 
 
Vanhaa puustoa sisältävä rauhallinen ulkoilualue on mieluisa monille linnuille. Lintuja ja oravia pääsee täällä tarkkailemaan lähietäisyydeltä. Seurasaari on myös Helsingin monipuolisin lepakkoalue. Lepakot hyötyvät suojaisten saalistuspaikkojen lisäksi päiväpiilopaikkopaikkoja tarjoavista asumattomista rakennuksista. Monet vesilinnut pesivät saaren rannoilla ja luodoilla.  
 
Saarelta löytyy kaksi rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä: Helsingin seudun toiseksi paksuin haarautumaton mänty, jonka juurella oleva muurahaispesä on levinnyt sen halkeamiin sekä juhlakentän lähellä oleva hiidenkirnu.

Citynature-verkkosivu esittelee Seurasaaren luontoa

Tutustu tarkemmin luontoon ja historiaan. 

Seurasaaren kohdesivu(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Luonnonsuojelualueiden säännöt ja määräykset

Seurasaaren eteläranta luotoineen on luonnonsuojelualuetta.

Noudata Seurasaaren luonnonsuojelualueella seuraavia sääntöjä
  • Älä pidä irti koiria, kissoja tai muita lemmikkejä
  • Älä tee tulta, grillaa, telttaile tai leiriydy 
  • Älä vahingoita kasveja, sieniä tai jäkäliä
  • Älä liiku moottoriajoneuvolla tai pyörällä
  • Älä häiritse luonnonvaraisiä eläimiä tai hävitä pesiä 

Yleiset säännöt

Noudata kaikilla ulkoilualueilla jokaisenoikeuksia ja järjestyssääntöjä ja liiku luonnossa vastuullisesti:

Seurasaaren palveluiden esteettömyystiedot ovat vielä puutteelliset.
Löydät tästä linkit palveluiden esteettömyystietoihin, kun tiedot on kartoitettu.

Seurasaaren palvelut kartalla

Seurasaaressa on hyvät kävelyreitit, uimaranta ja talviuintipaikka, grillipaikka, kahvila ja kioski.

Ulkoilualueen palvelut kartalla. - Avaa kartta suurempana(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kuvia Seurasaaresta

Syksyinen maisema Seurasaaresta.
Kuva: Teemu Saloriutta
Maisema Seurasaaresta kesällä.
Kuva: 110th Street Productions
Seurasaaren ulkomuseon rakennus talvella.
Kuva: Seppo Laakso
Vuonna 1890 valmistunut Seurasaaren ravintolarakennus ilmasta kuvattuna.
Kuva: 110th Street Productions